Lämmintä ylle sekä Paten vierailua haasteen kera

Täällä on saatu jotain aikaan. Tai enemmänkin, pari juttua oottaa kuvausta ja yksi vähän muokkausta ja tuo muokkausta vaativa onkin sitten tarina sinänsä... sen verran voin paljastaa, että huippuäiti fiiliksiä herätti, näin ironisesti sanottuna, vaikka työkaveri totesikin, että olen kyllä ihana äiti kun tämmöistä teen. Siitä huomenna lisää kun saan tuon pienen muokkauksen tehtyä...

Mutta sitten otetaan tuo valmis lämmike ensinnä....

Eli edellisessä postauksessa vilahtanut työ muokkautui paidaksi. Ensimmäinen alhaalta ylös saumattomasti istutetuilla hioilla neulottu paita...

Ohjetta en valitettavasti voi linkata, kun on joskus muinoin tullut jostain ylös kirjattua simmonen simppeli ohjeistus ja en löydä sitä enää mistään.

Ja samalla muokkasin tämän sitten itselleni ylhäältä alas neulottavaksi, se kun on mielestäni kuitenkin se mielekkäämpi versio ja siihenkin on langat odottamassa.

Hiukan löysä tästä tuli ja silmukkamääriä vähän tulee tarkennettua kanssa siihen toiseen versioon. Ja voitteko kuvitella, painoa tällä ihanuudella on vain 91 grammaa... lankana on meinaan Drops Brushed alpaca silk ja sitä kului vajaata kaksi kerää kumpaakin väriä, puikkoina resoreissa 5mm ja muuten 6mm. Mutta on kuulkaas lämmin ja ihana tämä päällä olla pehmoisuuden vuoksi, eikä kutita. Mutta hiukka tuo tosiaan oli löysä... mutta otimpa ja kylvetin paidan ja laitoinpa henkariin kuivumaan ja kas kummaa...

Istuvampi ja pidempi kuoriutui kuivasta neuleesta, vai mitä olette mieltä?

Ja tuota kaula-aukkoakin se vähän tiukensi. Olikin alunperin vähän turhan löysä, vaikka koitin jopa tiukasti päätellä... ei onnistunut sekään, ilmeisen tottunut joustavaan päättelyyn ollaan vaikka mitä tekis.

Mut on tää ihana ja ollutkin paljon käytössä. Lämmin, kevyt ja mukava.

Mutta sitten siihen Paten tuomaan... Ihmettelin kun postin tullessa luukku kolahti kolmeen kertaan. Ajattelin miehen tilanneen levyjä, vaikka ei olekaan puhunut uusista julkaisuista viime aikoina... mutta ei minulle siellä tiputeltiin kaksi pulleaa kirjekuorta...

Snyni oli lähettänyt haastetta välimuistamisena joulukuulle...

Joulukalenterin luukut, jotka sisältävät fingerin vahvuisia sukkalanka mini keriä ja vyyhtejä. Tehtävä 1: neulo jämälankasukat 24 päivän ajan. Tehtävä 2: lisää haastetta osallistua Missä neuloimme kerran-blogin jämälankavillasukkajoulukalenteriin näillä langoilla. Haasteen otan vastaan. Mutta miten on Snyni, haittaako sinua mikäli neulon näistä vaan päivän värin mukaan vuorotellen kumpaakin sukkaa? Olin nimittäin aikonut omista jämistä tehdä tuon Neulistin ja Vyyhdin suunnitteleman kalenterin ja näin ollen neuloisinkin kaksi sukkaparia, sinun langoista sekä omista, sinun langoista vaan saisin komeat polvisukat, jotka ovat oivallisia töissä. Viime vuonna jäi tuo sukkakalenterin osallistuminen, mutta ensimmäisessä olin mukana ja nyt siis on kolmas heidän järjestämänsä ja minulle toinen osallistuminen. Tai voin tehdä molemmat heidän ohjeistuksen mukaan... valinnan varaa riittää. Kiitos huikeasta muistamisesta sinulle Snyni, tekisi mieli aloittaa heti neuloa kalenterisi luukkuja. Mutta maltan mieleni kuitenkin.

Viime vuotisesta hienosta kangaskalenterista teemme tänä vuonna miehen kanssa pojille kalenterin. Luukkujen sisältöä mietinnässä täällä siis myöskin.

Entäs sitten meidän Nelli. Hurjasti kasvanut, juuri eilen mietin, että pitäisi taas punnita neitokainen. On se vaan ihana pirulainen... vielä opetellaan talon tavoille. Aika hyvin olen saanut jo perille, että kun napsautan sormia ollaan luvattomissa puuhissa... esimerkiksi pyykkitelineellä kuivumassa olevien pyykkien alas repimisessä, tai verhoissa kiipeilemässä. Miisu muuten harrasti kanssa verhoissa kiipeilyä... Mutta tässä pari ihanaa otosta tältä viikolta Nellistä...

Joku teki pesän keittiön pöytäliinasta itselleen. On muuten mies ja esikoinen tällä viikolla ajatelleet mun heittäneen liinan pyykkiin... onkin löytynyt pöydän alta.

Ja Nellin mielestä esikoinen kaipasi tukan pesua legoilla rakentaessa. Nelli on heikkona hiuksiin. Esimerkiksi maanantaina mies nauroi minulle, että itse olet opettanut Nellin hyppiessä selkääni keittiössä aamulla... juu ei ollut syliin hyppäämisestä kyse vaan hiukseni olivat auki. Kotona siis nykyään lähes poikkeuksetta pidän hiukseni kiinni... en tiedä mikä hiuksissani viehättää mutta niihin on pakko päästä käsiksi, tai siis tassuiksi.

Minulla alkoi nyt kolmen päivän vapaa, mikä on harvinaista herkkua. Nautin siitä täysin siemauksen siis, nauttikaa tekin viikonlopusta!