Korutehdasko?

Nyt on syntynyt useampi kaulakoru. Yksi kerkesi lähtemään maailmalle ennen kuvausta. Toivottavasti saan sen kuvattavaksi vielä. Koska se on nimenomaan se mitä olen yrittänyt saada toteutettua. Laitan kuvan siitä sitten myöhemmin, mikäli sen kuvattavaksi saan. Tässäpä tuloksia.

Uudella omistajalla

Akaatti lätkä riipuksena, sinisiä ja liloja säröakaatteja ja niihin sointuvia lasikristalleja. Lisäki muutama antiikkihopeoitu isompi helmi. Tässä on todella herkulliset värit. Ja kuten olettaa voi, kuva ei todellakaan vastaa todellisuutta.

Uudella omistajalla

Jälleen riipuksena akaattia. Tämä yksilö vaati minua ostamaan sen ehdottomasti. Lisäki yksi säröakaatti roikkumassa. Noita säröakaatteja, kissansilmähelmiä ja sinistä lasikristallia ja muutama larvikiitti. Tämä on todella pitkä ketju ja en laittanut siihen lukkoa laisinkaan. Tämä riipuskivi on minulla myös useamman päivän pyörinyt tuolla mielen perukoilla.

Uudella omistajalla

Tämä syntyi siitä, että äiti kaiveli noita helmiä ja sanoi useampaan kertaan noista isoista oranssinpunaisista kissansilmistä, että tee näistä. Ensin oli pää ihan tyhjä, mutta kun yhdistin kissansilmät karneolien kanssa niin idea alkoi hahmottumaan. Ja tuo Espanjan tuliaisena tullut kivi oli täydellinen tähän koruun riipukseksi. Kun vaan saisin vielä tietää mitä kiveä se mahtaa olla. Lisäksi antiikkihopeoituja helmiä ja lasikristalleja. Ja etenkään tämä koru ei saa oikeutta kuvassa.

Kummityttö tuli eilen uudestaan käymään ja nyt löytyi esikoisella ne mustat sukat. Juniori osasi vaan vetää pidemmän korren, leikki ihan vauvaa ja kummityttö oli myyty. Että kyllä ne lapset osaa jo pieninä manipuloida isompiaan. Matot odottaa edelleen pesua. Kun tuo taivas on päättänyt joka päivä olla aamusta täysin kirkas ja sitten nakata oikeen kunnolla vettä.

Näin siis tällä kertaa.