Salaisuuksien päätepiste

Niin se taas kevään Sny kierros hujahti, haikeaa. Eilen sain paljastuspakettini, en vaan ennättänyt/jaksanut tänne asti sitä saattaa. Puoli kuudelta lähdin aamulla ovesta ulos ja illalla ennen kahdeksan vasta ennätin istahtamaan alas kotona, muutaman kerran olin toki töiden jälkeen käynyt kääntymässä kotona. Mutta sitten vaan ihastelin pakettiani.

Tämä oli vastassa kun laatikon avasin ja sisältä löytyi sitten vaikka ja mitä.

Herkkuja mulle ja kissoille. Ja käsille hoivaa. Käsivoiteelle onkin tarvetta, toissa viikonlopun turvekylvystä huolimatta kädet on aika kuivassa kunnossa. Ja kynsiviila... ehkä minä sitä nyt alan käyttämään kun minulla semmoinen nyt on. Kynsiä kun ei tule hirveästi laitettua... osaltaan syynä tuo estejuoksu harrastus. Nytkin on edelleen koivet mustelmilla ja naarmut parantumassa, otin siis tuon turvekylvyn estekisassa. Suolla kontattiin ja juostiin ja suo lammessa sitten tuo itse kylpy.

Roosanauha lankaa kaksi vyyhtiä kahdessa herkullisessa värissä. Kutkuttelevat jo älynystyröitä kovastikkin. Nyt vaan pitää malttaa, kun on taas ihan muutama työ kesken ja yksi testineulonta menossa, joka ainakin pitää malttaa hoidella ennen näitä pois. Mutta ehkä nämä otan juhannuksen ratoksi käsittelyyn tai sitten hiplailen vaan hetken.

Tiskirätti kera raparperitorttu ohjeen. Raaskiikohan tätä ottaa käyttöönkään... Jos sitte syssyllä, että on ohje hollilla nyt kesän ajan. Jos nyt jostakkii saan vaan raparperiä.

Ja taskuun sopiva varakassi, joka kyllä hyppää käsveskaan. Tää on makee ostoskassi. Ainoa "huono" puoli on että kun mun elämänmenossa tuo on likanen hyvin äkkiä. Heh, onneksi on pesukone keksitty, eikös tää kuitennii oo puuvillaa?

Niin ja olihan siellä Neulo lehtikin. Jota eilen selailin ja siellä olis kanssa useempikin kiinnostava ohje. Ja lisää sitä aikaa taas tarviis. Oisko jollain laitta ylimäärästä aikaa tulemaan?

Olihan taas kerran niin huippu paketti, että ois tää kierros voinu jatkua vielä muutamankin kuukauden. Salainen ystäväni tämän kevään on ollut Reppanainen Pesän reunalla-blogista. Ihan mahtavia paketteja olen saanut tämän kevään aikana. Kiitos ja kumarrus!!!!

Huhtikuu toi kevään

Töistä lähtiessä puhelin ilmotti paketista ja koska tänään meillä on satanut vettä, kurvasin samon tein postin kautta ennen kotiin menoa. Siellä oli tämän kuun Sny-paketti. Piristystä kevääseen ja kyllä sitä se oli.

Herkkuja mulle ja kissoille. 

Ja molemmista jo maisteltiin tänään. Nelli jopa päivysti herkkulaatikon vieressä, että koskas tästä nyt oikeen saa maistiaiset. Sopivasti turkin hoitoon suunnattuja, kun karva vaihtuu keveämpään... pahinta odotellessa, viikko pari ja sitten pölisee karvat. Ja minä kaffeen kanssa nautiskelin omia minttupallosia muutaman, nää onkin yks suosikki, koska näissä on kunnolla mintun makua. Lurpsista!

Ja lankaa...

Ja mitä lankaa, autuutta. Olen sukat tehnyt vuos sitten tukuwoolista ja ihastuin silloin lankaan. En vaan ole raaskinut sitä kauheesti sen jälkeen ostella. Ja nyt sitten tuli tuota 100% villaa, eli huivia tiedossa. Täytyy vaan löytää se THE Ohje! Ja tää väri niin herkku, näitä vyyhtejä halailen ja hipelöin tovin ennen oikean ohjeen löytymistä.

Ja jotain muutakin, mitä en ole raaskinut ostella. Succaplokkin tuotteet houkuttelee, mutta useimmiten tulee sekin raha sijoitettua sitten lankoihin. Ilmeisesti Snyni on sitä mieltä, että mun pitää alkaa tehdä mallitilkut... ehken se olisi paikallaan joskus. Olen oikeastaan tehnyt mallitilkun vain kun olen ollut testineulojana. Muuten menen oman kokemuksen ja käsialan tuntemuksen mukaan, joskus se kyllä ei sitten täsmää laisinkaan, eli tarpeellinen tämäkin sitten on. Hupsista, kun on käynyt yhden paidan kohdalla vissiin neljällä erilaisella langalla ja edelleen paita on tekemättä. 

Ja jotain kaunista itsetahtyä...

Tuubihuivi salomonin solmuista. Tämän huivin näen jo käytössä parin takin kanssa. Kuvaan en niitä kaivanut esiin, ovat vielä liian keveitä. Mutta tämä on kuin tehty niiden kanssa käytettäväksi. Ja pahoittelit ettet ole hyvä salomonin solmuissa... tämähän on upeaa jälkeä. Sitä paitsi, itse en onnistunut alkua pidemmälle kun yritin pari vuotta sitten ja siihen jäi salomonin solmut minun kohdalta. Tää on kuule just täydellinen!

Jälleen paketti joka sai hymyn loppu päiväksi huulille ja sisältöä on ihailtava vähän väliä. Kiitos hurjasti sinulle Snyni! Ja kyllä kissat sai rapsutus terveiset. Vaikkakin Muru on mököttänyt, kun mamma lomaili viime viikon ja nyt sitten painoikin taas täyden työpäivän... ihan kurja hylkyri siis. Tuo kissa kun on aina sylissä kun kotiin tuun, tänään ei suostu tulemaan ei sitten millään. Hih, kun tuota ei osaa selittää kunnolla. Mutta tosiaan mököttää ihan selvästi.

Nyt mä hivelen mun tukuwool vyyhtejä vielä hetken ja sitten lähden höyhensaarille, että aamulla jaksaa töihin.

Taikapalloilua

Paketin sain käsiini jo tiistaina, mutta kiire on estänyt postata aiemmin. Itseasiassa kuvien laatukin on luokkaa kiire... mies oli päättänyt tiistaina, että mä tarviin piristystä ja mennään leffaan. Kerkesin paketin hakemaan töiden jälkeen kun olin torkahtanut 15 minuuttia. En vaan voinu jättää kerimättä heti ja mies sitte napsi kuvia sitä mukaan. Yhteistyöllä ennätettiin hyvin leffaan. Hevireissu käytiin kattomassa, sen piristyksen lisäksi tämä paketti tosissaan piristi.

Kun avasin laatikon niin tämä oli näky, ihana kortti ja sinä ihana Snyni älä turhaan pahoittele, ettei korttia kummempaa itsetehtyä ollut mukana. Ihana tuo kortti ja ihan riittävästi. 

Kissoille namiskaa ja Niina Laitisen Pakkasyöt ohje paljastui kortin alta. Ja jotain todellista herkkua. Samojedin karvasta käsin kehrättyä lankaa. Olenkin pitkään  haaveillut päästä testaamaan koirankarvalankaa ja nyt mä sain ja vieläpä käsin kehrättynä. Oi-joi... kovasti miettinyt mitä tuosta tekisin. Ensimmäisenä mietin lovikkalapasia, mutta kun pelottaa jossei tuo lanka riitäkään niihin. Että pitääkö kattella joku paksun langan kämmekäsmalli vai sävellellä omasta päästä. Vai oisko sinulla Sny ideaa mitä tästä herkusta tekisin.

Noita pakkasyö sukkia olen ihaillen katsellut kun on niitä nähnyt. En vain ole saanut katsottua ohjetta, oletuksena se on joku todella hankala juttu. No eihän se ollutkaan ja tässä miettinyt lankojani, että mistäkös sen tekisin. Tuo kaksivärinen palmikko on nimittäin houkutteleva.

Ja tottakai se ihan taikapallokin oli ja eikun kerimään. Nelli oli innokkaana apulaisena, vuorotellen nakotti laatikossa ja kävi haistelemassa lankaa.

Ihan ensimmäisenä kerästä putkahti fatzermint patukka, namskis. Lisää kerimistä...

Seuraavaksi paljastui silmukanpitimet. Taisinkin ilmoittautumisessa mainita, että tämä on ainut apuväline mitä ei vielä ole... Monet kerrat olen miettinyt hankkivani, mutta aina se on jäänyt. No nyt mulla on nekin.

Sitten putkahti lankaleikkuri avaimenperä, joka on kuin koru. Kohta on oiva ensiapupakkaus kasassa avainten yhteydessä, mittanauha, pieni kahden koon virkkuukoukku ja nyt lankaleikkuri, kyllähän näillä jo jotain saa aikaan kun lankaa vastaantulee, vai mitä?

Toinenkin fazermint ja jotain muutakin mitä en omistanut, en tainnut edes mainita tästä lomakkeessa, mutta snyni ainakin sen osasi hankkia, puikonpitimet. Nytpä ei karkaa silmukat työstä laukussakaan. Ei kyllä ole juurikaan päässeet karkaamaan, kun olen tähän asti aina kieputtanut lankaa niin, ettei pääse ja pyöröpuikot taas laittanut puikko-osat jo neulottuun työhön. Nyt ei tarvitse näitä omia kikkojakaan käyttää vaan voi turvallisin mielin kuljettaa töitä matkassa.

Langaksi paljastui nokkoslankaa. Koko kerimisen ajan pähkin, että mikä lanka tämä on. Tuntui tutulle ja oli tutun väristä. En saanut päähäni, mutta heti kun näin vyötteet oli ihan selvää. Vuoden vaihteessa tein tästä ihan samasta langasta ja ihan samassa värissä lapaset, viimeistelyä vaan odottavat. Pitäiskös tehdä säärystimet niille kaveriksi, kun on samaa väriäkin. Hmm... mietitään. Ja viimeisenä kerän sisällä oli käsintehty villiruusu glyseriini saippua.

Oli kyllä niin minun näköinen paketti kuin vain olla voi. Hurjasti paljon kiitos Snyni tästä. Totesin miehelle keriessäni, että ainakin tietoihin on perehdytty ja hyvin. Ja tuo koirankarvalanka oli todellakin piste i:n päälle, wau!

Salaisuudet paljastuu aikanaan...

Niin se aika rientää ja syksyn Sny kierros saapui päätökseensä. Haikea olo, että nytkö se taas hujahti. Kyllä näitä paketteja on niin mukava saada ja kasata. Ja mua onkin hemmoteltu tämä syksy oikeen urakalla. Kyllä taas oli niin upea paketti tämä viimeinenkin.

Paketti siis tuli eilen, mutta aika ei riittänyt heti postailla ja lopulta sitten olinkin niin pelit seis, että sohvalle teekupin kanssa ja ei enää ajatuskaan oikeen kulkenu. Paketissa oli herkkuja mulle, kissoille ja koko perheelle...

Tämä leipä oli tarkoitettu koko perheelle. Voi olla, että pojat ei tästä innostu. Varsinkaan jos huomaavat mitä sisältää ennen maistamista. Mies ei valitettavasti tätä voi syödä. Ajattelin tämän jouluna sitten testata. After eight sukulaatit oli ihan mulle ittelle ja kissat pääs jo maistamaan omaa namuaan. Ajattelin nekin kuitenkin tuohon jouluun säästää, kun niillä on herkkukalenteri ja joka päivä niitä siis saavat. Jouluna kuitenkin meillä herkuttelee myös eläimet.

Kimalle lankaa, jonka Snyni oli ajatellut johonkin huiviin tuomaan vähän juhlavuutta. Kannatetaan ellen sitten saa jotain toista ideaa joka täytyy kokeilla. Ja lisää hand made nappeja, ehkäpä niitä johonkin raaskin käyttääkin kun niitä on jo tullut hillottua hipelöitäväksi vaikka kuinka paljon. Ja täytyy myöntää, että monet ystäville lahjoiksi menevät työt tulee nykyisin merkattua napeilla, nauhalla tai muulla merkillä, arvokkaita kun ovat.

Pirtin kehräämön villasilkkilankaa, ai mitä ihanuutta. Olen rakastunut ja harvinaista kyllä, tämä huutaa heti puikoille... yleensä kun nämä ihastus langat saattavat odottaa kauankin ennen kuin raaskin niistä mitään tehdä. Hivelen ja halailen vaan ja ihastelen. Tämän langan Snyni oli heti alussa tiennyt tähän viimeiseen pakettiin kuuluvaksi. Ja hän ehdotteli minun värjäävän tämän... ehei, tämä on just täydellinen tämmösenä, tätä ei kuulu värjätä. Itse asiassa saatat yllättyä mitä tämä huutaa haluavan olla, mutta ilmoittelen sitten kun sen aika on. Jännää sinänsä, että sinulle on ollut tämä paketti selvä heti alun alkaen, kun taas minulle tämän viimeisen paketin kasaaminen oli haastavinta.

Ja sitten tämä itsetehty ihanuus....

Siis kerrassaan upea, juuri minun väriseni ja täydellinen takkiini tuomaan väriä (tumman ruskea) sekä lämmittämään kovemmilla pakkasilla. Sillä kaulus on korkea ja suht tiukka, niin kylmimmillä ilmoilla se on hankala löytää hyvä huivi, että suojaa ja lämmittää riittävästi. No nyt mulla on se. Ei olisi paremmin nappiin osua.

Salainen ystäväni on ollut Jutta täältä. Kerroit, että aluksi jännitti lähteä kasaamaan paketteja minulle. Minua itseasiassa jännitti mitä tuleman pitää, kun juokseminen vei hyvin aikani ilmoittautumisen aikaan ja tajusin matkalla Ouluun Extreme run kisaan, että ilmoittautumisen täytyy olla emolla seuraavana päivänä... ja minä ajoin. Lisäksi sille illalle oli sovittuna tapaaminen, eli en ehtinyt kovin täyttää lomaketta ja sekin sitten vielä kännykällä... seuraavana päivänä 15 km estekisan jälkeen illalla Ihqu pubin terassilla sitten yritin saada lomakkeen kuosiinsa, kun onnistuin jo täyttämään aloitetun ja muutaman tiedon puuttuvana olleen lomakkeen tuolloin aamulla ennen kisaa vahingossa poistamaan. Onneksi minulla oli tallessa vanha lomake ja siitä copy pastea ja muutoksia mihin tarvii. Eli loppu viimein en edes ollut varma oliko kaikissa kysymyksissä vastaus ja millainen vastaus.

Ja jokainen paketti on ollut todella mieluinen ja inspiroiva. Itse asiassa toivoisin sinun laittavan viestin vaikka sähköpostissa, kun ihan kiinnostaisi mikäli sinulla aikaa on vaihtaa ajatuksia muutamasta asiasta. Eli kyllä meillä taitaa olla yllättävän paljon yhteistä.

Kiitos siis syksyn kierroksesta sinulle Jutta sekä iso kiitos taas emolle homman pyörittämisestä.

Tähän vielä pari valmistakin. On niitä paaaljonkin, mutta nämä nyt viimesimpänä kuvattuina.

Syksyllä lupauduin hyväntekeväisyys projektiin. Sain projektin vetäjän omista eläimistä itse kehräämää ja värjäämää lankaa ja minun osuuteni oli neuloa joululahjaksi hartia huivi. Kuvat on huonoja, kun hätäseen kuvattu ennen lähettämistä. Mutta tämä oli nautinto neuloa, käsin kehrättyä rouheaa lankaa ja erikoisuutena mohairvuohen karvasta...

Toisena oma luksus juttu... Tässä pingotettuna. Ja mikäkö tämä sitten on?

Ihanan iso kääriytymis torkkupeitto meidän sohvalle. Ihan oman pään tuotosta, tein mitä mieleen juolahti. Ja tämmönen jättiläinen siitä sitten tuli.

Nordic woolia 100g kutakin väriä, eli yhteensä 500g ja vitosen puikoilla.

Mutta nyt mä keskityn kuuntelemaan radiota... Mun ohjelma joka pakko kuunnella, Rane Raitsikka ja Tokela. Suomen parhaat kitaristit, nih!

Lisää postia

Tänään pääsin töistä kotiin ja huomasin viestin saapuneesta paketista. Tämän kuun Sny paketti odotti noutamistaan. Pakko oli heti käydä hakemassa. Maltoin avaamisen kanssa siihen, että sain ruoan uuniin saakka, että oli aikaa rauhassa keskittyä. Ja hyvä niin, sain nautiskella ja pyöritellä sisältöä kädessäni rauhassa. Ja olihan siellä vaikka ja mitä kivaa jälleen kerran.

Koko paketista piti nyt ottaa useampi kuva, kun Nelli toimi assarina ja pyöri edessä tutkiessaan mitä kivaa se mamma nyt oikein saikaan. Nämä sitten ne asiallisimmat kuvat. Tarkempiinkin kuviin yritti kiitettävästi tunkea vähintään tassua ja kyllähän ne siellä vilahtelee.

Just mulle tehty kortti... eli alkaa pahasti näyttää että pakko jo nyt viritellä se toinen naru tuonne, kun tätä tahtia tulee näitä herkkukortteja Snyltäni. Ja ihanat enkkulakut Elvarilta, mahtaakos nämä sitten toimia silmukkamerkkeinä vai tuleeko tehtyä korvikset tai vaikkas rannekoru. Tai sitten mä vaan ihastelen ja hiplailen niitä harakkana. Mikä taitaa olla se todennäköisin vaihtoehto. Ja sitten lankaa...

Ja kun tämän kuun teemana on Suomi satavuotta, Snyni on panostanut kotimaisuuteen. Pirtin kehräämön kampalankaa ja huivia siitä Snyni vihjaili, ohjeeseenkin oli linkki ja sen jo kävin kurkkimassa. Houkutteleva malli yksinkertaisuudessaan. Nyt vaan koitan malttaa olla aloittamatta uutta kunnes tulee muutama työ valmiiksi. Senkin onnistumisen kanssa on epäilystä ilmassa. Ja kun Snyni mielestä paketti kaipasi väriä lisää, kun viime kuun pakettikin oli turkoosi sisällöltään niin kotimaassa valmistettua Nallea pinkkinä. On muuten herkullinen pinkki... siihenki sormet syyhyää jo tarttumaan... aivan kuin sinä Snyni tarkoituksella pidät minua startiitin vallassa lankavalinnoillasi. Viime kuun paketin mietintää aiheuttanut akryyli lanka on jo huivina. Langanpäät vielä pääteltävänä.

Ja itsetehtynä Snyni itse kehräämästä paperinarusta valoisa lahja. Ihana!!! Paikkaa miettinyt jo kovasti, kun haluan tuon säästyvän karvalasten kynsiltä ja hampailta. Ja sitten pistitkin minut jo vähän tutkailemaan miten tuota paperinarua kehrätään itse... Mistähän sais muutaman tunnin tai aika montaki tuntia vuorokauteen, että olis aikaa tehä kaikkee kivaa mitä mielessä on ja taas enemmän kun sinä Snyni kutkuttelet mieltäni kokeilemaan juttuja ja aloittamaan uusia töitä lisää. Ja sitten oli paketissa ihan oikeitakin karkkeja noiden herkku enkkulakujen lisäksi, Mariminttejä, lurpsista vaan. Mä tässä oottelen, että pojat lähtee nukkumaan niin saan avata tuon pussin ja heilutella puikkoja rauhassa hetken ennen omia yöunia. Oli kyllä taas niin mahtava ja just mulle suunnattu paketti, ettei enempää vois olla. KIITOS, KIITOS, KIITOS Snyni!

Ja loppuun vielä pieni kohtaus tästä päivästä, pahoittelut kuvan kehnosta laadusta, mutta parempaa en onnistunut ottamaan.

Hiukan on mielen päällä asioita tällä hetkellä ja mielessä pyöri töissä. Tulin kahvipaussilta, kun huomasin toisen kengän kärjessä tuommosen kevyen höttöisen höyhenen. Kuulin mielessäni mummuni sanovan, että kaikki kyllä järjestyy vielä parhain päin ja ahdistava olo helpotti. Enkelin terveiset mummilta minulle tuntui tämä höyhen tuovan mukanaan.

Syyskuun salaisuuksia

Tänään sain ilmoituksen syyskuun sny-paketin saapumisesta. Taikapalloja kaksin kappalein ja aivan hurmaava kortti. Päätyi työpöytäni eteen seinälle.

Aloitin kerimisen tuosta neliön mallisesta ja ihastelin langan tuntumaa sormissa. Kovin oli tutun tuntoista, mutta en saanut kiinni mitä lankaa tämä on. 

Kerimisen jälkeen paljastui langaksi hot socks, on yksi mieluisista langoista. Eli turhaan huolit snyni, että ohuet langat eivät ole sinulle tuttuja. Ja nuo värit ovat todella ihanat. Suorastaan harmittaa tällä hetkellä, että totesin 2mm pyörö karbonzieni teräosien olevan irtoamaisillaan ja niillä en voi alkaa sukkia tikuttamaan. Olisin muuten varmasti heti aloittanut näistä keristä sukat varpaista, että tulisi koko kerät käytettyä pitkiin sukkiin. Nyt on siis puikko ostokset edessä, mutta karbonzeja en osta, ettei käy uudestaan näin. Olen huomannut teräosan pikkuhiljaa irtoavan lähes kaikista omistamistani karbonzeista. Ei kiva. Kerän sisällä oli hiusväri laatikko ja mielessäni hihittelin itsekseni, mistähän snyni tiesi harmaiden ilmaantumisen alkaneen. Väriä sieltä ei kuitenkaan löytynyt vaan virkattu orkidea, ohje sille sekä ihana pieni valokuitu perhonen. Nellikin tuli tarkkailemaan kerimistäni, ensin tutkittuaan tyhjän laatikon, mamman laadunvalvoja. Ja sitten toisen kerän kimppuun...

Sieltä alkoikin paljastumaan vaikka ja mitä. Teetä tuli ensimmäisenä, sitten todella kaunis avain-avaimenperä. Ei taida päätyä avaimenperäksi vaan koristeeksi, kunhan sille sopivan paikan keksin. Kerä kätki sisäänsä vielä kaksi fazermint suklaapatukkaa, lisää teetä, ihania perhosnappeja (taitaa päätyä sukkia koristamaan) pieniä made with love sydämiä. Niitä olikin niin reilusti, että jokusen ehkä jopa raaskin käyttää. Minulla kun tahtoo olla jemma niminen paikka kaikelle tuollaiselle, josta niitä hypistelen mutta en raaski käyttää. Siksi vastaavia pitääkin ostaa aina iso setti, kun sitten kuitenkin niitä on kiva lahjoihin laittaa. Sisäinen harakkani vain ilmenee näissä asioissa, kuten monesti myös lankojen kanssa. Mutta sittenhän aloin kerän lopun lähetessä katsomaan, että vielä tulee uutta lankaa...

Vielä oli siis yksi yllätys taikapallossa, kerä zauberballia... ja nyt sitten onkin ongelma kun ei tiedä yhdistänkö nämä pitkiksi sukiksi vai teenkö omat sukat molemmista, vai kenties huivin tuosta zauberista. Ja tuo olikin sitten jo hemmottelua snyltäni, monesti kun on noita tullut meinattua mutta vaan meinattua ostaa. Olen aika äimistynyt kuinka upea lähetys tämä olikaan.

Todella minun näköinen paketti, väritkin niin upeita. Töitähän on sen sata kesken, mutta nämä huutaa ja kovaa. Pitää vaan yksi juttu tiputtaa puikoilta, että pääsen sitten edes jommasta kummasta langasta sukat tekemään. Eli todellakin olet upeat langat minulle valinnut vaikka ei sinulle ominta alaa ohuet sukkalangat olekaan. Tähän on kyllä minimi budjetti heittänyt häränpyllyä viuhuen vain. Mutta tämä kyllä piristi päivääni suunnattomasti, olen eilisestä lähtien palellut. Muuten ei juurikaan ole oireita, että tulisin kipeäksi, väsyttää ja viluttaa vain. Tokikin voi selittyä myös lauantain urakalla. Menin taas kerran haastamaan itseni juoksemisessa ja juoksin tähän asti pisimmän matkani, 25 km. Osallistuin Botnia löppet kisaan ja vesisateessa juostessa voi joko olla flunssaa tai sitten on vaan vielä energia vajetta, ainakin nälkä on koko ajan. 

Mutta nyt alan asettumaan soffalle puikkojen kanssa ja valmistautumaan keskiviikko illan parhaaseen radioshowhun. Radio Helsinki ja sieltä Raitsikka & Tokela show... nannaa korville.

Joulukuu tuli jo ja leikki loppui...

Hurja miten tämä aika rientää. Tänään tuli viimeinen syksyn Sny-kierroksen paketti. Nyyh, nyt se on jo ohi.

Olikin muuten fiksu valinta laittaa nyt paketti tohon lähipostiin... on meinaan semmonen myräkkä pihalla, että ei ois huvittanu lähtä uudestaan töiden jälkeen hakemaan siltä suunnalta. Nyt sitten keitin kaffit ja hörpin ne, hetken hengähdys siis ja kipi kipi lähipostiin.

Oli taas kerrassaan ihana paketti, huumaavan tuoksuinen, mahtavan värinen, kissojen mieleen kanssa ja hyvää mieltä tuova...

Nellihän ei malttanut pysyä kauempana... Harli sen sijaan kiehnäs mun jaloissa ja laatikon kimpussa.

Huumaavan tuoksun lähde...

Teetä ja moneen lähtöön ja tottakai Nelli pyöri siinä... eli ei kun uutta kuvaa, jossa näkyy tämä ihanuus paremmin...

Kaunis teekuusi... eihän tästä raaski näitä käyttääkkään... Ja sitten lankaa jälleen ruhtinaallisesti...

Todellakin sitä yhtä lemppariani, steppiä ja tuota ihanaa pinkkiä. Hot socks on kanssa yhtä suosikeistani ja ihanat värit näissäkin kerissä... sormet syyhyää näiden kimppuun... vaikka sen sata työtä on taas kesken...

Ihana kortti...

Ja alta pilkistää kissojen herkut, yks heti maisteltiinkin ja hyvin kelpasi. Tämä kortti löysi paikkansa tuosta minun nurkkani seinältä...

Ja Nelli kyllä huomasi, mistä se mamma sen herkun meille antoi...

Lisäksi oli lahja, jonka saan avata joko heti tai vasta jouluna... vielä maltoin olla avaamatta. Saa nähdä maltanko jouluun saakka. Ja kirje jossa paljastui salainen ystäväni. Siitä kohta lisää... tähän väliin viime kuun paketissa tulleesta langasta valmistunutta...

Nopea oli virkata ja kaunis tuli... piti hakea kirkkaat valotkin. Sittenhän se oma idea lähti muhimaan... täydellinen tästä ei tullut, mutta silti kaunis. Virheistä oppii, seuraavalla kerralla kaksi tähteä enemmän niin ei jää noita isoja aukkoja...

Mutta tästä tulikin sitten pöytä versio ja Nelli siitä nuo valot hajotti jo, mutta pitää ostaa ledituikku tuonne sisälle. Niin Nellin piti kokeilla miten käy jos tuon pudottaa lattialle... ledinauhan patterikotelo sanoo riks räks poks...

Ja ne kaulpunki langan sukatkin ovat viimestelyä vaille valmiit. Jospa nyt kun itsenäisyyspäivänä saan keskittyä käsityö puoleen... joulumyyjäiset ja sen jälkeen kotona nauttia käsitöistä... perinteistä. Ja tietysti hyvää ruokaa, yhteistä aikaa perheen kanssa.

Ja kukako minua ilahdutti tämän syksyn. Minua ilahdutti ihminen, jota minä ilahdutin viime syksynä. Eli nimimerkki Piipa84. Jännää on se, että viime kuun paketin mukana välähti ajatus, että olisitkos se sinä. No olithan se sinä. Ja tiedätkös mistä se ajatus sai alkunsa... yhdestä sanasta... karkkikuusi.
Olet kyllä kasannut niin mun näköisiä paketteja ja jokaisen paketin langoista on jotain syntynyt tai parhaillaan puikoilla... eli todella houkuttelevia on olleet sekä ohjeet että langat. Kiitos ihanasta ja piristävästä, sekä inspiroivasta syksystä sinulle!

Nyt iltapala hommiin, että jaksaa taas aamulla nousta puoli viideltä. Hyvää viikonloppua kaikille!