Hopiata...

.... eli net kurssin tuotokset. Nyt on sitte tulollaan oikeen kunnon kuvapläjäys. Mie oon ollunna niin ahkerana tuon kurssin kanssa. Siellä oikeestaan hakenu vaan mallin, hopealangan ja sahannu net lenkit ja sitten ohjeistuksen tekoon ja avot, johan on kotona linkitetty lenkkejä taas. Eiköhän katota.

Eli ensinnä se itselle tehty piinan ranneketju, nam. Siis tuo malli on vaan niin mua. Ja kun siitä tykkään, olin ajatellut siitä korviksia myös. Mielessä pyöri että mitenkähän tuo onnistuu eri malliin, kuin vaan ketjupätkä roikkumaan. Sitten näin toisenlaiset korvikset kurssilla ja kysyin, että onnistuuko tämmöttiset piinasta ja mitäpä jos siihen lisätään vielä helmi. Tässäpä net.

Eli avokoukussa ympyränä piinaa ja keskelle helmet. Ihanan pinkit Swarovskin kristalli biconet. Swarojen väri vaan vääristyy reilusti tässä valossa... kun saisi sitä kirkasta päivänvaloa. Vieläpä kuva paikallaan ja siinä jo värikin oikeampi.

Ja kun nyt tuli jo vastaan se vaihe, että minä haluan soveltaa. Kerroin suunnitelmastani kaulakoruksi niiden salmiakkikorvisten mallista. Olin ajatellut kolme salmiakkia ja muinaisketjua väliin, ehkä muutama helmi sinne tänne. No toteutuksen aloitin salmiakista, kun mielikuvitus otti vallan ja päätinki ensimmäisestä tulevan riipus... ja siihen reikä keskelle.... päätin sijoittaa siihen helmen. En edes ajatellut onko se mitenkään mahdollista. Muinaisketjua ja pienempiä salmiakkeja neljä. ja ketjun pätkin sopivaksi ja lisäilin noita samoja swaroja kuin noissa korviksissa. Tässäpä siitä kuva pläjäys.

Tuohon ketjuun ei ollut mitään ongelmia sijoittaa helmiä. Riipukseen se otti hyvän aikaa ja hiukan olisi toivomisen varaa jäljessä, mutta siinä se nyt sitten on. Kurssiopettaja ohjeisti mitä tehdä ja sanoi, että on aika homma. Mutta kyllä se sinne lopulta meni... kyllä lopulta... ähräsin tuon yhden helmen kanssa lähemmäs tunnin. Tässäpä komeus vielä kaulassa.

Sitten kyllä minä sen rummun kanssa onnistuin. Joten myös papuketju on valmis. Tämä on siis pienen pientä, millisestä puolipyöreästä langasta tehty, lenkin halkaisia on kaksi ja puoli milliä. Ja tuo lukko on niin ihanan söpö pieni salpalukko.

Kuvassa aikalailla luonnollisessa koossa näkyy. Eli todellakin on pientä ja siroa. Hetimitenhän siihen piti sitten pistää lasiriipus paikalleen. Nyt se on hyvä.

Kaulakuvassa riipus on siksi noin vinossa, että jäi vähän nihkeään ihoon kiinni. Mutta eikö tämä olekin juuri oikea paikka ja ketju tuolle riipukselle?

Olin siis tänään töissä. Olin herätessä ihan pirteä ja hyvällä tuulella, olin sitä toki myös töissä. Mutta työmatkalla alkoi jo tuntua, että tänään ei taida olla minun tarkoitus mennä töihin. Kuljen aina, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, töissä pyörällä. Kun olin lähdössä pihasta polkemaan, oli takakumi ihan tyhjä. Päätin sitten hakea kotoa miehen pyörän avaimen (asumme kerrostalossa kolmannessa, paitsi alakäytävän kautta kuljettaessa, kuten minä tuonne takapihalle mennessa, voi laskea silloin neljännessä kerroksessa ja meillä ei ole hissiä. Miehen pyörän kanssa ei ollut ongelmia, mutta tuossa matkalla ylitän junaradan. Kivaa puomit alas... ei muuten mitään mutta kun se juna tuli vasta noin viiden minuutin päästä. Seuraavaksi on edessä kolmet liikennevalot. Joka ikinen valo vaihtui juurikin edessäni punaiseksi ja tunnustan yleensä en noin aikaisin lauantaisin jää odottamaan, lähdin siis kuudelta kotoa. Mutta tänä aamuna oli todella paljon autoja jo tuohon aikaan, yleensä on siis hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Mutta kyllä, ehdin kaikesta huolimatta ajoissa... minulla kun on myös tapana varata reilusti aikaa työmatkalle. En tykkää pukkarissa hosua, vaan vaihtaa rauhassa työvaatteet päälle.

Eilen mainitsin kellosta. Se on nyt puoliksi valmis. Odotan hyväksyntää, voisi vaikka kutsua, toiselle vaiheelle. Sitten se onkin valmis esiteltäväksi ja toimitettavaksi eteenpäin. Jännitys tiivistyy, mitä kivaa minulta onkaan toivottu.... kiitos N. tässä oli oikeasti haastetta miettiä kuinka se käytännössä onnistuu. Ja minähän tykkään haasteista.

Nyt menen vähän kampaamaan nassua, lähden hyvän ystäväni kanssa parille. Ei olla kiireiltä ehditty näkemään toisiamme varmaan kahteen kuukauteen, vaikka asutaan lähellä toisiamme, korkeintaan 1,5 kilometriä tuo välimatka. Puhelinlaskua on kyllä kasvatettu. Huomiseen!

Hehee.... Joulupukki kävi jo!!!!!

Kävin itsenäisyyspäivänä täällä perinteisesti järjestettävillä messuilla. Harmillisesti tuota tapahtumaa ei mainosteta, vaan kaikki vain tietää. Tiesin siis, mutta ei ollut hajuakaan monestako moneen mahtavat olla. Jäi siis osittain erittäin pikakierrokseksi, kun menin kahdeltatoista ja mies meni esikoisen kanssa jäähallille treeneihinsä, joten kotona oli oltava jo vartin ylitse yksi, että ehtivät. Ja messut tietysti loppuivat kolmelta, etten päässyt heidän kotiuduttua uudestaan. Onneksi messut olivat tuossa ihan muutaman sadan metrin päässä olevalla kauppiksella. Löytöjä kerkesin silti tehdä. Tässäpä maistiaiset heti kotiin tultua kuvattuna, en vain ole ehtinyt päivittämään. Ollut koko viikon aika vilskettä. Mutta tässäpä messusaaliini.

Huivilankaa, sukkalankaa, lasinen alusta ja ruusukynttilä, on muuten oikeesti tosi hieno. Ja sitten lasista tehty riipus... niin no kaulakoru, mutta tuo nyöri poistunee hyvällä tuurilla jo tänä iltana. Tässäpä lasista lähikuvaa.

Valitettavasti lähikuvassakaan ei näy tuo kynttiläjutun upeus, ehkäpä tietysti vaikutusta on myös tuolla sellofaanillakin. Lupaan kuvata sen jossain välissä oikeen kunnolla. Tällä hetkellä se on vielä paketissa ja tallessa, kun paikat on vallannut jouluiset kynttilät ja koristeet. Tuon riipuksen kanssa jäi ainoastaan harmittamaan, että en ostanut toista. Minulla oli siis kaksi vaihtoehtoa ja nyt siis harmittaa kun en ottanut molempia. Mutta tekijän kanssa jo asiasta keskustelin, törmään häneen töissä viikottain ja hän lupasi katsoa onko se toinen vielä myymättä ja tuoda sen minulle. Että ehkäpä saan senkin tässä vielä.

Nyörin tilalle mietin heti jotain yksinkertaista kaulaketjua jonka tekisin hopeasta. Eilen oli taas kurssi-ilta ja otin tuon mukaan sinne ja mietimme opettajan kanssa yhdessä mikä olisi hyvä siihen. Halusin pientä ja siroa, joka ei veisi liikaa huomiota riipukselta. Lopputuloksena tein pientä papuketjua, millisestä puolipyöreästä hopealangasta. Juuri sellainen mitä olin ajatellutkin. Ja ehkäpä saan riipuksen jo tosiaan tuossa puolentoista tunnin päästä laitettua ketjuun.... niin, Joulupukki tosiaan kävi jo tänään. Minä sain sen tänään, mistä haaveilin ja minkä hankin lopulta noilla valtion lainaamilla rahoilla. Tässäpä se.

Minun ihan ikioma kiillotusrumpu. Ja tuolla se nyt on toiminnassa tiskipöydällä ja sisällään juurikin se minun papuketjuni. Tässäpä toinen kuva, jossa mukana koneen ja hopealankojen lisäksi myös kuulat ja kiillotusjauhe.

Eipä tuo kuva paljoa kerro, mutta noissa pusseissa on siis ruostumattomasta teräksestä olevia pienen pieniä kuulia, tikkuja ja satelliitteja. Itse kyllä sanoisin satelliitteja ennemmin ufoiksi, malliltaan siis. On jo pyörinyt tuossa aiemminkin, silloin vaan oli kyseessä käyttöönotto puhdistus. Kuulat ja tuo purkki putsautuivat. Nyt sitten jännityksellä odotetaan, onnistuinko tässä vai sössinkö koko homman hyvin selkeistä ohjeista huolimatta. Huomaatteko olen erittäin epäileväinen itseni suhteen.

Ai niin, tuolta messuilta tosiaan tuli tuota huivilankaa. Kuvistahan näkyy tuo lilahopeanvärisen langan paksuus. Nii, ei se noin paksua ole, vaan kuvissa kivasti rullalla... on siis kolmisen cm leveää. On siis röyhelöhuivin lankaa. Olen pitkään miettinyt tuon tekemistä ja tuohon väriin ihastuin. Mutta, mutta... mikäli olisin tiennyt, en olisi ostanutkaan... ai mitäkö... no... sanon suoraan... tuo lanka on todella v****maista kutoa!!! Kun se lanka ei pysy leveänä vaan tosiaankin rullautuu koko ajan. Ohjehan on siis todella yksinkertainen, kuvaa ei ole huivista kun on vielä vähän kesken, mutta ohjeen kerron jo nyt. Langan reunasta poimitaan leveään kahdeksan, kapeaan neljä tai vaihtoehtoisesti tältä väliltä olevaan kuusi silmukkaa, noin neljän cm välein. Sitten vain aina oikeaa ja juurikin sieltä langan reunasta poimien kudotaan. Ehkäpä pistän miehen ottamaan kuvan sarjan kutomisesta... tai sitten en. Meneehän siinä hermot sekä mulla että miehellä. Hienohan siitä huivista tosiaan tulee, mutta jää kyllä minun osaltani tähän yhteen. En sitten tiedä kuinka paljon langalla on merkitystä, että olisiko vähän erilaisella langalla ehkä helpompi.

Kurssilta siis valmiina nyt oma piina rannekoru, piinasta sovelletut korvikset ja mahdollisesti tuo papuketju tänään. Lisäksi helmien linkityksen jälkeen kaulakoru, jossa jo tosiaan sovelsin jo kovastikkin kurssin oppeja, näette sitten. Ehkäpä niistä jo kuvia huomenna. Nyt pitäisi alkaa tekemään kelloa, jonka olen luvannut olevan tulevalla omistajallaan viimeistään ensi viikon perjantaina. Aion kyllä saada sen valmiiksi viikonlopun aikana ja matkaan het maanantaina. N, kellon valmistus alkaakin jo tänään. Ja nyt viikonlopun aikana aion myös tehdä kaksi avainnauhaa, jotka minulta "tilattiin". Ja tietysti tuon kurssin kaulaketjun helmien linkitykset ovat työlistalla viikonlopuksi. Kuvia kurssin tuotoksista kunhan ne ehdin kuvata.

Ja nyt siis kellon kimppuun! Ihanaa viikonloppua kaikille!

MUISTAKAA : Vielä ehtii koko lauantain ajan osallistua toisen adventtiviikon arvontaan, sinne pääsee siis sivupalkin linkistä.

Joulukorttien kirjoittelua ja muuta mukavaa

Tänään kävi ystäväperhe, myös juniorin kummeja ovat. Jättivät tullessaan tuohon oven taakse joulupukin tuliaiset, kun poijat innokkaana het ovella ovat vastassa. Olin sitten laittanu aiemmin pannaritaikinan turpoomaan ja rupesin sitä paistamaan ja juteltiin siinä ja kaffitkin kerkesin keittää, oli jo melkeen juotu... muistin käytävässä olevan jotain, mikä piti siirtää sisään ja piiloon kun pahin hässäkkä eteisessä olisi ohitse. No, pienet järjestelyt, pojat näyttämään legokalentereista saamiaan juttuja, nii äitee kerkes toimia pika pikaa. Pukin tuliaiset saatiin turvaan.

Pojat jäi sitten kotiin pikkuneidin ja hänen isänsä kanssa ja minä ja pikkuneidin äiti mentiin kirpparille. Muuta ei nyt minulle tarttunut, kuin esikoiselle luistimet. Edelliset menee kyllä vielä, mutta noihin mahtuu sitten myös villasukka. Edellisiä on tällekkin syksylle käytetty, kun ovat hoidosta käyneet jäähallilla. Siellä ne kyllä menee, mutta ei ulkona pakkasessa.

Joulukortteja sitten kirjotellut iltapuhteeksi. Harmittavasti vain en saa kaikkia laitettua nyt, yhden kanssa ei tiedä montako nimeä siihen kirjoitan, surullisia aikoja mahdollisesti edessä. Elämä on.

Nyt mietin tässä parin joululahjan ja yhden synttärilahjan tekemistä. Ei vaan ole ihan vielä mielikuva valmiina, pitänee vielä tässä pyöritellä mielessä. Niinhän ne yleensä valmistuvat. Myös kellon rannekkeita pitäisi suunnitella jo, tarvikkeet tulevat ensi viikolla, mutta jotain hahmotelmaa mielessä, jota pitäisi työstää. Tästä ei nimittäin tule ihan perinteinen rannekello. Mutta siitä sitten lisää kun on valmis. Toivon vain onnistuvani tämän kanssa kunnolla.

Näin meillä otettiin rennosti viikonlopun kunniaksi:

Harli avasi silmät kuvaa ottaessa, mutta ihan nukku noin selältään. Romppu taas nojasi siis päätä tuohon pöydänjalkaan ja Miisusta en osannu päättää kumman kuvan laitan, kun en oikeen tiedä kummassa tuo niskan taakse nostettu takajalka näkyykään paremmin.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin tällä kertaa!

2. adventtiviikon arvonta ja ensimmäisen voittaja!

Väkersin tuossa noita hopeakurssin juttuja ja kun sain homman valmiiksi huomasin vuorokauden vaihtuneen, joten päätin vielä ennen nukkumaan menoa hoitaa arvonnan ja startata toisen adventtiviikon arvonnan.

Eli sama homma. Kaikille yksi arpa kommentoimalla ja mainostus on edelleen sallittua. Ja anonyymit tunnistettavalla nimimerkillä mukaan. Tähän siis aikaa osallistua ensi lauantaihin saakka, joka on 10.12.

Tässä sitten tämän viikon palkinto vaihtoehdot, joista voittaja valitsee itselleen toisen. Joulunjääkuutio-korvikset taikka kirjanmerkki.

 

Ja kaikkia varmasti kiinnostaa mitenkäs tämän ensimmäisen viikon kanssa kävi.... Listasin osallistujat, jotka numeroin. Ja sitten numerot lapuille, laput kuppiin.

Onnettarena toimi tällä kertaa Harli, huomatkaa kuvassa tassu ja lappu... haro sitä lappua koko ajan niin tuli tassun liike kuvaan lapun päälle.

Ja voittaja oli sitten numero.....

8.

Elikkäs....

Outi siis. Outi kerrotko kumman palkinnon haluat, kaulakorun vai rintaneulan?

Ja aikatauluhan oli siis.

1. arvonta päättyy 3.12 voittaja Outi
2. arvonta päättyy 10.12
3. arvonta päättyy 17.12
4. arvonta päättyy jouluaattona

Ja onnea toiseen adventtiarvontaan kaikille!

Vapaa viikonloppu!

Ihanaa, kaksi kokonaista päivää vapaata. Töissä on alkanu joulukiireet ja tämä viikko on ollut yhtä juoksemista, niin tuntuu oikeen hyvältä ajatus, että saa olla kotona kaksi kokonaista päivää ja mennä käymään missä haluaa, ettei ole kelloon sidottu kuten työpäivinä. Jiihaa!!! Ehkäpä tässä jo voisi laittaa joulukoristeitakin esille, kun viime viikonloppuna halusi sen lauantain vain olla ja sunnuntaina sitten pitikin taas olla töissä. Mitään ihmeellistä joulusiivousta en kuitenkaan aio ruveta suorittamaan, miksi vetää itsensä vielä kotonakin sillä ihan piippuun. Perussiivoukset saa riittää... vaikka en niidenkään kanssa mikään intoilija ole. Ja niille, jotka eivät kotonani ole koskaan käyneet kerrottakoon, että ei en elä missään läävässä kuitenkaan.

Yksi mitä tässä mietin, että ostanko vaiko en osta, on pöytäkuusi. Tänään sitä ihastelin, siis aivan oikea kuusi about 60 cm pitkä ja istutettuna ruukkuun. Olisi niin kiva saada kuusi ja ihan sisälle... ei vain parvekkeelle tekokuusta. Niin, nuo meidän neitokaiset on vähän liian kiinnostuneita kuusista missään muotoa. Tuon kuusen saisi mahdollisesti neitien ulottumattomiin. Tai sitten sekin olisi parvekkeella. Se kyllä näkyisi erittäin hienosti tuosta pöydältä keskellä olkkarin ikkunaa... laittaisi vain valot siihen. Mietitään sitä vielä. Mutta tosiaan pari esimerkkiä miksi kuuset on hiukan pannassa meillä. Viimeksi kun yritimme kuusen pitää sisällä, pallot saivat tietysti kyytiä. Pahempi kuitenkin oli se, että Harli päätti koristella kissanhiekka-astiankin jouluisesti... ja samalla ilmeisesti puhdisti suolistonsa... eli söi ne nauhat (miksi niitä lieneekään sanotaan?) ja ne sitten kakkakikkareista iloisesti pilkistelivät tuolla hiekassa. Toinen esimerkki... Romppu saattaa päättää itsekkin olla kuusenkoriste. Kiipeää niin korkealle mitä pääsee ja kirjaimellisesti kietoutuu rungon ympärille... eipä sitä sieltä pois saa ja kun itse päättää tulla pois... tietysti loikkaa niin että koko kuusi kaatuu. Että ei meille kuusta sisälle, ellei saa johki neitien ulottumattomiin. Toinen juttu mihin Harli teki muutoksen ovat kynttilät. Ennen Harlia ei ollut mitään ongelmia tuikkujen kanssa, kun Romppu, Miisu ja Milla eivät välittäneet mitään... mutta Harliapa kiinnosti mennä heti tassulla huitomaan. Nyt meillä on siis katosta roikkuvat mallit, sekä yksi hyllyllä tellun päällä, kun sinne ei kissut pääse taiteilemaan.

Mutta jospa sitten siirtyisimme koruihin. Avainnauhoja on nyt pari tullut lisää. Ensimmäisen kanssa kävi niin, että kun äiti näki kuvan, piti se saada perjantaiksi hänelle. Joten eikun kusti polkemaan ensimmäisessä luokassa ja siellä se nyt on, äidilläni. Samoin on tämä toinen.

Tässäkin siis helmiäislasihelmiä, mutta tässä kaksi punaisen sävyä sekä tumman harmaita. Lisäksi tuossa edessä säröakaatti harmaana. Tämä on vähän sirompi siihen edelliseen nähden, eli ketju ja helmet pienempää kokoa. Sitten toinen jota tehdessä oli eräs henkilö mielessä.

Sinisiä lasikristalleja, papuketjua ja tuo ihana salmiakki linkki. Eipä tähän muuta tarvitakkaan. Yksinkertaista mutta näyttävää, piristystä avainten kuljettamiseen.

Lisäksi tänään ennen töihin lähtöä, oli pakko tehdä korvikset. Sain eilen postissa liiloja akaatteja satsin. Nauhassa oli tällaisia neliöitä ja siellä joukossa kaksi lähes toistensa kopiota, mitäpä muuta sitä tarvitaan?

No, tietysti pallopäinen korupiikki, antiikkihopeoidut kukkavälihelmet sekä pienet hopeoidut helmet ja korviskoukut. Nam mitkä herkut näistä tulikaan. Sitten on vielä jotain muuta, mutta se odottakoon sunnuntaihin paljastumistaan, kun toinen adventtiviikko alkaa ja uusi "arvonta". Vielä on siis aikaa ensimmäisen viikon arvontaa osallistua koko pitkä lauantai ja sinnehän pääsee sivupalkista.

Oma jouluni taitaa tulla viikonpäästä. Ensi perjantaina saan iki oman rummun ja erän hopealankaa, jota kyllä tullut jo hankittua sieltä Helmisatamasta sekä korukurssilta.

Ihanaa viikonloppua kaikille, nauttikaa ja rentoutukaa!

Lisäys: arvatkaa mille olen nauranut tässä pari päivää... juu, blogiini on tultu hakusanoilla "puiden asettelu takkaan" siis mitäh? No, kurkkasin mitä tällä nyt blogistani löytyy... jep jep, löytyy kuva siitä bolerostani, siinähän langan raidoitus vaati kappaleiden asettelua. Olisi vaan erittäin kiva tietää, mistä nuo takkapuut siihen tulevat. =)

Tirstai

Hehee, vihdoinkin sitten onnistuu oikein villasukan kantapää. Eipä kylläkään sillä ns. perinteisellä tavalla. Kun en mä sitä saa mieleen... kröhöm, lähinnä onnistunutta on ne juniorin sukat tuossa aiemmin, sen jälkeen kaikki on kuus tai seittemän yritystä on menny purkuun. Mutta sitten näin ihan vaan kuvan toisenlaisesta kantapäästä ja hupsista, tajusin siitä idean heti ja sehän ihan oikeasti onnistui... jiihaa! Mutta vasta toinen sukka valmiina, joten kuvaa ei tulossa vielä. Mutta parasta on se, että tota mä en unohda.

Sitten vähän koruja taas väliin. Olen jo pidempään miettinyt avainnauhan tekoa kaulaan. Nyt sitten ne lauantain shoppailut innosti tekemään, kun oli niin upeita helmiäislasihelmiä uusissa väreissä. Ostin niiden jouluisten punaisten lisäksi liiloja ja punertavan ruskeita. Niistä sitten tuli tämä.

Paksua papuketjua, helmiäislasihelmiä, ympyrälinkki sekä isohko lukko, johon saa avaimet riippumaan. Tässä siis helmissä kaksi eri lilan sävyä sekä ne ruskeat. Valitettavasti nämä kuvat olikin aika sumeita ja tuo värikään ei näy kunnolla. Vaikka itse sanonki, tästä tuli hitsin hieno.

Sitten parit korviksetkin tuli väkerreltyä tuossa.

Liiloja ja harmaita makeanvedenhelmiä, kolmion mallisia kirkkaita siemenhelmiä nappimallilla. Päätin vain kokeilla onnistuuko vääntää tuo lanka ympyräksi helmineen... onnistui ja tulikin ihan kivat, suht sirot korvikset.

Toisena taas enkelit, onhan joulu jo tulollaan. Lamppulasihelmet, metallisiivet ja tuo tuntematon kivihelmi. Nämä on isot ja näyttävät koukkumalliset korvikset.

Muistakaahan tuo adventtikalenteri arvonta. Sunnuntaista siis lähtee uusi kierros, tälle kierrokselle kerkeää vielä lauantaina ilmottautua. Sivupalkissa siis linkki suoraan tuohon arvontaan.

Että näin tänään.

ADVENTTIKALENTERI ARVONTA!!!!

No niin, älynväläyksen tuloksena syntyi tällainen "arvonta". Kun en ihan kykene kaikille 24 päivälle tekemään jotain, niin nyt jokaisen neljästä adventtiviikosta saa oman palkintonsa. Eli tämä ensimmäinen arvonta päättyy ensi lauantaina 3.12 ja arvonta suoritetaan sunnuntaina, jolloin starttaa seuraavan viikon arvonta. Eli:

1. arvonta päättyy 3.12
2. arvonta päättyy 10.12
3. arvonta päättyy 17.12
4. arvonta päättyy jouluaattona

Ja koska nyt on ns. joulukalenterista kyse, jokainen saa tasapuolisuuden vuoksi vain yhden arvan ja se tapahtuu kommentoimalla tätä postausta. Pahakseni en kuitenkaan pistä, mikäli joku haluaa tätä joulukalenteriani mainostaa, päin vastoin olen siitä erittäin kiitollinen. Anonyymit pistäkää tunnistettava nimimerkki, kiitos. Ensimmäisen viikon palkintona joko memoryvaijeriin tehty jouluinen kaulakoru tai jouluinen rintakoru, voittaja saa itse valita. Tässäpä niistä hiukan kuvia.

Onnea ensimmäiseen adventtiarvontaan!