perjantai 19. syyskuuta 2014

Tattadadaa!!!!!! V-A-L-A-M-I-S!

Kyllä, nyt on paita valmis. Ohjeen mukaan ois viimestelynä ollut pesu ja tasona kuivaus.... arvakkaa maltonko? No en malttanu, vaan olipa ihana tässä suihkun jäläkeen vetästä pehmeä lämmin paita päälle. Ja ku ei nii näjy pahasti epätasasuus, niin kerkeehän tuo sitte tasaantua ensimmäisen pesun kanssa, varsinki ku nyt alkaa jo lämmintä tarvihteen.

Tämän kuvan nappasin, kun olin silmukat päätelly....


Niin, langat jäi tuossa vaiheessa päättelemättä... kello näytti tuota aikaa viime yönä ja aamulla kuitenki piti jaksaa poikien kanssa nousta normaalisti ylös. Langat sitten päättelin aamulla.


Lanka siis oli syyskuun Sny-paketissa tullutta Teeteen Helmi lankaa, 200 m per 50 grammaa, yhteensä 200 grammaa, 100 % superwash merinovillaa. Voi lurps mitä lankaa, niin ihanan pehmeetä ja aivan ihanaa neulottavaa. Tätä siis en tule ohittamaan lankakaupan hyllystä, tästä tekee vaikka ja mitä ihanaa asustetta.

Puikkoina oli 3,5 mm ja ohje oli myös Snyltäni, sen löydät täältä, oikeasta sivupalkista löytyy omia ohjeita ja tuo on ensimmäinen niistä kimono/sweater. Sinänsä jännä, että tuo sivusto on mulla kirjanmerkeissä ja olen yhtä ohjetta tuolta meinannut monet kerrat alkaa tehdä, mutta ei oo siihen ollut oikeeta fiilistä... tämä on kuitenki jotenki menny ihan ohi. Nyt kun sain paperi version ohjeesta, ihastuin siihen välittömästi.



Onneksi sain tämän ohjeen ja innostuin ihan tosissaan, tästä tuli niin ihana. Vai mitä ootte mieltä? Värit ei täsmää, tuossa sohvakuvassa ehkä lähempänä. Esikoinen taas toimi kuvaajana.

Uutta tässä oli langan lisäksi mulle väliaikainen aloitus, en oo koskaan mitään isompaa tehnyt niin ja tuo hihojen tekeminen yhtä aikaa yläosan kanssa ja sitten kolmen puikon päättely. Hihojen suuhun tehtiin vielä muutama kierros aina oikeeta ja kavennettiin parit silmukat.


Kaulukseenkin tehtiin vielä muutama kierros aina oikeeta ja kivasti tuossa on tuo niskan puoli vähän korkeempi, hyvä niin.


Ainoa muutos oli pikkasen helman leventäminen, kun pituutta alko olla lantiolla. Siinä ensimmäiset lisättyäni hoksasin miten upotan malliin sopivasti muutaman lisää vielä.... tästä oivalluksesta olen ylpeä.



Eikö vaan olekkin hyvin upotettu malliin?

Sitten siihen nopeuteen... en mä nyt niin nopee ole. Tässä ohjeessa olikin yllättävän vähän silmukoita, jos oikeesti vartalo-osassa on vaan 142 silmukkaa, se on vähän se. Yleensähän niitä on tuossa vaiheessa (ainakin niissä ohjeissa mitä minä teen) reippaasti ylitte kahtasataa.



Vähän tuo ainaoikea tuossa olkapäillä pömpöttää kun en sitä viimeste pesua malttanu tehä, mutta ei haittaa, ku mä haluun tätä heti käyttää. Ja itseasiassa mietin, että tekisinkö jossain vaiheessa toisenki... siis tommosen oikeen pitkän eli sen kimono version ja pidemmillä hihoilla. Mietitään sitä ja tehään nyt välistä muuta. Ja tää on muutes ihan sika hyvän näkönen mun yhden hameen kans... en vaan viittiny kauheesti lähtee keikisteleen tuonne pihalle naapureiden pällisteltäväksi sen kanssa.

Olihan muuten hiukan höntti olo tänään, ei oikeen tienny mitä tekis seuraavaksi. Onneksi noita töitä on jokunen kesken, nii voi tehä vaiks rivin kerrallaan ja vaihdella. Nyt sitten malttaa jo kommentoida teillekkin, kuhan ennättää... huomenna het ennen viittä ylös ja töihin. Sitte on juniorilla eskarikaverinsa synttärit ja.... no yritän viimestään sunnuntaina keretä jättämään puumerkkini teillekkin. Ihanaa viikonloppua kaikille! Ja muistakee pitää ihtennä lämpösinä. Minulla ei ole sitä ongelmaa, kiitos ihanan Snyni.

Ps. Arvatkaas onko nyt sitte pitkä aika ens kuuhun ja seuraavaan pakettiin? No, ON!

torstai 18. syyskuuta 2014

Kurkistetaan tänäänki...

Tänään oli taas työpäivä ja huomenna taas vapaa... kun oliski aina joka toinen päivä töitä. Tai ehkä ei kuitenkaan, oishan se varmaan ihan kivaa aluksi, mutta ei pitemmän päälle. Tänäänki kyllä oli taas hauska päivä, työvuoron loppuessa räkätettiin taas työkavereiden kanssa oikeen urakalla... mahat ja posket oli kipeenä ja mulla kihelmöi nenän pääkin... tölväsin vähän sitä siinä. A ja T sitä jo harmittelikin, että oon huomenna vapaalla... ja pomoki heitti meille kaffipaussilla, että  nyt A menee toiseen reunaan taloa, T toiseen reunaan ja Kati jää keskelle... hih, revettiin vaan enämpi räkättään, että ku se kovaäänisin keskellä nii ei auta, viestit kulkee.

Paitakin etenee...


Ja vielä on tosiaan lankaa yli puoli kerää jäljellä. Tein kauluksen ja hihan suiden viimeistelytki valmiiksi ennen tuon viimesen kerän alottamista... helmaa sitte niin pitkästi ku lankaa riittää. Pikkasen piti poiketa ohjeesta, pituutta jo niin kivasti että pari silmukkaa lisäsin, muuten mennään ohjeen mukaan. Ja aina vaan enemmän ihastun ja rakastun... Ihan uskomattoman valinnan niin langan kuin ohjeenkin puolesta Snyni tehnyt, täydellinen. Kun oikeesti ei oo sanoja kertomaan.

Muuta ei nyt ole tarjolla. Paitsi minun mussukka, Wanha Rouva...


Neiti esitti meille tänään semmosenkin pukkihyppely matot läjään rallin, että oksat pois.... ei todellakaan vaikuttanut yhtään vanhalta ja selkäkipuiselta toinen. Ja ehkä mä joku päivä saan sen kunnon kuvan minun nukkumisestakin... yritin toissa iltana kännykällä, muuten hyvä, mutta Miisu ei ollut paikallaan ja Harlikin sitten vaihto just asentoa pois mun tyynyltä.

Nyt jatkan paitaa ja alan nauttia illan rauhasta, kun poijat nukkuu.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Karkkinen keskiviikko...

Nii, kyllä tää paita on niin karkkisen värinen, että onhan se ihan selvästi karkki. Tässä mennään nyt....


Ihana tästä on tulossa, siis istuu niin hyvin mulle ja ja ja.... oon taas R-A-K-A-S-T-U-N-U.

No oon mä jotahii muutaki tässä tehny...


Hela kokonainen sukka... tää kyllä jää parittomaksi. Mun oli vaan pakko kokeilla... onnistuin ja mahdollisesti tulee sitten lisääkin, kaikki parittomia. Jaa miksikö? No kun....


Täähän on menninkäisen sukka, ainaki juniori väittää niin. Avaimenperä siitä nyt kuitenki tuli.


1,75 mm karbonzeilla tän tikuttelin, muutama metri meni yhestä jämäkerästä. Oli ihan hauskaa näpräämistä, aikaa meni tunteroisen verran. Yhtä pientä ideaa tässä miettiny tämän tiimoilta, mutta kattoo nyt ku kerkee tuolta paidalta kokeilenko.

Ihanaa viikonjatkoa teitille!

tiistai 16. syyskuuta 2014

Mansikkaista....

....meinas tulla maanantaita, mutta tajusinpa ajoissa nyt olevan tiistai. No, eipä tuo nyt niin ihme ole jos päivistä sekaste kun viiden päivän työputki ohi ja tänään vielä oikea juoksu/hyppely päivä. Yksi työkavereista oli poissa ja minä tein omat hommani, lisäksi yhdessä kahden muun kanssa hänen työnsä ja sitten vielä autoin neljättä hänen hommissaan. Voitte kuvitella meillä olleen pikkusen väsyneet jutut töistä päästessä ja naurua riitti... poskiin sattuu vieläkin.

Töiden jälkeen pikainen käynti kotona, parin sanan vaihto esikoisen kanssa ja ylimääräset kamat pois ennen juniorin hakua. Mies on poissa perjantaihin asti työpuolesta. Onneksi huomenna on vapaa päivä, saa vain olla. Wanha Rouva on tänään sitten ollut pyörimässä jaloissa koko ajan heti kotiin tulosta lähtien ja juniori säikähtikin oikeen kunnolla... meinasin astua Rompun tassun päälle kun juoksi heti jalkoihin. Romppu sitten päästi kunnon rääkäsyn varotukseksi, en siis onneksi kunnolla kerenny astua, juniori vaan alko itkeen ihan hysteerisenä kun säikähti ääntä. Rauhottu onneksi nopeesti kun selitin Rompun vaan varottaneen mua ja ettei käyny kuinkaan ja kun pystyin vielä käskemään kattoa että Romppu kävelee normaalisti ja silitinki niin että juniori näki ettei ole mulle vihanen. Muutaman muunkin kerran kyllä meinas käydä köplästi ku koko ajan kiehnäs.... ja ei muuten ollu helppoa kuvatakkaan....




No onneksi sain muutaman selkeänki kuvan...


Ihan perussukkaa. 2,75 mm puikoilla, lankana Zeldan dippaamaa Nallea, nimeltään Mansikka-Marja. Nämä olen aloittanu jo varmaan puoli puoli vuotta sitten, toisen sukan kanssa vaan tihkasi jostain syystä. Nopeesti se sitte kuitenki tuli kun sai alotettua. Ainoa ongelma oli vain sitten käsialan muutos, hiukkasen oli toinen leveempi mitä toinen... onneksi pingotus autto siihen ongelmaan.



Toinen hauska juttu näissä oli se, että päätin vaan tehdä sukat summassa... summassa tein oman kokoiset sukat eli 37-38. Niinpä niin, ehkä se sitten on se yleisin sukkakoko mulla mitä teen. Aika monta saman kokoista jalkaa löytyy lähipiiristä, löytyy kyllä sitten isompaakin. Nämäkin taitavat kuitenkin jäädä odottamaan omistajaansa.

Tänään tuli postiakin. Ihastuin tosiaan niihin Snyni laittamiin KnitPron pyöröihin. Mulla on ennestään KnitProlta pyöröissä vaan 2 mm karbonzit sukkia varten. Muuten pyöröt on mulla Addia. No nyt on KnitProtakin enemmän...


Ja päätinpä samaan syssyyn testata noita irtokaapeleilla olevia...


Startti paketti ja sitten kun mulla menee sekä puiset että metalliset otin testiin parit metallipäätkin. Ne valitsin vielä välikokoon, eli 3,25 ja 3,75 mm.

Paitakin töistä huolimatta on edistynyt....


Kunhan pojat on saanut iltapalan massuun ja saan heidät nukkumaan, istun soffalle...


...nostan jalat pöydälle, viereen lasillinen viiniä, paita käsiin ja ehkä tellusta jotain mukavaa... eli rentoudun ja nautin rauhasta.

Ps... meillä on muuten hännätön ja kaksi päinen kissa....


Ihanaa viikonjatkoa kaikille, nautitaan kauniista syyspäivistä!

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Rumpujen pärinää ja huivin uusi omistaja...

Huh, päivän työt takana...  Olihan päivä, no nyt se on takana ja saa vaan olla tän illan... saunaan meen kohta ja sit otan paidan tekeleen työn alle. Ruokakin odotti valmiina lautasella kun tulin. Ihanat miehet minulla.

Arvontakin suoritettu. Avasin tilastot ja katoin montako kommenttia oli jätetty arvontaan, niitä oli 15 ja sitten vaan random.org auki ja numero 1 ja 15 väliltä, sieltä arpoutui numero 8. Sit postaus aukitte ja laskettiin kahdeksas kommentti....


Ja tämä vauhtihirmu lähtee siis lämmittämään Elina Pylkän harteita tai kaulaa, miten hää nyt tätä haluaakaan käyttää.

Mutta nyt mä lähen saunomaan ja sitten naatiskelen ihanasta langasta, jota neulon luksus puikoilla.... Ja niin Snyni jos tätä luet, iso kiitos noista puikoista... mulla ei ollutkaan ennestään pyöröissä KnitPron puisia... mut pian on kuhan tilaus saapuu perille. Nih!

Ihanata sunnuntai iltaa kaikille!

lauantai 13. syyskuuta 2014

Hävitty vai sittenkinkö voitettu taistelu?

Niin, minähän kävin sisäistä taistelua snypaketin saatuani, sukka pitäisi tehdä valmiiksi ja sormet syyhysi Snyni lähettämien ohjeen ja lankojen kimppuun.... Kokkailin vapaa päivän vuoksi perheen parin päivän ruota valmiiksi ja taistelin itseni kanssa. Hehkutin pakettiani välittömästi ystävälleni Mehtäemännälle ja kerroin taistelustani. Raporttiini vastatessa Sny-emomme Heidi toivoi, että ennättäisin tekemään puseron kierroksen aikana, että saisi laittaa valmistuneisiin töihin sen. Niin, mitäkö tapahtui....


Sukka on edelleen varttansa vailla.... työt vain haittaa tekemistä. Mehtäemäntä olis helposti voittanut satasensa, jonka oli ollut työkaverinsa kanssa lyömään vetoa, että näin käy... illalla kun soitti niin ensimmäinen kysymys oli joko paita on alotettu. Hih, emollekkin vastasin, että paita puikoilla jo ja hänkin kertoi ounastelleensa näin käyvän. Nyt mennään eikä meinata... sukan valmistuminen siirtyi siis. Mutta tämän lisäksi minulle heitettiin toinenkin haaste ja sekin vie osansa ajasta, kun pitää vähän kaivella netin syövereitä, että pääsee kokeilemaan jotain mielenkiintoista... siitä sitten lisää mikäli onnistuu, lisäksi tämä haaste poiki hiukan ideoita lisää piähän ja niistä ehkä jo ensi viikolla jotain enemmän. Kun ennättää toteuttaa kaiken.

Minä hölmö vain menin vaihtamaan huomisen vapaan työvuoroon... tällä viikolla tulee siten kuusi työpäivää. Hölmö siinä mielessä, että huomenna olisi niin ihanasti ollut aikaa tehdä paitaa. No, isommassa mittakaavassa se sitten kuitenkin on hyvä... sain itseltäni ensi viikolta yhden työpäivän, eli vain neljän päivän työviikko ja sopivasti sijoittuu niin, että ei tulekkaan seitsemän päivän putkea. Eli voitan kuitenkin sillä tavalla. Eli kyllä sitä käsityöaikaa kuitenkin on luvassa.

Asiasta kukkaruukkuun.... tai ainaki lähes. Tänään sitten töistä tultuani päätin alkaa tehdä kalakeittoa ja tupla-annoksen koska meidän junnu syö kalakeittoa aamupalasta iltapalaan kun sitä on. Poika meinaan tosissaan tykkää kalakeitosta... Niin, kaksi kiloa perunoita ja tuplamäärä kalaa. voin kertoa, että todella kalaista keittoa tuli, määrä ei kuitenkaan läheskään tuplaantunut... jaa miksei? No kun....


Viisi kokonaista perunaa sain keittoon ja muut oli tämmösiä... tai ei näin pahoja kaikki, että sain puolikkaan noin puolesta käytettyä ja näitä oli sitten loput. Ei paljon naurattanu perunoita pilkkoessa... onneksi tiedossa mistä perunat lähtöisin, joten palautetta kyllä lähtee. Ainahan osa on sisältä huonoja, mutta että kahdesta kilosta viisi kokonaista perunaa käyttökelpoisia ja ihan normi kokoisia olivat.

Nyt mä alan tikuta tuota paitaa... Ihanaa viikonloppua teille ja vielä on huomiseen klo 18.00 asti aikaa osallistua huivin arvontaan.

torstai 11. syyskuuta 2014

Voi Snyni minkä teit!!!!

Niin tänään tuli syksyn kierroksen ensimmäinen paketti. Ei tullut kotiovelle kuten Snyni toivoi, mutta eipä tuo haitannut vapaa päivän kunniaksi käydä postilla kävellen juniorin kanssa. Samalla poikettiin hakemaan Wanhalle Rouvalle särkylääkettä, koko kesä meni ilman, mutta nyt on vähän kipeytynyt, eli taitaa se kissoillakin olla että lämpö hellii. Juttelin samalla eläinlääkärin kanssa ja ei tarvitse mennä turhaan verikokeisiin, hän kun olisi halunnut kontrolloida onko kilpirauhasarvot nousseet. Mutta me olemme päättäneet, että ei enää rääkätä toista ja päästetään lepoon kun alkaa mennä huonompaan kuntoon. Tuo särkylääke on meillä se viimeinen lääkitys, sillä kuitenkin saa kivuttoman vanhuuden ja kun sitä ei ole tarvinnut jatkuvasti antaa. Jos menee siihen että koko ajan tarvitaan sitä niin sitten on aika luopua. Nyt kun se yleensä kipeytyy enemmän riekkumisesta, väliin kun intoutuu liikaa.

Niin mutta siihen pakettiin...


Mitäs siitä sitten löytyy...


Ihana mittanauha, 3,5 mm ja 100 cm pyöröt....


Snyni tekemä panta lämmittämään korvia syksyn juoksulenkeille...


Tämä sai kerran raapaisemaan päätä, sitten välähti... käteen kiinnitettävä neulatyyny, tuolla sisällä on sitä heijastimissa olevaa kiertyvää metallia... mitä se nyt oikee sitten virallisesti onkaan. Ja sitten...


Sitten siihen mitä menitkään tekemään osioon.... Neljä kerää Teeteen Helmi lankaa pinkkinä ja ohje paitaan. Ongelmahan tässä on se, että nyt mä tappelen itteni kanssa... Kun tuo ohje ja lanka haluaa välttämäti heti puikoille... ois vaan se ongelma, että kun haluaisin yhen työn ensin pois puikoilta. Nyt siis olen postireissun jälkeen kokkaillessani käyny sisäistä kamppailua koko ajan... Syyskuun aiheena oli uuden oppiminen ja tässä ohjeessa oli muutama kiva juttu joita en ole ennen kokeillutkaan ja muutenki just semmonen ohje joka houkuttaa ihan älyttömästi. SYLILLINEN KIITOKSIA TÄSTÄ INNOSTAVASTA PAKETISTA SINULLE SNYNI!!!!! Ja kiva, että valitsit langan näin, olen miettinyt vironvillasta paitaa, mutta kun se karheus ei niin houkuta, joten nappivalinta ja hyvä väri. Erityisesti minua ilahduttaa tuo, että olit myös ajatellut juoksulenkkejäni, todellakin olet nähnyt vaivaa tutustuaksesi minuun. Nyt on vaikea malttaa odotella ensikuuta ja nähdä mitä keksit minulle. Ja kommenttiisi vastatakseni nuo Extreme run tapahtumat todella vie mennessään, ne ihmiset ja se itsensä haastaminen tuovat juoksemiseen ihan erilailla intoa. Nyt onkin tuskaista ajatella, että seuraava mahdollisesti puolen vuoden päästä tai sitten vasta elokuussa... liian pitkä aika.

Sitten siihen sisäiseen tappeluun...


Tuosta sukasta kun uupus enää varsi... olikin hauska huomata tässä pakettia kuvatessani, että tällä työllä olen ihan selvästi fiilistellyt odottaessani ensimmäistä pakettia, lanka ja ohje on kevään kierrokselta ja silmukkamerkit ja pussukka on viime syksyn kierrokselta. Sikälikin tämä tappelu on käynnissä, että yritin viime viikolla vaihteeksi aloittaa yhtä paitaa... langat jotka alunperin saivat minut ostamaan ohjeen eivät riittäneet, eikä olisi saanut lisää, oli zeldan värjäyksestä kaksi eri väristä joita meinasin raidoittaa, kolmatta väriä en sitten enää halunnut sekoittaa joukkoon joten uusia lankoja miettimään... ne hankin jo kesällä ja tosiaan viime viikolla aloitin.... ei menny yksiin käsiala ja ohjeen tiheys, puikkoja ei voinu pienentää kun olis tullu haarniska tehtyä... vaihdoin ohuempaan lankaan... sitte oliki liian ohutta... ei hätää, suuntasin lankakauppaan ja ostin uudet langat... enkö mä sitten onnistunu sössimään alun ja purkuun meni.... siinä sitten varsinaisen ketutuksen noustessa lähes huippuunsa tuumasin, että no otan nämä viistosukat puikoille, menee samaan ketutukseen niiden kanssa epäonnistuminen.... no kappas nehän olikin sitten ihan selvää pässinlihaa ja onnistu... nyt siis pitäs vielä oikean jalan sukkaan tehdä varsi... tai sitten aloittaa paita... hmm.... taidanpa tehdä niin, että vuorotellen pari kierrosta, sit saa keskittyä paitaan kokonaan kun sukka tippuu puikoilta.

Ja muistakaahan arvontaan on vielä pari päivää aikaa osallistua. Nyt mä lähen luomaan silmukoita, ennätän hetken tikutella ennen illan juoksulenkkiä... kengätkin kuivat jo.

Ai niin, kiitos Paten matkassa saapuneesta kortista eräälle ihanaiselle siellä ruudun takana, tuli ihan tippa linssiin ystäväiseni.