lauantai 13. elokuuta 2011

Niin se viikko taas vierähti

Paljon on tähänkin viikkoon mahtunut. Viime viikonloppuna olin töissä ja meillä oli vieraita. Silti olen jotain saanut aikaan kuitenkin. Elina halusi rannekorun, sen siis hänelle tein. Myös enkelikorviksia on tullut tehtyä lisää ja eilen leikittelin ja vääntelin metallilankaa ja niinpä syntyi muutama korvakoru pari. Myös yksi kaulakoru on tullut tehtyä, siitä lisää sitten kuvan yhteydessä.

Tässäpä ensin Elinan koru.


Liila simpukankuorikukka, liiloja lasikristalleja sekä hematiittia papuketjussa. Lukon vastakappaleen vääntelin itse ja siinä on lenkin ympärillä siemenhelmiä.

Sitten niitä enkeleitä.



Ensimmäisenä on se aiemmasta postauksesta unohtunut kuvaus. Siinä koreanjade, lasisiivet ja swarovskin kristallibicone. Näissä muissa Swarovskeja sekä lasisiivet. Viimeiset ovat kullatut ja muut hopeoituja. Värit eivät aivan näytä tältä luonnossa, ovat paljon upeammat. En tiedä onko tämä minun itse tekemä standi vai mikä, mutta jostain syystä nuo värit aina vääristyvät. Tai sitten en osaa käyttää meidän kameraa oikein ja asetukset väärässä. Syytän ennemmin standia.

Tässäpä seuraavaksi niitä eilisiä vääntelyitä. Muitakin oli, mutta ne sitten jäivät vielä suunnittelu asteelle.




Ylemmissä pientä papuketjua, kiekura siis itse väännelty, hopeoidut napit, lasihelmiä. Ja alemmat ovat koukuissa, kiekura taas vääntelyä ja linkitettynä punaiset lasikristallit sekä kivihelmet, mahdollisesti ovat opaalia. Ostin vain nauhan Turusta ja en sitte älynny kysyä mitä kiveä mahtavat olla.

Sitten parit muut korvikset, jotka tuossa illalla väkertelin.





Kahdessa ensimmäisessä kuvassa ovat samat korvikset, mutta värejä en saanut tuossa simpukkarasiankaan päällä näkyviin kunnolla. Noita antiikkihopeoituja pohjia olen usein pyöritellyt käsissäni, mutta jotenki en ole niihin vielä saanut otetta. Nyt kuitenkin tuli nämä mieleen ja toteuttamaan. Niissä siis tumman punaisia ja mustia lasikristalleja sekä helmiäissiemenhelmiä niiden välissä ja ovat koukuissa.
Alimmassa kuvassa taas yksi versio jo näistä aiemmin syntyneistä. Niissä siis simpukankuori helmet ja erikokoisia lasikristalleja.

Seuraava kaulakoru syntyi maanantai iltana. Kuten väristäkin huomaa mieli oli aika matalalla ja riipus kuvaa kyyneleitä. Sain siis suru-uutisia maanantaina töistä kotiuduttuani. Tämä onkin ensimmäinen koru jolla oikeasti on nimi: Surun kyyneleet. En kuitenkaan halunnut pelkkää surua tähän koruun, vaan myös toivoa ja siksi siinä on myös valkoista ja kirkasta.




Tässä on siis mustia ja kirkkaita lasikristalleja, tummia ja valkoisia makeanveden helmiä, hematiittia, helmiäislasipisarat ja helmiäissiemenhelmiä. Tämä on siis enoni muistolle. Ja koska noita pisaroita jäi kaksi jäljelle, halusin tehdä korvikset tähän kaulakoruun. Kaulakoru, kuten korviksetkin ovat pienet ja sirot. Tässä siis korvikset, joissa pisarat sekä mustat lasikristallit napeissa.




Tämä on siis ollut osittain raskas viikko. Pääsimme myös mieheni kanssa kaksin syömään ja leffaan, oi mitä luksusta viettää yhdessä rento ilta kaupungilla. Valitettavasti keskiviikko on nimensä mukaan keskellä viikkoa ja ei sitten torstain ollessa molemmilla työpäivä, enää uskallettu käydä parilla. Mutta ihana ja rentouttava ilta oli meillä, nyt taas jaksaa noiden pikkuriiviöiden kanssa. Hyvää viikoloppua kaikille.

Ps. En ole asiaa itse niin ajatellu, mutta eilen äidin kans jutellessa huomasin, että kaulakorut näyttää pidemmiltä kuin mitä oikeasti ovat, kun tuo standi on tehty tuon esikoinen mallina, eli huomattavasti pienempi kuin aikuinen ihminen on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti