perjantai 12. joulukuuta 2014

Leijonaemon koruloota...

Niin, olen tänään todennut olevani leijonaemo ja voittajafiiliksellä... siitä lisää lopussa, niin ei tarvii valitusta lukea jonsei huvita. Mutta korujakin on syntynyt. Niistä itsenäisyyspäivän saaliista ja samaan syssyyn yks pyydetty ja mielessä jo valamiina ollunna avainnauhakin...

Mutta otetaas vaiks korviksia ensinnä. Mähän ostin niitä nappeja sieltä myyjäisistä, osa niistä oli jo ostohetkellä selkeitä korviksia ja kovasti sitten oli polte päällä ja koruvermeet esiin. Ei ole vaan ollut aikaa kuvata kunnon valossa, meinas tänäänki mennä ohi ja lisäksi puikoilla sitten noita joulujuttuja, kiire ei ole vielä, mutta en sitä viime hetken paniikkia haluakkaan joten puikot heiluu kaiken liikenevän ajan. Mutta siis niihin korviksiin...


Ihanaakin ihanammat puunapit kauniilla sydänpitsikuviolla, ei muuta ku sopevat rinkulat kaveriksi, että sai koukkuun killumaan.


Yksinkertaista mutta kaunista. Sitten samasta napista himpun isompi versio ja lasikristalli kaveriksi...


Eli kirkkaalla lasikristallilla ja toiset punasella kristallilla...


Ja kristallin kanssa olevista vielä lisäksi yhteiskuva, jossa näkyy hyvin tuo nappien sävy ja puulle ominaiset kuviot...


Kuvaa klikkaamalla suurenee ja näkee paremmin. Nyt ku ossais päättää mitkä pitäs ite... vai pitäskö kaikki...

No sithän oli niitä ihanaisia lankavyyhti linkkejä... lisäksi muistin hyvin hillotut helmet kätköistäni, jotka sain vuos sitte sny-kierroksella ja joita olen säästänyt jotain erityistä varten... no nyt se erityinen tuli vastaan...


Kirkas pieni lasikristalli rondelli ja nuo ihanat helmet kera tuon upean vyyhtilinkin kanssa. Ja tottakai mun piti tehdä myös kaulakoru...


Papuketjua, lasikristallirondelleja kirkkaina ja noita ihanaisia hillohelmiä, joista ei siis ole varmuutta mitä ovat, herkkuja kuitenki. Valikoin näihin lilan ja ruskean sävyisiä. Vielä jäi semmosia sinertäviä ja vihertäviä odottamaan omaa paikkaansa. Tästä tuli ihana setti ja omaan käyttöön...



Sitten vaan tarviis vielä lenkkarilinkit löytää jostain, että sais kaikki kolme rakasta yhdistettyä samaan koruun, koruilun, neulomisen ja juoksemisen... että vinkatkaa jos jossain moisia näettä.

Lisäksi tuli toiset korvikset tehtyä noista vyyhtilinkeistä...


Lisuna turkoosit lasikristallirondellit.

Sitten se toteutustaan odottanut... mehtäemäntä pyys tässä syksyn mittaan avainnauhaa... vihdoin sain tehtyä.


Ab-lasihelmiä turkoosina pyöreinä ja tuommoisina kierteisinä, oisko ne nyt komion mallisia sitten vai mitä. Lisuna isohkoja hematiitin värisiä siemenhelmiä ja papuketjua. Pyyntö siis oli jotain turkoosia ja hematiitin väristä vaikka pelkkinä siemenhelminä... no heti mulla lähti idea mieleen... toteutus vaan kesti.

Sitten siihen valivali leijonaemo osuuteen... Meillähän on siis esikoisella silmälasit. Ollut jo useamman vuoden. Meillä kaupunki maksaa lasten lasit kymmenvuotiaaksi saakka. Ensimmäisestä lääkärikäynnistä lähtien on ollut tilanne se, että parin kuukauden jälkeen lääkärikäynnistä on hoitajan kontrolli lasien kanssa ja joka kerta hoitaja on sitä mieltä, että näkö on heikentynyt ja saatu uus kontrolli aika parin kuukauden päähän. Kahta kolmea kontrollikäyntiä per vuosi ja joka käynti siis maksaa. Sitten lääkärin käynnillä tilanne on pysynyt samana tai ihan aavistuksen muuttunut. No viime vuonna sitten oli kontrolleja useampi ja lääkäri aikaakin aikaistettiin suuren huonontumisen takia... ainoa vaan että lääkärillä todettiin näön pysyneen ihan samana. Aikaistus aiheutti sen, että emme saaneet viime vuonna maksusitoumusta silmälaseihin ja lääkäri itse sanoi, että silmäpolilla ei ole enää tarvetta käydä vaan hän laittaa sen käynnin tälle syksyä ihan vain siksi, että esikoinen on oikeutettu niihin kaupungin maksamiin laseihin vielä. Aika tuli aikanaan ja se oli 3.11. Kuusi päivää ennen aikaa tuli kirje jossa tuo aika peruttiin ja uudeksi ajaksi ilmoitettiin 12.12. Mitään perusteluja tähän peruutukseen ei ollut. No arvatkaas mitä tuli eilen postin mukana, siis eilen... tämän päivän ajan peruutus ja uusi aika helmikuun lopussa... ilman mitään perusteluja. Minä sisuunnuin ja soitin silmäpolille, hoitaja vaan ei osannut vastata kysymyksiini ja hyvin oli jauhot suussa hänellä, sain kuitenkin osastonhoitajan numeron ja tarkan työajan tälle päivälle. Aamulla sitten soitto hänelle... palaveri kesken, otti numeron ja pojan tiedot ja lupasi soittaa pian... minä kiehuin ja päätin, että mikäli ei pariin tuntiin kuulu niin lähden paikalle ja nostan metelin. Ei tarvinut lähteä, soitti kyllä ja minä en säästellyt, kummasti hänellä oli suit sait sukkelaan antaa ensi viikolle aika... itse asiassa sain kolmekin aikaa joista valita parhaiten sopiva ja olisi ollut valmis katsomaan useampaakin aikaa mikäli nuo eivät olisi käyneet mikään. No nyt on meillä aika ensi viikolle, hyvä niin. Mutta eipä voi kuin väkisinkin tästä miettiä kaavaa... otetaan rahat pois tyhmiltä ja toisesta päästä säästetään lykkäämällä aikoja ns. liian pitkälle. Tuosta helmikuustahan ei olisi tarvinnut kuin sen yhden kuukauden lykkäämisen niin esikoinen olisi jo kymmenen. Lisäksi nämä hoitajan kontrollit ovat mielestäni hyvinkin kyseenalaisia... esimerkkinä kuusi vuotiaana, eli esikoulu iässä. Pojalta kysytään osaatko sinä laskea... poika vastaa ei, näkö tarkistetaan sillä kuvio taululla ja läksiäisiksi sanotaan opettakaa pojalle seuraavaa kertaa varten numerot... kun olisi heti kysytty osaatko numerot olisi osannut, mutta laskeminen tarkoittaa meidän perheessä ja käsittääkseni muuallakin ihan eri asiaa kuin numeroiden osaamista. Toinen mitä miettinyt monesti... hoitajan kanssa mennään käytävään jossa siis kulkee ihmisiä ohitse ja hoitaja pitää käsissään taulua... ethän sinä itsekkään näe niitä pienimpiä mikäli taulu "heiluu" ja eihän se ihan paikallaan ihmisen käsissä pysy, saatikka että kuinka voit olettaa lapsen keskittymisen pysyvän asiassa, jos ollaan todellakin käytävässä missä kulkee muitakin... Jos ei tosiaan olisi tuota oikeutta noihin kaupungin maksamiin laseihin, oltaisiin jo yksityisellä puolella... oltu ensimmäisestä kerrasta lähtien. Mutta arvatkaas oliko tällä äidillä hymy herkässä puhelun jälkeen ja voittaja olo... minä todellakin pystyn pitämään lapseni oikeuksista huolta, voittaja fiilis siis.

Lisäksi hyvä mieli tuli kaupassa piipahduksen yhteydessä. Tuossa liikenne valoissa tuli vanha herra sauvakävellen samaan suuntaan ja tuumasi minulle, että mitä luulet onko nyt tulossa kesä vai talvi. Hänen kanssaan käytiin siis pieni keskustelu ja lopuksi toivottelimme hyvät joulut. Tuli vain niin hyvä mieli tuosta pienestä keskustelusta täysin tuntemattoman kanssa.

Että simmosia tänne päin. Muistakeehan tuo arvonta, vielä on hyvin aikaa tavoitella nappeja ja nauhoja. Ihanaa viikonloppua kaikille... mulla se menee töissä kun tuon pirun silmäpolin vuoksi jouduin tämänkin päivän pyytämään vapaata.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Joulu tuli jo...

Syksyn sny-kierroksen viimeinen paketti tuli tänään ja melkonen paketti tulikin... Emolle terveisiä, että oot sä aikasta ilikee. Mutta eipä haittaa mua, olihan mulla täydellinen sny tällä kierroksella. Hihii!

Mistähän tässä nyt alottas... jos vaikka katotaan paketin sisältö, jolla oli painoa huimat kolme ja puol kiloa... esikoinenkin kysy että kuinka ison paketin mä oikeen sain kun sisältö oli levällään pöydällä...


Tuolla yläkulmassa näkyypi smurffit...


Siina oli pojille tuommoset mukit, jotka on täynnä chupa chups tikkareita, olivat pakattu omaan pakettiin.


Tuoksukynttilä, eukaluptus saunatuoksua, joulusaippua ja suklaakäsivoidetta... tää taitaa olla sitä hemmotteluosastoa...


Rose mohairia kolme kerää, Lana grossaa kaksi kerää ja vyyhti kamenaa...


Keittiö vaaka...


Pätkis rasia ja Tähkäpää ja muut lempineuleet kirja...

Sisältöä siis piisasi. No okei, tässä on mun joululahjakin joukossa... tämä sitten selittää nuo terveiset emollekin... keväällähän siis minä sain parikseni jolle lähetin paketteja hyvän ystäväni mehtäemännän, no nyt sitten kierros mentiin toisin päin. Olihan tää nyt epäreilua, kun minä sitten keväällä hoidin suunnittelun miten pidät itsesi salassa hyvältä ystävältä ja olihan tässä nyt mehtäemännällä tiedossa jo valmiiksi kaiken moista kikkaa... postit matkaan pitkienkin ajomatkojen päästä, kirjoittamiset hoitaa joku muu, yms yms...  Ja niin tuo vaaka todennäköisesti on se mun joululahja... siitä kun oli puhetta jo viime joulun jälkiin... Kirjasta on merkattu kaks työtä, toiseen on tarkotettu nuo lana grossat, rose mohairitki sitte on selvillä... siitä ohjeesta on ollut puhetta ja nyt on sitte langatkii siihen. Ja kamenaa värjättäväksi. Että simmonen kierros tällä kertaa, keväällä jo parin tiedot saadessani emolle kerroin, että tulee ainakin mieleistä sisältöä ja niihän se oli nytkii, aivan huippu sisällöt sain. Kiitos mehtis suuresti ja kyllä mäkin tämän vielä jotenkii saan maksettua... odotahan vaan.

Ja oho, ku tuota lankaa tuppaa tulemaan urakalla... ensinnä tässä pari viikkoa sitten äitee sanos puhelimessa, että hää ostaa langat jos teen parit perussukat... pientä liiottelua kyllä mun mielestä....


Pojatkii sai osansa, puuhalehtiö molemmille. Ensimmäiset sukat tehtykkii jo. Ei siinä vielä kaikki... eilen tuli sitten Zeldalta ihanuuksia...


Tuon toisen olin ottanut esikoisen paitaa ajatellen... no eipä sitten ollu ihan hänen haluamaansa väriä... kovin oli huolissaan oonko ostanut turhaan tuon langan ja oli valmis ottamaan tuostakin tehdyn paidan, no ei tarvii kuitenkaan. Olikin suuresti helpottunut, ei kuulemma haittaa vaikka joutuu odottamaan vielä, kunhan on oikeen värinen. Ja tuo toinen taas on sitten ihana herkku, saa nähä koska raaskin tuosta jotain tehä.

Nii ja sitten mehtis, kato nyt lukihärönen tää vaaka on...


Repesin meinaan puhelimessa nauramaan, kun tuon päälle pistin ja vaaka tervehtii, mutku näyttöön ei mahtu toinen ällä... hihii.

Muistakeehan sitten tuo Fröken Rosengren-arvonta, vielä ehtii hyvin osallistumaan.

Ihanaa joulun odotusta kaikille!

lauantai 6. joulukuuta 2014

Fröken Rosengren arvonta

Eli se uuden reissun pöytä kuului ihanalle Frögen Rosengrenille. Ihania nappeja, nauhoja, linkkejä ja merkkejä jne... Ja miksikö oli minun sekä teidän onni, että kerkesin toistamiseen? No kun sain jotain pientä arvottavaksi.


Arvontaan on aikaa osallistua 21.12. klo 18.00 saakka. Ja säännöt ovat seuraavat:

Yhden arvan saa kommentoimalla tätä postausta.
Toisen arvan saa mainostamalla arvontaa omassa blogissa tai facebookissa. Käytä yllä olevaa kuvaa linkittämisessä.
Kolmannen arvan saa olemalla lukijani. (Toivon kuitenkin, ettei vain arvan toivossa liityttäisi lukijaksi)

Eli arpoja on mahdollisuus saada yhdestä kolmeen kappaletta. Kerro kommentissa monellako arvalla osallistut arvontaan ja mikäli olet anonyymi, jätä tunnistettava nimimerkki. Voittajalla on viikko aikaa ilmoittaa minulle osoitetietonsa tai arvon uuden voittajan.

Ja katsotaan vähän lähemmin palkintoa...


Kahta nauhaa, toisessa teksti "käsintehty" ja toisessa "hand made with love".


Kullan värinen hand made laatta ja kaksi pientä kättä tekstillä hand made. Itse lisäsin vielä nuo ihanat ruusunapit.

Fröken Rosengrenin verkkokaupassa on lisää ihania nappeja, erilaisia tekstinauhoja, pitsinauhoja, ja vaikka mitä ihanaa ja tiedättekö mitä muuta ihanaa teille voin tarjota? Sain myös alennuskoodin, jolla saa joulukuun loppuun saakka -15% verkkokaupan ostoksista. Koodi: XMAS14 

Onnea arvontaan kaikille ja menkäähän kurkkaamaan ihanaan kauppaan!

Itsenäisyyspäivän perinteeni...

Niin, minullahan on tapana aina itsenäisyyspäivänä käydä joulumyyjäisissä tuossa lähes naapurissa sijaitsevalla Kauppiksella. Kahdentoista aikaa siis suuntana kauppis... parisen tuntia siellä vierähti ja jotain tarttui matkaankin...


Itselle pipo ja panta, juoksut taas mielessä... oliko jollekkin yllätys. Pari peltistä kaunista ja ihan ystäväni näköistä sydäntä, pieni joulumuistaminen hänelle ja kaunis puu aiheinen tuikkukippo.

Ensimmäisenä päädyin ihanaakin ihanammalle pöydälle, mutta kun oli matkallani ensimmäisenä josta mukaan ostoksia tarttui, pidin maltin matkassa... tulin kotiin aloin tehdä perheelle ruokaa ja samaan aikaan kadutti suunnattomasti, etten käynyt tuossa pöydässä vielä lähtiessä... sain ruoan valmiiksi ja tuumasin miehelle, että mä juoksen vielä uudemman kerran josko vielä ennättäisin... onneksi ennätin. Tässä saaliini, jotain jäi pois, kun päätynee sny pakettiin...


Ja tuossa siis vain mallikappaleet noista napeista ja linkeistä... niitä tuli paaljon enemmän. Onneksi myös teille ennätin paikalle... vartokaas tovi, teen ihan oman postauksen siitä miksi näin.

Ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille!

perjantai 28. marraskuuta 2014

Piristävää postia ja muuta viikon varrelta

Ensinnäkin, I-S-O K-I-I-T-O-S sinä Snyni. Eilen pate toi postin juuri kun olin lähdössä töihin, joukossa ilmoitus iso kokoisesta kirjeestä... vielä oli aikaa koukata postin kautta ja töissä avata posti. Snyni pisti pienen piristävän välimuistamisen...


Kortissa teksti: "...koska joulukalenteri ei ole vain lasten oikeus.."  Ja voi jummi mikä ihanuus tuosta kankaasta kuoriutuikaan...


Mulle ihan ikioma joulukalenteri!!! Arvatkaa kuka nyt odottaa maanantaita ihan vaan sen takia, että saa kurkata mitä ekasta luukusta löytyy... arvauksena että ainenkii teetä joissain luukuissa, niin ihanat tuoksut tuosta lähtee... Siis tuo on kertakaikkiaan upea ja arvatkaa vaan kuka sitä esitteli työkavereille ylpeenä...


Aivan ihania jouluisia tilkkuja joista luukut kasattu. Ens jouluna tämä pääsee sitten uudelleen käyttöön... kasaan tänne meidän perheelle kalenterin. Oot sä niin paras Sny mulle mitä vaan voi!!!
Nyt jo harmittaa, että ens kuussa sitten tämä kierros loppuu. Innolla tietysti odotan tietää kuka parini on, mutta niin mahtavia paketteja ja muistamisia on tullut, että harmittaa se loppuminen.

Ja jatketaan Sny asioilla. Samalla kun värjäsin ruttusukkien langan, värjäsin myös sen Rose mohairin jonka Snyni oli laittanut huivia varten... pitäs yks juttu saada puikoilta pois, että uskallan sen sitten alottaa... tämä värjäys ei ihan nappiin mennyt...


Nii, tässä kun ei tuntunu tuo sininen tarttuvan oikeen... tiedä sitten mitä tää teki tässä väärin. Jäi vähä kökkösen näköseksi tuo toinen pää... ja tuossa toisessa päässä oli punasta ja sinistä sekotettuna... tuntu siitä häviävän se sininen kans... mutta silti tästä huivin teen ja katotaan minkä näkönen siitä sitten syntyy.

Ja kun tässä Sny aiheessa nyt ollaan, niin pieni kurkistus ja todistusaineistoa Snylleni, että kyllä todellakin on mieluisia paketteja kaikki olleet...


Tänään oon ollut aamuvuorossa ja töiden jälkeen sitten juostiin miehen kanssa pikku lenkki (reilu yheksän kilsaa), nii ihan parastahan oli suihkun jälkeen vetää päälle ensimmäisessä paketista syntynyt paita. Saksan sukat on pesussa, mutta sitten toinen mitä suosin lenkkien jälkeen on nuo yllärijämäpolvarit, jotka syntyi keväällä mehtäemännän kans tuumatusta sun jämät on paremmat kun mun jämät vaihdosta.

Sitten on tullut näitä omia testauksiakin tässä... sipulisoppa oli valmista... siellähän se lillui saunassa, välistä lämmeten, parisen viikkoa... langat oli valkosta ja vaaleeen harmaata pallasta... se tarttui lankakaupassa matkaan näitä testailuja varten, kun ei nii harmita jos mänee mönkään ku on edullista ja silti hyvää lankaa...


Valkosesta tuli kertakaikkinen herkku, mutta sitten tuo harmaa kyllä meni mehtään ja lujaa... nii siis ei lähteny paten  matkaan kohti mehtäpirttiä vaan koki toisenlaisen kohtalon ja sai lähteä kylpemään partsilla ootelleeseen punajuuriliemeen. Mutta katotaas tuota ihanaakin ihanampaa alunperin valkosta lähemmin...


Kuva vääristää vähän liikaa tuonne vaaleen punasen suuntaan. Mutta tuossa vyyhdissä on keltasta, vaaleen oranssia, ruskeeta ja vihreetä, todellinen herkku... harmi vaan kuun sitä on se 50 grammaa, nii ei ainakaan täyspitkiä sukkia saa... keriny sen olen ja toistaiseksi vaan pitelen ja ihailen tuota kerää...

Sittenhän tuossa tuli törmättyä muutaman kerran ns. pyöryläkämmekkäisiin... ei vaan ohjetta löytynyt. Mutta jossain, kun en vaan muista missä oli hyvä kuva ja siitä sitten lähin kokeilemaan mutulla ja nasalangalla...


ihan hyvin onnistu...


Vai mitä ootte mieltä?


Näistä siis tulee kivan malliset ja on muutes hyvinkii jalostettava malli...


Ja nyt voin todeta itekkii ihan pelkän neulomisen perusteella, että ihan on toimivaa lankaa... keräs kyllä lämmön talteen ja sen huomas ihan tuossa neulomisen aikana. Sillon isän kynsikkäitä tehdessä en siihen niin kiinnittänyt huomiota, mutta nyt jotenki todellakin huomasin tuon lämmön.

Että simmosta tällä viikolla täällä touhattu töiden ohella... Ihanaa viikonloppua kaikille!

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kuti, kuti.... mitenkä käy kun mua kutitetaan?

Niin, mitenkä siinä käy? No enhän mä malta olla tarttumatta toimeen, että kutina lakkaa. Tämän viikon maanantainahan snyltäni tuli taas tuo kutitus paketti... missäkö mennään? Tiistain maltoin vielä itseni, mutta keskiviikkona sitten kutina kävi sietämättömäksi ja eiku raapimaan...


Lankoja vyyhdille ja etikkaveteen lillumaan... torstaina (taas vähän oikasin kuivumisen kanssa ja patterille asensin tuon seiskaveikan kuivamaan sitten)... torstaina sitten...


Tätä vyyhtiä väsyksissä hetken sivelin, kunnon kuvaki jäi ottamatta... onneksi tuli tämä napattua kännykällä illan pimeässä... Oi että miten ihana siitä tulikaan. Hetken siis sivelin ja sitten oli pakko alkaa keriä...


Ja hupsis, torstai iltana sitten oltiin tässä pisteessä nukkumaan mennessä... perjantaina tuli tehtyä ensimmäinen sukka lähes valmiiksi. Eilenhän piti lähteä esikoisen turnaukseen, mutta perjantai iltana sitten saatiin vieras nimeltä tauti... esikoinen alkoi valittaa päänsärkyä, kurkku kipua ja palella... joten jäi turnaus välistä. Eilen sitten sukat saatettiin loppuun asti. Eilen myös nautiskelin sen suklaalusikka kaakaon... itseäkin vähän palelsi, joten viltin alla soffan nurkassa, kuppi kaakaota ja kutimet kädessä, esikoinen kylkeen käpertyneenä tein toista sukkaa...


Oli muutes hyvää tuo kaakao...


Sehän oli tummasuklaa chili... just passeli, ei liikaa chiliä. Sain mukavasti lämmikettä itselle. Ihanat sukat niistä tulikin... vai mitä ootte mieltä?


Valon puutteen vuoksi, en ihan saanut oikeita värejä kuviin, mutta yritin käsitellä näitä sen verran, että olisivat mahdollisimman lähellä oikeaa...


Tässä kuvassa värit parhaiten kohdallaan. Puikkoina oli 2,75 mm knitpron karbonz sukkikkset ja ohjeesta poiketen otin heti varteen 12 silmukkaa puikolleen. Hyvä päätös. Viis ruttua per varsi ja justihinsa pahimmoilleen näytti lanka loppuvan, joten toisen sukan kärjessä on neljä kierrosta lisäksi täysin keltasella langalla. En ihan kärkeen sitä laittanu vaan otin mukaan kun alko pahalta näyttää ja neuloin vuoroin sillä vuoroin tuolla värjätyllä ja kun näki värjätyn riittävän viimesiin kierroksiin jätin keltasen pois. Kukaanhan sitä ei huomaa jossei tiedä ja sillonkaan ei erota tuolta, että missä menee keltasta lankaa.


Ihanat niistä tuli, mietinkin tuolla ruttutekniikalla tehdä säärystimet itselle... Mietitään. Eli vastaus kysymykseen miten käy kun mua kutitetaan on: alta viikko kun lanka on värjätty, kuivattu ja tehty valmiiksi sukiksi... Eli todellakin jälleen Snyni osasi kasata paketin juurikin nappiin... Sittenhän meille muutti tässä tämmönen öttinen tuolta juniorin eskarista keittiön ikkunalaudalle asumaan...


Sulonen hämppy ja kivan näkönen tuossa ikkunalaudalla.

Perjantaina sitten heti päättelin postauksen jälkeen ne esikoisen sukat, kun häntä niin kovin paleli ja siitä lähtien hällä olleetkin sukat jalassa, jopa nukkui perjantai lauantai välisen yön ne jalassa. Kovasti on tykännyt ja muistanut sen sanoakkin. Hänhän sai itse valita langan ja aloitin varpaista, niin sai just mieleisensä varren mitan.


Eli kuten näkyy kauheen pitkistä varsista ei piittaa. Kantapään tein taas saksansukista oppimallani mallilla ja istuukin pojan jalkaan just eikä melkeen.


Lankana siis Hot Socks Vintage ruskeana, 420 metriä sadassa grammassa ja paljoa lankaa näihin ei mennytkään. Puikkoina knitpron karbonz 2 mm pyöröt ja molemmat sukat samaan aikaan.


Ja eilen hää sitte kyseli, koska mä alotan sen paidan tekemisen. No lanka hankittu, mikäli kelpuuttaa sen sitten ja sitten pitäs vaan malli kattoa tai sitte mä vaan teen oman pään mukaan... katotaan eipä siinä ihan perus neulehan siitä tulee, että kun vähän laskeskelee silmukoita hyvä tulee.

Silleesti tälleesti meillä mennyt eilinen, tämä päivä vielä arvoitus tuleeko tulosta vai mitä teen. Ihanaa sunnuntaita teille!

perjantai 21. marraskuuta 2014

Välipala pitsiä

Niin, kun monen monta työtä on kesken ja aina ei mikään niistäkään innosta ja tarvii simmosta hyyyvin helppoa itsestään neuloutuvaakin kun tarvii käsille tekemistä... no mikäs sen enempi sitä kuin oma sukkamalli? Muistanette varmaan rantahiekka sukat, sama malli siis ja tällä kertaa itte värjättyä nallea.


Tämä värjäyshän on toukokuisella Mehtäpirtin reissulla värjäiltyä, kun mehtäemäntää perehdytin coolailuun. Hauskoja muistoja pyöri mielessä näitä sukkia neuloessa ja kovasti mietin, että millon tuon reissun sais uusittua... työt vaan tahtoo hankaloittaa elämätä näiden reissujen kanssa.


Mutta kun se sauma tulee, siitä napataan ehdottomasti kiinni ja lujaa...


Lankana siis itse coolattu nalle, puikkoina KnitPron symfoniet koossa 2,25 mm. Ja kerrankin....


Onnistuin tekemään omaa kokoani isommat, kokona näissä 38 - 40, koska neulos on niin joustavaa menee siis aika monen kokoseen jalkaan. Päätin vaan tehdä tietyn määrän toistoja ja kattoo mikä koko tulee.


Kai näitä sitten vois nimittää rakkauden alloiksi värinsä perusteella... oikee sävy lähimpänä ylintä kuvaa... tämä pimeys ei auta kuvaamisessa oikee laisinkaan. Ottajaa ei ole tiedossa, mutta kai se jostain vastaan tulee...

Nyt onkin sitten vapaa viikonloppu edessä, huominen päivä meneekin sitten esikoisen pelireissulla, sitä varten pitikin sitten jo värjätä sny paketin lankoja vaikka aikaa ei nii ois ollukkaan... no sitten pitikin lanka heittää patterille kuivaan, että ennättää keriäkkin... no sitten piti samon tein keriäkkin... no sitten piti samoin tein alottaakin.... vaikka siis tarkotus oli saada ruttusukat huomiseksi matkakässyksi, no onneksi sitä aikaa ei oo nii kauheesti ollu, että ois jo valmistakin. Hih, nyt on vaan simmonen homma, että mulla on kaks huutavaa työtä kesken... nuo rutut ja sitten toinen on simmonen en koskaan ikinä minä tee jutut... mutta nii vaan sitä alkaa tehdä kun tarpeeksi haastetaan... siitä sitten lisää kun saan valmiiksi, mutta ohan tuon kanssa koukussa, ku on nii innoissaan siitä.

Esikoisenkin sukat on valamiina, langat pitää vielä päätellä. Esikoinen tuumas, jess nyt sä voit alottaa sen puseron mulle... eli nyt pitäs sitte kattella malli 9 vee pojalle villapaitaan ja sitte pitäs valikoida ne langatkin... siihen vaan sitte keskitytään esikoisen kans yhessä, että on varmalla mieluisa paita. Täytyy sanoa, että tää äiti hiukkasen yllättyi, onnellisesti tietysti, että tosiaan yhdeksän vee poika joka jo eskarissa oli hyvin tietoinen mistä asioista aletaan kiusaamaan, haluaa äidin tekemän paidan itelleen. Ja tottakai mä sen sillon teen. Nyt vaan sitten pitää se ohje ja langat saada valittua.

Lisäksi sunnuntaina jos vaan fiilistä on, ois tarkotus muutama koru toteuttaa. Ihana vaan olla ja tehdä sitä mikä tuntuu hyvälle, kotikin on kiitos miehen puhdas viikonlopun viettoon, hän kun hoiti siivoukset tällä viikolla. Pyykkiä joudun pari konetta pyörittämään, mutta siinäpä se... ruokaakin taitaa mies tehdä... hän kun yleensä hoitelee ruokapuolen viikonloppusin ja minä viikolla.

Ihanaa viikonloppua kaikille!