Tauti sitten iski

Olen sitten tämän päivän ollut saikulla, kun flussa iski esikoiseen oikein kunnolla. Ensin poika rukka yski kamalasti ja sitten alko olemaan houreisia unia. Kuume ei kuitenkaan tuntunut heti nousevan, mutta sitten sekin alkoi nousta ja laskea, kunnes lopulta nousi kunnolla. Pistin jo yöllä pomolle viestin, että nyt täytyy jäädä kotiin. Näin torstaisin kuitenkin on yksi homma tehtävä ja sen vuoksi alkaa työtkin vähän normaalia aiemmin ja kun tiesin, että yöllä siihen on paha hommata ketään, menin tekemään sen ennen kuutta, että mies ehtii ajallaan töihin. Viime yönä olen siis nukkunut about pari tuntia ihan oikeaa unta plus lisäksi siihen muutama minuutin torkahdus. Sitten kun olin takaisin kotiin ja mies lähti töihin juniori päättikin jo herätä. Tk:ssa käytiin hakemassa saikkulappu, siihen aika oli puolelta päivää. Tein ruoan ennen sitä reissua ja syötiinkin, joten koko kööri päikkäreille kotiin päästyämme. Juniori heräsi aiemmin, mutta leikki itsekseen, joten saatiin esikoisen kanssa nukkua reilu kaksi tuntia ja kyllä tekikin hyvää.

Eilen syntyneet korut sitten kuvattu ja ne ovat tässä.

Korviksissa siis mustaa metallia, makeanveden helmet sekä korallin väriseksi värjättyä marmoria. Nuo marmori helmet on aivan upean värisiä, suorastaan herkullisia. Rannekoru sitten tähän smokey pinnoitettuun kupariin.

Helminä tuota marmoria, valkoista korallia ja onyxia. Ja tästä olen tässä korussa erityisen ylpeä, lukko! Väänsin sen ihan itse ja se onnistui niin nappiin kuin vain voi olla. Muutamia lukkoja olen aiemminkin väännellyt, mutta en tätä mallia. Tässäpä se lähikuvassa.

Eilen sitten posti toi myös pienen lähetyksen, minkä ostin korutarvikekirpparilta. Siinä oli mm. tässä seuraavassa kaulakorussa käyttämäni synteettiset meripihkahelmet. Tämän siis tein tänään päikkäreiden jälkeen, pyöri kyllä jo eilis illasta mielessä suunnitelma. Tämänkin väänsin tuohon ihanan väriseen smokey kupariin. Tässäpä se.

Helminä siis synteettistä meripihkaa ja tuntematonta valkoista, hieman läpikuultavaa kiveä (epäilen sen olevan opaalia, mutta se on vain oma epäilykseni ja mikäli joku tunnistaa saa vapaasti tiedottaa mitä kiveä mahtaa olla). Riipuksena meripihkaan sointuva fasettihiottu lasisydän. Tuohon sydämeen väänsin eräänlaisen riipuspidekkeen itse, tuli ihan kiva. Lähikuva sydämestä ja väännöksestä tässä.

Ja tuon eilisen lukon innoittamana tähän väänsin myös samanlaisen, mutta eilen taisi olla ensikertalaisen tuuriakin mukana.

Tämä kyseinen yksilö kun ei onnistunut läheskään yhtä täydellisesti. Mutta ehkäpä seuraava taas hipoo täydellisyyttä. Ja niinhän se lapamatokin sanoi, että Toivossa on hyvä elää, kunnes Toivo otti ja meni kuolemaan. Ja tässä siis vielä kertaalleen koko komeus.

Pienoinen ongelma tuon metallin kanssa on se, että se on aikasta liukasta pinnaltaa ja pihdit lipsahtaa helposti ja se taas aiheuttaa naarmuja, mutta onneksi tuo on sellaista, että tekee vaan patinoituneen näköisemmäksi ja ehkä tämä alkaa vielä sujumaan lipsumatta kun harjaannun kyseisen materiaalin kanssa kunnolla. Aika näyttää, mutta itse olen siihen tällä hetkellä erittäin ihastunut.

Muistakaahan osallistua arvontaan, vielä on viikko ja yksi päivä aikaa. Arvontaan täältä.