Piilotteleva kissi

Sukat valmiina ja näihin sukkiin kietoutuukin useampi Sny kierros. Ja kyllä Nellikin tykkää...

Tässä eilis illalta kuva kun viimeisiä kierroksia tein, kukas muukaan sitä kaverina hurrasi sylissä kuin Nelli.

Jaa niin mitenkäs nämä nyt sitten kietoutuu Sny-kierroksiin... No pääväri tuo pinkki lanka on syksyn 2013 kierrokselta arvalla voitettu porkkanapaketti (täältä postaukseen). Kontrasti lanka sitten tämän vuoden kevään kierrokselta saatua suosikit jaossa teeman paketissa saatua (täältä postaukseen). Ja ohjeen olen laittanut syksyn 2014 kierroksella parilleni ja se on ollut jemmassa jo ennen sitä. Pitkän ajan se otti, että sain itselleni puikoille ja hitsi kun olikin helppoa ja aivan ihanat sukat tuli...

Ohje on Wonderland socks ja ohje on ilmainen Ravelryssa, täällä. Pinkki lanka on siis kirjopirkkaa ja luonnonvalkoinen on Roosa Nauha sukkalankaa, kumpikin siis aloe vera ja jojobaöljy käsiteltyjä lankoja. Ja uskottekos että näistä tuli mun pyhäsukat... ei näitä raaski kuluttaa kengissä. Painoa sukilla on 70 grammaa, pinkkiä jäi tasan 50 grammaa kerään ja luonnonvalkoista 77 grammaa. Eli toisetkin noista sais, mutta pitäis jättää yhdet raidat vähemmälle mikäli pitäisi pinkin päävärinä.

Ja tulipa sitten vihdoin sisäistettyä illuusioneulekin ja tämähän on hyvin helppoa, turhaan panttasin tätä ohjetta ja pelkäsin aloittaa. Mutta äärettömän hankalat nämä on kyllä kuvata...

Puikkoina oli 2 mm ja varpaista varteen tehtiin, tiimalasi kantapäällä. Ja arvatkaas kellä muhii ideoita sitten päässä... heh.

Juniorin kanssa meillä oli hauskaa kun hän mietti miten minä näitä kuvaan ja neuvoi asentoja ja lupasi auttaa ja kun sain jalat kuten piti ja hän alkoi näyttämään mistä ottaa kuvan purskahti nauruun kun eihän kissa siitä kohtaa näkynytkään.

Ainoa hassu kömmähdys sattui siinä, että enhän tajunnut neuloa pääväriraidassa nurjia kantapään jälkeen varren takaosassa. Ei se silti haittaa näistä tuli ihanat!!!!

Meillä on esikoinen turnausreissulla ja äiti on täällä vähän hermostunut, kun on ensimmäinen reissu yksin. Mutta eipä se auta, lapset kasvaa ja pakko niistä on oppia päästämään irti. Ei ainakaan vielä ole puhelin soinut, että olisi ongelmia ollut ja olen varautunut hyppäämään auton rattiin ja ajelemaan sadan kilsan päähän hakemaan lapsen tarvittaessa. Hienosti osasi pakata kaiken tarvittavan mukaan ja helpottaa myös se, että joukkueelle on ihan oikea ruokakin tarjolla niin ei tarvinnut ämpätä puolta jääkaappia reppuun pelikamojen lisäksi vaan vähempi eväsmäärä riittää.

Tänäänhän sitten punnitaan Nellikin illalla, vielä on nelisen tuntia aikaa arvailla Harlin ja Nellin painoa ja voittaa pokkari tai pipo täällä, eli klo 18.00 saakka ehtii mukaan.

Muksaa pyhäinpäivän jatkoa kaikille!