Junassa syntynyttä

Niin, joskus tulee yllätyksiä vastaan... Tulee puheluita, joiden jälkeen järki kieltää auton rattiin hyppäämisen, mutta pakko on päästä paikasta a paikkaan b. Silloin sitten hypätään junaan ja jotta pää pysyy edes jotenkin kasassa on jotain käsillä tehtävä. Tulipas tehtyä vuorokauden reissu kotikonnuille ja junassa neulottua mennessä jo kotona puoleen väliin saatu säärystin loppuun ja seuraavana päivänä takasin tullessa sitten toinen, joka syntyikin  kokonaan junassa, kun ei enää tarvinnut sitä hurjaa rallia päässä pyöritellä.

Oli siis puikoille hypänny keskiviikkona pitkät säärystimet juoksuun. Vohveli neuletta, että pysyvät hyvin jaloissa.

Puikkoina 3,5mm knitprot ja lankana Regian 8-fädig mouline color. Omasta päästä lisäykset sovituksen mukaan heitetty tuonne ja ihan kivasti mielestäni onnistu tuo lisäys tuohon.

Sopivan napakat sain näin, että pysyvät vauhdissa mukana ja ylhäällä. Testiin pääsivät tänään pulkkamäessä poikien kanssa, hyvin pysyi ja hyvin lämmitti.

Lankaa nämä söi 117 grammaa, eli hyvin sai yhdestä 150 gramman kerästä nämä tehtyä... vaikka epäilin ja mietin olisko pitänyt ottaa kaks kerää... No onneksi en ottanut, tai siis tämähän on sen verta ihanaa lankaa, että olis se jäljelle jäänyt keräkin taatusti tullut käytettyä.

Sopivasti sitten nämä tuli varmasti valmiiksi ensi viikonlopun juoksua varten. Tosiaan tänään pääsivät testiinkin, kun poikien kanssa pulkkamäkeen mentiin. Nyt on äiteellä peppu hellänä ja jalat todennäköisesti komeasti mustelmilla (en ole uskaltanu kattoa). Alunperin ajattelin vaan kattella poikien laskemista, meillä oli pulkka, rattikelkka ja Stigan snow raket mukana. Minä sitten istuskelin tuo lumiraketin päällä mäen päällä, se kun on pepun alla lämmin ja katselin poikien laskemista. Esikoinen kuitenkin päätti, että äiti laskee kanssa ja työnsi mut vauhtiin... sen jälkeen sainkin sitte laskea vuorotellen kummankin kanssa ja kaikilla mahdollisilla... rattikelkka ei ollut hyvä, tipahdin aina kyydistä. meidän pulkka ei sovellu kahdestaan laskettavaksi, joten yhteislaskuun valikoitui tuo lumiraketti. Kivaa oli.

Nelli oli eilen taas assarina oikeen urakalla, vaikkakin välistä näytti näin masentuneelta... oli vissiin tylsä kattoa kun laitoin pyykkejä kuivaan.

Puihtaissa lakanoissa oli kuitenki nautinnollista nukkua... Ei tuohon raaskinu sitte laittaa edes päiväpeittoa eilen...

Ja illalla vielä sitten piti osallistua uutisten selailuun kännykälläkin....

Kovan hurinan kera tuossa luettiin maaliman tapahtumista.

Tänään sitten pulkkamäestä tultiin kaupankautta kotiin. Pojat purki kauppakasseja kun minä kuskasin laskuvälineitä parvekkeelle... Nelli päätti paljastaa itsestään uuden puolen... pieni rockari asuu myös meidän neitokaisessa. Juniorin kitara oli olkkarin pöydällä ja Nelli sillä pitkän tovin soitteli. Kuvaa ei tullut otettua, kun yritin saada videolle, mutta sekään oikeen onnistunu, kun kuvaamaan pääsin tuumasi Nelli konsertin parin soinnun jälkeen konsertin päättyneen... liekö tuolla suuren maailman tähtien elkeet ja kuvaus kielto keikoilla...

Pysykäähän kuulolla, lähipäivinä tiedossa jotain mukavata.