Arvontaa ja onnistumisen riemua...

No niin, eilen kyllä kerkesin kuvata, mutta sitten tuo värkkääminen vei mukanaan ja hienoinen juhlahumu... ostin itselleni tuommosen miedon kuohupullon synttäreiden kunniaksi ja nautiskelin sen illalla.

Tykkään kuohuvista ja tuo oli tosiaan semmonen, että ei tarvinnu pelätä känniä vaan oli mukava siemailla touhutessa. Taustana minun narsissi pusikkoni... sain nämä äitiltä esikoisen synttäreiden aikaan ja tosiaan muhkeaksi puskaksi ovat paisuneet ja uutta kukkaa pukkaa koko ajan. Kattokaas vaikka.

Ihana kaunistus parvekkeen pöydällä. Mutta sitten siihen arvontaan. Reiluuden nimissä kaikki saavat tasapuolisesti yhden arvan kommentoimalla tätä postausta, palkintoja on kaksi. Toinen yllätys, katsotaan mitä keksin ja toisena sitten sormus... Tämä on omani, mutta teen sitten voittajan sormen mukaan ja väritoiveen mukaan hänelle omansa.

Silloin orjansormuksesta lähtenyt idea vihdoin eilen tehty oikeaan kokoon ja viimeistelty swarovskilla. Mattoketjua 0,6 mm langasta ja 2,5 mm lenkeillä, hopeadubleelangasta.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 3.6. klo 15 ja arvonnan suoritan illalla väriestejuoksun jälkeen, päättymis aika on juoksun alkamis aika... ja kun palkintoja on kaksi, joko kuvan kaltainen sormus tai ylläri niin mainitse kommentissa kumpi olisi mieluisampi. Anonyymit jättäkää yhteystietoa, että tavoitan teidät mikäli onni suosii.

Ja sitten sitä onnistumisen riemua... tätä olen jo pari kuukautta suunnitellut ja yrittänyt ja purkanut. Vihdoin viikko sitten lauantaina kaikki loksahti kohdalleen. Kaupassa käydessä iski silmiini Novitan Kotiväki Huvila lanka herkullisessa oranssin sävyssä. Ja silloin välähti vihdoin kuinka idea onnistuu, hajuakaan ei ollut paljonko mahdollisesti tarvin lankaa ja lähdin riskillä kahden kerän voimin liikenteeseen... ja sitähän jäikin.

Samalla raapustin ohjetta, jolle olen jo pari halukasta kysynyt testaamaan... voin sitten jakaa teillekkin kunhan saan laskeskeltua eri kokoihin sopivia silmukkamääriä ja saan testaajien tulokset, onnistuuko vaiko eikö. Jaa että mikäs tämä sitten on....

Kesäksi paita topin päälle....

Neulottu yhtenä kappaleena ylhäältä alas ja 2,5 mm puikoilla. Ja oli ihanan joutusaa tehdä ja ihmettelen kuinka nappiin sainkin kaiken menemään... no hihoista olisi saanut löysemmät tulla, tuo neulos vaan vetää kasaan näköjään pienessä alassa ja vaatii siksi vähän enemmän hihasilmukoita.

Toista tekisi mieli aloittaa, mutta olisi niin paaljoon muutakin mitä tekisi mieli aloittaa... hmm, no nyt kuitenkin tässä olisi tarkoitus lähteä juoksemaan. Ihanaa pääsiäisen jatkoa ja onnea arvontaan!

ps. testaajille tiedoksi, yritän huomenna saada teille laskeskeltua silmukoita ja kirjoitettua ohjeen puhtaaksi.

Esimakua kesälomasta

Niin, sitä sain maistaa viikon verran ja nyt vielä tämä ja ensi viikko töitä ja sitten kolme pitkää viikkoa lomaa. Mutta tästä maistiaisesta voin kyllä sanoa Cristoffer Taxfreen sanoin, ristus mikä reissu. Juhannus aattona olin vielä aamun töissä ja siitä suoraan auton nokka kohti Raahea. Äkkiä kotiin, kamat autoon ja menoksi. No juu... ei menny ihan putkeen se suunnitelma... sekin huomattiin sitten vasta noin niinku lähes perillä. Tuumasin miehelle, että tulihan nyt poikien vaatelaukku mukaan... ei tullu ei. Eipä siinä sitte ku soittaa äitille, et nyt sattu pikku vahinko. Onneksi naapurista saatiin sitten lainaan vaatteita, että pari päivää pärjättiin. Kun sitten oli koko viikko tarkoitus olla reissussa (pojat mummilla ja me miehen kans omilla teillä), oli vähän miettimistä. Onneksi miehen sisko sitten sai laukun matkahuollon kautta paikalle jo maanantaiksi, ja onneksi meillä on kissat joita hän lupautui hoitamaan... ei ois paljo auttanu jos hällä ei avainta olis ollu.

Mutta sitten niihin valmistuneisiin juttuihin. Sisko sai vihdoin ja viimein ne tennarisukat, joista mä sain ne minttutoffeet jo jouluna. Ja ku ne hippasen tympäs sen ison urakan takia, nii teinki näistä kääntövarrelliset mallit, ihan kivat tuli.

Kuvattu hätäsesti sillon, ku sisko poikiensa kanssa oli jo lähdössä. Mutta kyllähän näistä idean näkee. Piti vähän muokkailla tuota kuvaa, että tulee väri paremmin esiin. Tässä sitte ehkä vähän tarkempi kuva, jossa taas sukkien väri ihan mettässä.

Ja jatketaanpas sitte lomakertomusta välistä... juhannus lauantaina lähdettiin sitten miehen kanssa terassilla poikkeamaan moikkaamassa hyvää ystävääni. Mennessä sanoin yhden talon kohdalla, että fiksusti siinä vanhemmat antaa lasten rakentaa ramppia puoliksi pyörätielle. Iso rakennuslava siinä lojui ja nurmella oli sitten lisäosia. Jatkoin vielä että joku tuohon varmasti törmää.... joko arvaatte kuka siihen törmäsi. Niinpä, komeat mustelmat jaloissa sitten muistona. Äitin pyörästäki vähän lokasuoja vinksallaan. Onneksi ei pahemmin käyny ja olipa se sitte siitä jo siirtyny kokonaan nurmelle viikon mittaan.

Sitten se sormus josta jo muutama postaus sitten mainitsin. Vielä on hopeasta toteuttamatta, tämä siis hopeoidusta langasta harjoitusversio. Nätti siitä kyllä tuli, ainaki omasta mielestä.

Onhan se aika pieni ja siro, kun lankana 1 mm ja 0,6 mm. Tältä se näyttää kädessä.

Tosiaan olis tarkoitus ihan hopeasta kieputtaa kans, ei vaan ole ennättäny siihen ryhtyä ja toisaalta vähän vaatii ehkä vielä hiomista.

Viime maanantaina sitten jatkettiin miehen kanssa matkaa kaksistaan, Kuopioon miehen serkun perheen luokse. Eipä ollu sillä reissulla onneksi mitää ongelmia. Lämpöä siellä kyllä piisasi ja mikä parasta siellä ei ollu inisiöitä oikeastaan olleskaan. Mennessä poikettiin Iisalmessa syömässä ja siitä sitten bongasin yhden lankakaupan... vähän meitä hymyilytti, että ulkona helle ja yks vaa hakee villalankaa... mutku siellä oli pari ihanaa sävyä sitä Hot Socka lankaa johon rakastuin talvella. Torstaina ajeltiin takas Raaheen ja sillonhan oli luvattu kovaa ukkosta koko maahan.... kovasti mietittiin että mihkähän aikaan ois fiksua ajella, että saatais vältettyä ukkoset. No, se meni nappiin, siinä kolmisenkymmentä kilsaa ennen Raahea alko satelemaan ja pari kymmentä kilsaa ennen oli ukkosmyräkkä, Raahessa vaan jyrähteli ja vähän ripsi vettä.

Kummityttö pääsi ripille tässä viikko ennen juhannusta ja hänelle ostettiin minä ja vanhemmat yhdessä risti, valkokultaa ja tosi nätti, sai neiti ite valita. Mä sitte tein vielä korvikset hopeasta ja ne sattui kivasti sopimaan kaulakoruun ulkonäöllisesti... harmi kun ei tullu kuvaa otettua korusta. Mutta tämmöset mä väsäsin.

Kieputtelin nämä 0,6 mm pehmeästä hopealangasta, lopuksi paukuttelin vasaralla ja vähän hioin noita päitä, ettei leikkauspinnat raavi sitten ihoa. Monen näköstä ristiä koitin värkätä, mutta ei vaan onnistunu muut ja kun vihdoin tämän hoksasin nii eipä  muita tarvinnu enää miettiä. Nyt on keko ristiviritelmiä hopeoidusta langasta odottamassa tuomiota... saatetaanko koruksi asti vai heivataanko roskiin.

Raahessa oli viikonloppuna sitten perinteiset Pekan päivät, perjantaina ja lauantaina tuli käytyä katsomassa bändejä ja perjantaina käytiin myös yhdet lavatanssin miehen kanssa kurkkaamassa. Väsy oli eilen sitten kova, mutta kotiin oli tultava kun tänään piti aamuksi töihin. Valitettavasti vaan sitten esikoisella on äitin pää ja hän sai kotimatkalla migreenikohtauksen. Pari kertaa pysädyttiin ja poika kävi oksentamassa. Minä sitten istuin poikien keskellä takapenkillä ja pitelin pussia valmiina, ei tarvittu onneksi pussia ja poikakin nukahti kainalooni... itsellä vaan nyt kiva jumi sitten toisella puolella niskassa, kun häntä tuin ettei ainakaan olo huonone siitä että niskat jumittuu. Mutta pikku unien jälkeen alkoi poikakin virkkua ja särkylääkekin tehos, nii ei koko matka menny kärsiessä. Että kyllä tähän minilomaan ehti kaikkea mahdollista sattua. Mutta kaikesta huolimatta kyllä se hyvää teki, nyt jaksaa taas pari viikkoa töitä. Nyt lähden blogikierrokselle. Ihanaa heinäkuuta kaikille!

Enkelin siiven kosketus ranteessa

No niin, setti täydennetty. Rannekoru ja korvakorut tehty. Mietinpä vain tässä, että nuo korvakorut taidan purkaa ja tehdä toisenlaiset tai ainakin uudestaan. Tuli aikasta isot ja ei onnistunu siivenvääntely sitten alkuunkaan näissä.

Hiukan erilainen malli on vaihtoehtona tai sitten pienempi siipi ja paremmin malliin saatuna. Aina ei vääntelytkään onnistu. Kieputukset kyllä onnistui näissäkin. Ja näistä tais tulla settiin aika massiivisetkin. Mietin vielä miten näiden käy. Rannekoru kyllä sitten meni ihan nappiin.

Kuva vaan ei mennyt nappiin, himpun tais käsi tärähtää kuvaa ottaessa. Mutta ihan hyvin tästä kuitenkin idean näkee. Tähän tein säätöketjun päähän pienen pienen siiven, johon onnistuin kieputella helmen. Sitoo enemmän kaulakorun kanssa yhteen näin. Tämä on kyllä muuten suht siro setti, niin silläkin mietin noiden korvisten kanssa.

Sitten tuli väsättyä tämmöttinen.

Mielessä on ollut kauan, mutta olikin himpun hankalampi tapaus toteuttaa. Ihan ei täydellistä tullut, mutta ehkä seuraavalla kerralla osuu helmet just oikein. Niin mikäkös tämä on? No....

Sehän on kolmirivinen sormus. Siemenhelmiä ja yksi helmiäislasihelmi. Nuo vaaleat on hennon vaaleanvihreitä, ei valkoisia vaikka kuva niin väittää. Toivottavasti tämä on tänään perillä ja miellyttää vastaanottajaansa.

Nyt ois tarkoitus alkaa tehdä parantavia kivienkeleitä. Kyllä, uskon hömppään kivien parantavista voimista. Ja nämä enkelit pitää saada mahdollisimman pian matkaan, joten pitää alkaa poimia oikeat helmet ja tekeminen.

Ihanaa viikon jatkoa ystäväni!

Ajan kanssa.

Uusi kurssi siis alkoi torstaina. Ja olen todellakin aivan innoissani siitä, että se on joka torstai. Opettajakin oli aivan huippu. Ohjeisti hyvin ja sitten sai apua ja vinkkejä koko ajan mitä tarvitsi. Lisäksi innostuin todella siitä, että hän sanoi, että saadaan itse päättää mitä tehdään, hän ei rajoita. Vain omat taidot on rajana. Ja minä jopa sain oivan idean korusettiin. Sormet syyhyää jo kovasti. Ja voipa olla, että tällä kertaa järkikin voittaa ja en tuota arsenaalia lähde kotiin haalimaan ainakaan ihan heti, kevään mittaanhan tuo selviää.

Ensin tosiaan tehtiin ihan perussormus, että päästiin tutustumaan työvaiheisiin, välineisiin ja tekniikoihin. Ensi kerralla sitten saamme aloittaa omat työt. Ainoa vain, että minä halusin jotain tuohon omaani ja siksi pinta on harjattu.

Sopivankin siitä jopa sain. Tämä käsikuva on vain siinä huono, että jouduin sen laittamaan vasempaan käteen ja oikealla taituroimaan kuvaa. Mutta tässä näkyy tuo pinta oikein hyvin. Tuon reunan jätin kiiltäväksi. Olen todella tyytyväinen tähän, virheitä toki huomaan, mutta onhan tämä vasta ensimmäinen työni, tästä voin vain kehittyä.

Helmet ovat nyt jääneet tällä viikolla huomiotta. Mutta nyt tuntuu, että ehkä tässä jotain kykenen kehittelemään tänään. Tai sitten en, minulla kun on taas useampi juttu kesken muiden käsitöiden kanssa. Mutta yksi mitä oikeasti pikkuhiljaa tarvitsisin on se työpöytä. Suunnitelmaakin jo löytyy mihin ja mitä. Se vaan taitaa vielä saada odotella.

Tässäpä ne omat ranteenlämmittimet. Joita on jo kahdet jonossa työkavereille.

Tumman siniset, oikeaa väriä työhousujen kanssa. Ja onnistuin tehdä oikeanlaiset, etteivät haittaa kämmenosan kohdalta töitä. Ovat tosiaan olleet jo kolmena päivänä töissä ja eipä ole käsiä palellut.

Eilen heräsin aamulla töihin ja ulkona myrskysi oikein kunnolla. Tuumasin, että paras lähteä kävellen. Tuohon aikaan ei vielä kauheasti ole ehditty aurata ja matkallani on pätkiä, jotka muutenkin aurataan viimeisenä ja tuulella niihin kehittyy kunnon dyynejä. Oikea päätös oli, myöhästyin vain viisi minuuttia, mutta mikäli olisin ottanut pyörän ja noiden dyynien lävitse taistellut taluttaen, olisin myöhästynyt kunnolla. Tietysti jouduin kävellä takasin ja sen takia en voinut töiden jälkeen tehdä ruokaostoksia, kun unohdin ottaa aamulla repun ja matkaa on sen verran ettei olisi ollut viisasta kasseja alkaa kantamaan. Tietysti sitten sain postin tekstarin vähän ennen kauppaan lähtöä. Paketin sisällön vuoksi jouduin sitten lähtemään vielä keskustassa käymään yhdessä kaupassa. Sille reissulle lähdin pyörällä, koska tein myös ruokaostokset sitten, posti kun on tuossa lähikaupassa. Pyörätiet oli kuitenkin kutakuinkin aurattu töistä tullessa ja hyvin pääsinkin keskustaan. Auton kaivaminen ja se mössö mitä autotiet oli, tuntui huonommalta vaihtoehdolta. Valitettavasti vain jouduin todella tekemään töitä keskustasta tullessa kauppaa ja postia kohden, pikkasen eri reittiä tulin ja APUA, siinä pyörätiellä ei varmasti ollut auta vieraillut koko päivänä. Sisulla siitäkin sitten selvittiin ja tulipahan huonosta ilmasta huolimatta ulkoiltua eilen kunnolla.

Nauttikaa lauantai-illasta ja sunnuntaista.

Esimakua...

Tässäpä kuva sormuksesta, leikittelin vähän kuvan käsittelyllä...

Ja sitten illemmalla, kun ehdin ajankanssa, kunnon postaus. Ihanaa lauantaita kaikille!

Viimeisen adventtiarvonnan voittaja!

Anteeksi tämä viipyminen. Tauti iski tällä kertaa minuun. Eilen alkoi heti aamulla herätessä, kovasti paleli koko päivän ja illalla oli vähän lämmöt koholla. Ei muuten ollu kiva istua autossa kotimatkaa. Onneksi mies jaksoi ajaa koko matkan, niin mä sain nukkua.

Aamulla kyllä lähdin töihin, mutta sieltä oli pakko kotiutua muutaman tunnin päästä. Joka paikkaa kolotti, vuoroin paleli ja oli kuuma, lisäksi kovia vilunväristyksiä vähän väliä. Kuumettakin sitten oli ja olenkin hyvin pitkälle tämän päivän nukkunut. Nyt sitten päätin tämän vielä hoitaa ennen nukkumaan menoa.

En sitten kuitenkaan jaksanut lappupeliin alkaa, enkä kuviakaan jaksanut miettiä, joten turvauduin random.orgiin ja voittaja on nyt selvillä. Listasin osallistujat ja arpoja oli tällä kertaa kolmetoista, kun muutamalta niitä inspiraatio ideoitakin sain, kiitos teille ja kun tästä tervehdyn toteutuksiakin alkaa tulla.

Ja palkintona siis on se sormus. Tässä vielä kuva, että voi miettiä mikä olisi se oma paksuudeltaan.

Sormuksen uusi onnellinen omistaja on siis.......









Henna!!!

Laitatko Henna mulle osotetta ja toivetta sormuksesta, leveämpää vai ohkasempaa mallia!

Onneksi olkoon!!!!

Viimonen adventtiviikko ja arvonta!

Rakkaat ystävät, nyt siis alkaa viimeinen adventtiarvonta. Ja kolmannen voittajakin on selvillä. Jännittääkö?....minäpä tiedän ketä onni tai siis juniorin käsi suosi. Tämän kertaisen arvonnan siis suoritti juniori, kun kissat ei jaksanu intoutua olleskaan. Maija kyllä haisteli lappuja pitkään, mutta yhtäkään ei sieltä poiminu poies.

Joulun kunniaksi, nyt pistetään mahdollisuus saada toinenki arpa. Hyvästä inspiraatiosta koruun saa toisen arvan, se voi olla kuva, joku biisi, videopätkä, mitä vain keksitte. Ja niistä, joista oikeasti tulee jotain mieleen tulen ne toteuttamaan. Mutta siis kommentista yksi arpa ja jos laitat jotain, mistä voisin saada idean uuteen koruun toinen arpa. Minä kun tykkään tehdä koruja ns. haasteiden pohjalta. Tämä viimonen arvonta siis loppuu jouluaattona klo 24.00.

Palkinnoksi tällä kertaa tuollainen hopeinen (kyllä, aitoa sterling hopeaa) itse tekemäni sormus. Nehän on säädettävissä, joten käyvät kaikille. Ja toiveen paksuudesta saa esittää. Ja jotain muuta lisäksi, jotain joka vielä pyörii tuolla mielen perukoilla, jota en ole saanut toteutettua. Tässäpä muutama eilen tehty sormus malliksi.

Nämä on tehty kaksinkertaisella langalla, vasemmalla paksumpi neljästä lankaparista ja oikealla ohuempi kolmesta lankaparista.

Tässä yksinkertaisella langalla. Vasemmalla viisi lankaa ja oikealla kolme lankaa. Sen voin sanoa, että tuo kolmenlangan versio ei onnistunut kunnolla ja sen huomaa jo kuvassakin, eli sitä en suosittele.

Lisäksi siis tulee vielä jotain, mikä ei ole valmista ja josta yritän päivittää kuvaa tänne myöhemmin tai sitten jää ihan arvoitukseksi kunnes voittaja selviää. Tässä on touhua vielä jouluntakiakin, niin takaamaan en mene, että kovin päivitellä ehdin.

Ja kaikki varmasti odottaa jo kovasti tuota kolmatta voittajaa... Juniorin käsi oli liian nopea minun kuvattavaksi, mutta tässä todistusaineistoa että ketään ei suosittu millään tavalla.

Ja lapusta paljastui voittajaksi.....

Tiiti66!!!!!!!

Tiiti laitatkos tietoa kumman haluta kaulakorun vai rannekorun ja osoitetietoja myös mailitse: hipsulainen79 @ gmail.com. Onnea paljon!

Ja tilannekatsaus tässä:

1. Ensimmäinen arvonta päättyi 3.12. ja voittaja oli Outi, rintaneula
2. Toinen arvonta päättyi 10.12 ja voittaja oli Jenni S, korvikset
3. Kolmas arvonta päätyi 17.12 ja voittaja on Tiiti66, rannekoru
4. Viimeiseen arvontaan voi osallistua 24.12. klo 24.00 saakka

Onnea viimeiseen taistoon ja toivottavasti saan hyviä ideoita!

Kurssin viimeisin

Kurssi siis loppui torstaina. Siellä siis tein vielä viimeisen jutun, koska halusin oppia tekniikan... mielessäni oli jo silloin jotain mitä kokeilisin. Kokeilinkin sitten ja jipii, se onnistui. Nyt tässä olisi suunnitelmissa erilaiselle korukurssille osallistua keväällä. Katsotaan nyt, kuinka minun siinä ilmoittautumis kujanjuoksussa tulee käymään. Vaarana tietysti on se liiallinen innostuminen... kuinka kalliiksi se lopulta sitten tulee? Pitääkö keväällä ostella paljonkin uusia työkaluja? Sitä tässä vähän pelkään. Mutta senhän näkee sitten.

Viimeisenä tein rannekorun, "pantamallia". Varmaan tälle on jokin virallinenkin nimi, mutta siitä minulla ei ole hajuakaan. Hurjasti tähän kyllä meni lankaa. Ei ihan heti uskoisi, että tällainen nielee kolmemetriä millistä hopealankaa. Tässäpä siis se.

Tästä tuli omaan käteeni himpun pitkä, kun punoinkin aikasta tiukkaa lettiä tuon kanssa, mutta kun sitten käänsi nuo päät vähän ristiin niin hyvä siitä tuli. Tykkään kyllä ja onkin nyt ollu kädessä koko ajan. Tätä ei olis tarvinnu rummutella, mutta rummuttelin sitte kotona kuitenkin. Tämä pitää tehä pehmeästä langasta ja tuntu että koko ajan avautu nuo päät vähän laittaessa käteen tai pois ottaessa, nyt ei tunnu sitä enää tekevän.

Ja mitäkö mä sitte suunnittelin. Kurssilla opettaja oli vähän ihmeissään mun suunnitelmista ja kyseli, että kuinka se sitten päätellään. Tietysti samalla tavalla. Onneksi kotona oli pehmeänä 0,8 millistä lankaa, vieläpä kivasti timanttileikattua tai hiottua ehkäpä tässä tapauksessa. Tietysti ensin treenasin hopeoidulla langalla, että sain pätkittyä oikeaan mittaan langan ja vähän hahmotettua tekemistäni. Niin, että mitäkö? Tadaa....

Sormus friikkinä tietysti sitä itseään. Tämän jälkeen piti kokeilla vähän ohuempaa mallia, se kyllä tuli hitusen isompana, koska samalla mitalla langat pätkin. Tässäpä molemmat yhdessä.

Ja koska eihän tämä mihinkään riittänyt, piti tänään het aamupäivällä kaahata kaupunkiin hakemaan tuota hopealankaa lisää. Ja olikin mukava yllätys, kun sain pienen joululahjan.

Pussi sisälsi valkoisia helmiäislasihelmiä, sinisiä lasihelmiä ja neljä isoa sinistä fasettihiottua kuusikulmio helmeä. Nam, näistä jo ideoita päässä muodostuu. Ja sen langan lisäksi mukaan tarttui hopeisia uritettuja helmiä, suunnitelma oli jo valmiina. Rannekoruun ne päätyivät.

Valitettavasti kuvissa ei näytä oikeen miltään, enempi vaan sekametelisopalta. Helmet ovat isoissa lenkeissä vuorotellen molemmilla puolilla, välissä pienempiä lenkkejä kolmeparia. Vaikka itse sanonkin, on hieno!