Korviksia, vaikka sinullekkin...

Tämä vapaa päivä on alkanut loistavasti. Ensinnä mies anto mun nukkua piiiitkään, eli kymmenen jälkeen nousin ylös. Aamukaffit lehden kanssa ja kevyt aamupala. Siitä sitten hetken päästä lenkille, 9,5 km mentiin tänään ja hyvälle tuntu, ihana olo taas lenkin jälkeen. Sitte tuliki kiire ja lenkkikamat päällä auton rattiin... Helmisatamaan hakemaan hiukan lisää tarvikkeita, nyt on inspiraatio viimesen päälle kohillaan korujen kanssa. Oon nyt tämän viikon seurannut vastaantulijoiden korviksia ja sieltä ammennettu osa ideoista. Ja tosiaan otsikkoon viitaten, näistä tässä esitellyistä ajattelin osan myydä, yhdet on vielä enten tenten pidänkö itse. Mutta ruvetaanko kattomaan? Otetaan vaikkas potretti ensin ja sitten tarkemmin jokaisesta...

Viisi paria siis värkkäsin torstaina. Kaksi paria on hopeaan tehtyjä, kolme korumetalliin.

Tässä ensimmäinen. Hopeoitua korumetallia, fasettinen violetti-ruskea lasihelmi (enklantista tilattua tsekkilasia), kukan malliset helmihatut ja kierteinen putkihelmi hopean värisenä. Pituus vähän alle 5 cm Nämä lähtee uuteen kotiin 11 euron hintaan.

Hopeoitua korumetallia, turkoosi lasihelmi, helmihattu, hematiitin värinen siemenhelmi ja kierteinen putkihelmi hopean värisenä. Pituus noin 5 cm. Nämä lähtee uuteen kotiin samoin 11 euron hintaan.

Hopeoitua korumetallia, rusetti helmet, japanilaiset miracle helmet violettina, hopean väriset kierrehelmet. Pituus noin 5 cm. Nämä irtoais sitten 9 euron hintaan.

Sitten vaihdetaan hopiaan. Hopeehan ei oo häpee...

3 mm hopeahelmet, Swarovskin Artemis helmet sinisinä ja 1,5 mm papuketjua pätkissä. Pituus on noin 5,5 cm Nämä taas sais sitten omiin korviinsa killumaan 19 euron hintaan.

Sitten on ne joista en tierä piränkö itte vai luopusinko...

Svarovskin Saucer helmiä pinkkinä, 1 mm papuketjua pätkinä. Pituus noin 7 cm. Nämä vaan meinaa kutitella ittellä leukaperää niin on vähän silleesti mietinnässä pitäsinkö isse vai enkö.

Tämmösiä tällä kertaa, nyt minä lähen värkkäämään. Intoa riittää ja ideoita. Ihanaa lauantai iltaa kaikille!

Ai niin, jos jotkut kiinnostaa pistäppä mailia: hipsulainen79 @gmail,com

Esimakua kesälomasta

Niin, sitä sain maistaa viikon verran ja nyt vielä tämä ja ensi viikko töitä ja sitten kolme pitkää viikkoa lomaa. Mutta tästä maistiaisesta voin kyllä sanoa Cristoffer Taxfreen sanoin, ristus mikä reissu. Juhannus aattona olin vielä aamun töissä ja siitä suoraan auton nokka kohti Raahea. Äkkiä kotiin, kamat autoon ja menoksi. No juu... ei menny ihan putkeen se suunnitelma... sekin huomattiin sitten vasta noin niinku lähes perillä. Tuumasin miehelle, että tulihan nyt poikien vaatelaukku mukaan... ei tullu ei. Eipä siinä sitte ku soittaa äitille, et nyt sattu pikku vahinko. Onneksi naapurista saatiin sitten lainaan vaatteita, että pari päivää pärjättiin. Kun sitten oli koko viikko tarkoitus olla reissussa (pojat mummilla ja me miehen kans omilla teillä), oli vähän miettimistä. Onneksi miehen sisko sitten sai laukun matkahuollon kautta paikalle jo maanantaiksi, ja onneksi meillä on kissat joita hän lupautui hoitamaan... ei ois paljo auttanu jos hällä ei avainta olis ollu.

Mutta sitten niihin valmistuneisiin juttuihin. Sisko sai vihdoin ja viimein ne tennarisukat, joista mä sain ne minttutoffeet jo jouluna. Ja ku ne hippasen tympäs sen ison urakan takia, nii teinki näistä kääntövarrelliset mallit, ihan kivat tuli.

Kuvattu hätäsesti sillon, ku sisko poikiensa kanssa oli jo lähdössä. Mutta kyllähän näistä idean näkee. Piti vähän muokkailla tuota kuvaa, että tulee väri paremmin esiin. Tässä sitte ehkä vähän tarkempi kuva, jossa taas sukkien väri ihan mettässä.

Ja jatketaanpas sitte lomakertomusta välistä... juhannus lauantaina lähdettiin sitten miehen kanssa terassilla poikkeamaan moikkaamassa hyvää ystävääni. Mennessä sanoin yhden talon kohdalla, että fiksusti siinä vanhemmat antaa lasten rakentaa ramppia puoliksi pyörätielle. Iso rakennuslava siinä lojui ja nurmella oli sitten lisäosia. Jatkoin vielä että joku tuohon varmasti törmää.... joko arvaatte kuka siihen törmäsi. Niinpä, komeat mustelmat jaloissa sitten muistona. Äitin pyörästäki vähän lokasuoja vinksallaan. Onneksi ei pahemmin käyny ja olipa se sitte siitä jo siirtyny kokonaan nurmelle viikon mittaan.

Sitten se sormus josta jo muutama postaus sitten mainitsin. Vielä on hopeasta toteuttamatta, tämä siis hopeoidusta langasta harjoitusversio. Nätti siitä kyllä tuli, ainaki omasta mielestä.

Onhan se aika pieni ja siro, kun lankana 1 mm ja 0,6 mm. Tältä se näyttää kädessä.

Tosiaan olis tarkoitus ihan hopeasta kieputtaa kans, ei vaan ole ennättäny siihen ryhtyä ja toisaalta vähän vaatii ehkä vielä hiomista.

Viime maanantaina sitten jatkettiin miehen kanssa matkaa kaksistaan, Kuopioon miehen serkun perheen luokse. Eipä ollu sillä reissulla onneksi mitää ongelmia. Lämpöä siellä kyllä piisasi ja mikä parasta siellä ei ollu inisiöitä oikeastaan olleskaan. Mennessä poikettiin Iisalmessa syömässä ja siitä sitten bongasin yhden lankakaupan... vähän meitä hymyilytti, että ulkona helle ja yks vaa hakee villalankaa... mutku siellä oli pari ihanaa sävyä sitä Hot Socka lankaa johon rakastuin talvella. Torstaina ajeltiin takas Raaheen ja sillonhan oli luvattu kovaa ukkosta koko maahan.... kovasti mietittiin että mihkähän aikaan ois fiksua ajella, että saatais vältettyä ukkoset. No, se meni nappiin, siinä kolmisenkymmentä kilsaa ennen Raahea alko satelemaan ja pari kymmentä kilsaa ennen oli ukkosmyräkkä, Raahessa vaan jyrähteli ja vähän ripsi vettä.

Kummityttö pääsi ripille tässä viikko ennen juhannusta ja hänelle ostettiin minä ja vanhemmat yhdessä risti, valkokultaa ja tosi nätti, sai neiti ite valita. Mä sitte tein vielä korvikset hopeasta ja ne sattui kivasti sopimaan kaulakoruun ulkonäöllisesti... harmi kun ei tullu kuvaa otettua korusta. Mutta tämmöset mä väsäsin.

Kieputtelin nämä 0,6 mm pehmeästä hopealangasta, lopuksi paukuttelin vasaralla ja vähän hioin noita päitä, ettei leikkauspinnat raavi sitten ihoa. Monen näköstä ristiä koitin värkätä, mutta ei vaan onnistunu muut ja kun vihdoin tämän hoksasin nii eipä  muita tarvinnu enää miettiä. Nyt on keko ristiviritelmiä hopeoidusta langasta odottamassa tuomiota... saatetaanko koruksi asti vai heivataanko roskiin.

Raahessa oli viikonloppuna sitten perinteiset Pekan päivät, perjantaina ja lauantaina tuli käytyä katsomassa bändejä ja perjantaina käytiin myös yhdet lavatanssin miehen kanssa kurkkaamassa. Väsy oli eilen sitten kova, mutta kotiin oli tultava kun tänään piti aamuksi töihin. Valitettavasti vaan sitten esikoisella on äitin pää ja hän sai kotimatkalla migreenikohtauksen. Pari kertaa pysädyttiin ja poika kävi oksentamassa. Minä sitten istuin poikien keskellä takapenkillä ja pitelin pussia valmiina, ei tarvittu onneksi pussia ja poikakin nukahti kainalooni... itsellä vaan nyt kiva jumi sitten toisella puolella niskassa, kun häntä tuin ettei ainakaan olo huonone siitä että niskat jumittuu. Mutta pikku unien jälkeen alkoi poikakin virkkua ja särkylääkekin tehos, nii ei koko matka menny kärsiessä. Että kyllä tähän minilomaan ehti kaikkea mahdollista sattua. Mutta kaikesta huolimatta kyllä se hyvää teki, nyt jaksaa taas pari viikkoa töitä. Nyt lähden blogikierrokselle. Ihanaa heinäkuuta kaikille!

Paljastavaa postia ja vähän kirjoja

Tänään tipahti postin matkassa pakettikortti, viimeinen Sny-paketti olisi noudettavissa. Maltoin olla lähtemättä saman tein, kun oli muutenkin asiaa postiin myöhemmin, tänään saapui myös pari kirjaa. Päivässä nyt oli muutakin ohjelmaa ja kun vapaata oli niin maltoin vielä mieleni.

Meinasi vähän leuka loksahtaa kun postissa sain paketin, en nyt ihan tätä koko luokkaa odottanut.

Oli siellä sitten vähän täytteenä paperia, mutta ihana ja reilu paketti oli. Kaikkea kivaa löytyi sisältä.

Kolme kerää Katia Peru lankaa, mitähän ihanaa näistä keksis? Ihana korkkareiden kuvilla varustettu muistikirja, todella kauniita servettejä, sukulaatia ja teetä kera kortin. Minun salainen neuleystäväni tämän kevään ajan on ollut siis Pirjo Kuulumisia Kiihtelyksestä-blogista. Kiitos kovasti Pirjo sinulle ihanista paketeista tällä kevät kierroksella. Ja viitaten kortin viestiin, ikä on vain numeroita ja minä en laske sitä ystävyyden esteeksi. Minä en ole facebookissa, mutta kyllähän ystävyyttä saa jatkettua täällä blogistaniassakin, vai mitä? Ja kerronpa vielä, että tässä muutama viikko sitten tavallaan arvasin sinun olevan minun Snyni. Mutta vain tavallaan, en yrittänyt mitenkään miettiä henkilöllisyyttäsi. Kiersin vain muiden rinkiläisten blogeja ja ihastelemassa heidän saamiaan paketteja sekä valmistuneita töitä. Sinun blogisi kohdalla kävi mielessä, että voisit hyvinkin olla minun Snyni. Ja niinhän sinä sitten olitkin. Yhtään en kyllä osaa sanoa, mistä ajatus mieleeni tuli ja miksi. Enkä asiaa kauheasti miettinyt, mutta tänään muistin heti tuon kun paljastit itsesi.

Niin, toinen paketti sisälsi kirjoja. Tässä vihdoinkin löytyi pari korukirjaa jotka tuntu hyvältä hankkia. Eli uskon niistä olevan hyötyö pidemmäksi aikaa. Yksi tulee vielä jälkitoimituksena, kun oli tilapäisesti päässy varastot nolliin ja se on se jota ehkä eniten odotin. Ja sitten vielä sukkakirja, jota on paljon kehuttu ja jonka hankkimista lopulta aloin tosissaan miettiä ja se oli helppo napata noiden kanssa mukaan.

Tänään kävimme myös katsomassa sukuumme saapunutta uutta pikku prinssiä. Miehen serkku vaimoineen saivat pojan 3.5. ja se sitten sai tänä aamuna koruhermon kutiamaan. Ja eihän siinä kauaa nokka tuhissut. Hieman googletusta ja tarvikkeet esiin (taivaansinisiä ja valkoisia makeanvedenhelmiä ja hopeaa lankana sekä valmisketjuna), siitä syntyi tuoreelle äidille tämä kaulakoru.

Kaulakorua pitää ajatella pitkinä ja lyhyinä. Siniset ovat pitkiä ja valkoiset lyhyitä. Morseaakkosia siis ja kun lähdetään vasemmalta lukemaan P O I K A ketju muodostaa välin ja sitten 3 5 13. Syntymäpäivä ilman pisteitä, koska se olisi hiukkasen pidentänyt korua liikaa. Suloinen nyytti, joka sitten nukkui koko vierailumme ajan. Ehkäpä seuraavalla kerralla sitten jo pääsemme vähän hoivaamaankin.

Tämmöttinen vapaa päivä on mulla ollu. Nyt pistän taas koukun heilumaan nii saan tuon houkutuksen pois puikoilta ja pääsen muihin juttuihin käsiksi ja malttanen taas ehkä kommentoida teillekkin ystäväiseni.

Kevät heräämistä tapahtunut

Ihan selvästi tässä alkaa heräillä toimimaan kun päivä selvästi pitempi ja valoa enempi. Korutkin kutsuvat ihan erilailla taas pariinsa, eilen tein korvikset ja nyt pyörii muutama muutettu versio mielessä kovastikkin. Lisäksi nyt on intopiukeena odotus postilaatikolla. Ystäväni halusi oman revontulen ja tässä tänä aamuna välimatkasta johtuen tehtiin puhelimen välityksellä nettiostoksia. Nyt sitten sormet oikeen syyhyää päästä neulomaan, oli sen verran herkullinen lankavalinta. Ja kovasti ystävänikin odottaa lopputulosta. Vaikka sopimus oli ettei kiirettä, saa nähdä millasella aikataululla tulee tikutettua.

Maanantaina illalla tekaisin tämmösen.

Ohjeenki otin jostain, mutta kun vaan kirjotin paperille äkkiä pääkohdat, niin en nyt sitten pysty linkkiä antamaan tähän hätään. Jos joku tosissaan haluaa, niin kyllä mä sen ohjeen kaivan. Ai mikäkös tämä on...

Kännykän suojapussukkahan se. Tähän käytin sitä Zeldan ilkeää kuningatarta ja vieläkin jotain pientä kerän lopusta saa aikaan. Niin, no se taitaa olla toinen pussukka kun työkaverikin pyys ittelleen samanmoista.

Eilen vein juniorin hoitoon ja tulin kotiin tekemään ruokaa miesväelle, kun kotiutuvat. Itsehän olin ja olen iltavuorossa. Samalla kun kokkailin tuli taas vimma ja väsäsin samalla ne korvikset joita tässä muutaman päivän olen miettinyt ja yllätyin itsekkin kuinka hyvin onnistuin.

Granaattihelmiä, hopealankaa vahvuuksin 1 mm puolikovana sekä 0,6 mm pehmeänä ja valmiit hopeakoukut. No eihän nämä ihan siinä muodossa ole jota ajattelin, kun kiepsahtivat siinä muodossa roikkumaan koukuissa ihan väärin, mutta siihenkin muotoon on idea ja muutama muukin muoto tässä pyörii päässä. Taidan kyllä tehdä seuraavat hopeoituna, kun ei tiedä tuosta onnistumisesta ja tuota hopeata ei hirveesti halua tuhlata.

Sitten tuli postikin mukanaan parit ihanat korvikset. Mulla nimittäin kävi tuplasäkä Meken ystävänpäivä arvonnassa. Lähes samanalaiset mutta kuitenkin erilaiset korvikset ja nyt mietin tässä kummat annan siskolleni ja kummat pidän itse.

Korvisten nimet oli Sydämeni ja Kevätkuutamo, nimensä ovat saaneet kiinalaisten runojen mukaan. Ja mukana oli sitten sukulaatia, joka taas odottaa tiettyä aikaa laatikossani piilossa.

Näin mukavasti siis on alkanut minun viikkoni ja parasta on, että viikonloppu on vapaata, on aikaa näperrellä ja touhuta poikien kanssa ulkona, mikäli säät ovat näin ihania kuin tänään. Ihanaa keväistä loppuviikkoa toivottelen!!!

Vimma saada valmista ja välähdys

Kyllä, nyt on parikin valmista. Neuleessa oli äkkiä valmista vaihde ja hyvä niin, sen verran oli puuduttavaa sileän neulomista, että jos tätä olisi alkanut muuten tehdä ei tästä olisi välttämättä koskaan  tullut valmista ja tästä kuitenkin tuli ihana.... ehkä lanka hiukan luksusta arkikäyttöön, mutta pitäähän sitä vähän olla arjessakin.

Tämä oli ainoa ohje joka vuoden ensimmäisessä Modassa iski, joten jätinpä tälläkin kertaa lehden ostamatta ja kopioin ohjeen itselleni. Poiketaan nyt sitten hetkeksi tuohon lehtien ostamiseen. Minähän en tilaa yhtäkään lehteä, ostan käsityölehtiä mikäli tuntuu olevan useampi kiinnostava ohje, ne kun on niin pirun kalliita ostella. Muutenkin harvoin tulee ostettua lehtiä, niissä kun on nykyään mainoksia enemmän mitä lukemista, lehden pitää siis olla oikeasti kiinnosta ja kiinnostavaa asiaa että se minulle matkaan tarttuu. Ja onneksi on työkaveri jolle tuo Moda tulee, saa lainata tarvittaessa lehteä. Mutta palataanpas takaisin neuleeseen.

Ohje siis Modasta 1/2013 malli nro 21 Neulekeeppi. Lankana ohjeen mukainen Sublime Lustrous Extra Fine Merino Wool... värikin ihan mallissa käytetty tummanpunainen.... nii-in, aika kaukana siitä punaisesta tämä väri eikö vain ja lehdessäkin ihan erivärinen kuvassa vaikka siis samaa lankaa. Tähän tilasin langat Neulenettikahvilan kautta ja kun langat tuli, tuli tekstiviestissä kehoitus tulla katsomaan lankoja, mutta vaikka ei olleet sitä punaista juurikaan nähneet otin ne kuitenkin, ihan kaunis väri näes. Kurkataas vähän vielä lähemmin tuota etuosaa....

Kyllähän nuo lehdykät oli sitten hankalia kuvattavia, mutta net on oikeesti tosi kivat. Tosiaan ehkä vähän liikaa pelkän suoran neulomista mun makuun, mutta kun mä halusin tämän ja yllättäen ostin ohjeen määrän lankaa ja sitähän sitten taas kerran jäi. Jotain pientä kivaa niistä melkein kahdesta kerästä tulee tehtyä.

Sitten eilen välähti. Oltiin oltu kyläilemässä ja siinä puoli horteessa soffalla yhtäkkinen ajatus.... hei mullahan on sitä 0,8 mm timanttileikattua hopealankaa pari pätkää. Eli sitten vain pihtejä kaivamaan ja testaamaan. Kerta laakista onnistuikin. Sydämelliset korvikset, jotka ei vieläkään net jotka tuohon kuvissakin kaulassa olevaan sydänketjuun suunnittelin.

Tästä muhii ihan ketjuideakin, pitää vaan hakea sitten tuota lankaa, kun nyt on hopealangoista 0,8 mm kaikki käytetty. Ja jotenki millisestä epäilyttää, että tuleeko liika isoja ja ohuemmat ei taatusti kestä. Pienet ja söpöt näistä tuli.

Ja tässä vielä näkyy tuo miten sitten killuvat korvissa tuolleesti vinottain. Yks toinenki idea muhii, mutta ku en raski hopealla yrittää het vaa pitäs harjotella, mutta ku hopeoiduista sitte taas on ne ihan ohuet lopussa. Eli koruvärkki ostoksille pitäs tästä lähteä.

Käytiin miehen kans keskiviikkona kattomassa 21 tapaa pilata avioliitto ja täytyy sanoa, että olihan se oikeesti tosi hauska, suosittelen!!! On siis menty nyt aika hyvin, kun pojat lomailee mummilla ja papalla. Kerranki päästään leffaan kahdestaan, ettei molemmat erikseen yksin tai omien kavereiden kanssa ja muutenkin kaikkea sellasta mitä yleensä ei päästä kaksin tekemään poikien takia ja kivaa on ollut.

Oikein ihanaa viikonloppua teille, mun on pakko tarttua toimeen kun huutelu kuuluu tuolta minun aarrelaatikoistani.

Tästä se taas lähtee

No niin, nyt on uusi kone ja asennukset hoidettu mallilleen.... siis ainaki ne joita jatkuvasti tarvihtee ja lisää sitten tarpeen mukaan. Mutta kyllä se vaan aikansa vie, että saa sille mallille uuden koneen, joka on se omalla käytöllä hyvä. Ja vielä pitäs kattoa, saako vanhalta koneelta imuroitua tiedot talteen. Sitä en vaan minä osaa, mutta mies saa vähän juttuttaa työkaveriaan. Joo-o, uskoisko että minä luin ammattikorkeassa reilun vuoden tietojenkäsittelyä... no ala sitten kuitenki vaihtui... miksikö? No kun minä lähdin opiskelemaan enemmän mediaan suuntautuvia opintoja enkä koodausta, ei ollu mun juttu se. Vaikkakin jos oisin sen hoitanu loppuun ois voinu tämäki homma hoitua iteltä kokonaan. Että silleesti.

Mutta korujakin on tullu väsättyä. Nämä korvikset tekasin äkkiä sinne Mariskan ja Pahojen susien keikalle toissa sunnuntaina. Ja onki sitte ollu käytössä, tykästyin näihin niin kovasti.

Hopeoituja osia, nappimallin korvikset, Tierracast kierrerengas linkit ja harjatut sydämet. Tässäpä vielä kuvaa miltä suurin piirtein näyttää korvassa ja tuo mun räpylä antanee vähän mittasuhteita. Se kun on aina vaikeeta kuvata omia korviaan päädyin kädessä kuvaamiseen.

Älkäätte kuiteskaa piitatko tuosta käden huonokuntoisuudesta, kynnet ku kotkalla ja rasvaakin saa näin talvisin laittaa ja siltikin karseelta näyttää. Simppelit, mutta jotain vähän särmää ja hyvä tulee, vai mitä ootte mieltä?

Sitten valmistui se ketju siihen lahjasydämeenkin ja samoilla tulilla ranneketju. Tarkotus oli tehdä korviksetkin, mutta kun tuli ongelma osien yhteen saamisen kanssa. Mutta nuo ylemmäthän sopii tähänkin settiin, eikö vaan? Paitsi että nämä on sitten hopeaa.

0,8 mm hopealankaa 3,5 mm halkaisijalla, ketjumallina tynnyri. Hieman päänvaivaa tuotti tuon sydämen kiinnitys, ei vaan oikee hoksannu, vaikka sitten hyvinkin yksinkertainen juttu oli. Sydän teema jatkuu rannekorussa sydämenmallisena lukkona, rannekoruun vaan piti pari cm tehä muinaisketjua kun meinas lenkit loppua kesken ja näin sain sen riittämään.

Ja tosiaan tein aika lyhyen tuosta kaulakorusta, niin en halunnu sitäkään enää lyhentää että olis rannekoruun saanu pituutta. Korviksiin olin suunnitellut yhdet Swarovskin sydämet, mutta ne on niin paksut että multa ei löytyny oikeen koon hopeisia lenkkejä, liian isoja olis kyllä ollut, mutta ne ei tosiaankaan näyttäny hyvältä.

Nyt on höyry päällä, joten jää myöhempään teille kommentoinnit. Nyt se kuitenkin alkaa sujua taas. Ihanaa keväistä viikkoa kaikille!

Ja tästä riemusta, että maailman kirjat on palannut järjestykseen olen harkinnut arvontaakin, pysykäähän siis kuulolla.

Joulun arvonnan tulos ja pari kaulakorua

Mulla jäi tämän joulun alku hässäkän kanssa joulun toivotuksetkin välistä. Piti sen verran hulinaa nuo viimoset päivät ennen aattoa ja kun sitten aattona jo halusin rauhoittua perheen kesken kokonaan. Nyt olemme jo kotiutuneet mummilta ja papalta. Saimme onneksi yli puolet matkasa ajettua ennen lumituiskun alkamista, ei ollu kiva sitten enää tulla rekan perässä, joka pöllytti nii ettei paljoa näkyny mihinkään.

Lauantaina töistä syöksyin pakkaamaan ja sitten istuttiin autossa. Ja iltahan se jo oli kun perille päästiin. Sunnuntaina sitten menikin päivä siellä mummuni synttäreillä kaffia keitellessä ja tiskatessa. Ylpeänä voin kertoa, että äitini ja siskoni hyökkäsivät korujeni kimppuun valitsemaan omansa juhliin. Ja mikä parasta mummoni ei meinannut raskia laskea tekemääni huivia millään harteilta, vasta sitten kun alkoi olla tukalan kuuma. Eli se lahja onnistui todellakin nappiin.

Mutta aiheeseen. Eli viimeinen arvonta on suoritettu ja niin on taas tämän vuoden "joulukalenteri" käyti lävitse.
Tällä kertaa satunnaislukugeneraattori nappasi kommentin numero 7.

Eli tämäkin koru on saanut uuden omistajan:

arvonnan voittaja Kisa

arvonan voittaja Neiti kesäheinä

arvonan voittaja Eila

arvonnan voittaja Live & Home

Eli Live & Home-blogin pitäjältä kaipailtais nyt sitten yhteystietoja, mailini osoite löytyy tuolta profiilista, niin saadaan kaulakoru matkaan.

Sitten olisi pari kaulakorua jotka väsäsin itselleni hopeasta. Tässä ensimmäisessä Oili-ketjussa 1 mm lanka on kevään kurssilla itse vetämääni jämähopeista ja 0,8 mm lanka ostettua. Etuosaan olin suunnitellut niitä granaatteja, jotka sitten olivat kuraa ja tilalle päädyin laittamaan swarovskia. Ja tuo lukko oli pakko ostaa ihan tätä ketjua varten kun sen näin ja koska se on niin hieno, sen paikka on myös kaulan sivulla ei niskassa.

Swarovskien kanssa myös pari hopeahelmeä. Tästä oli tarkoitus ottaa se ennen rummutusta kuva, mutta ei se valon puutteen vuoksi onnistunut. Tuossa itse vedetyssä ja ostetussa langassa oli ennen rummutusta todella suuri ero, itsevedetty oli oikeastaan mustaa, ei olisi uskonut hopeaksi.

Toisena sitten se hopeinen versio siitä aiemmin arvotusta kaulakorusta. Siinä arvotussa oli 1 mm ja 0,8 mm lankaa, mutta tässä omassa hopeisessa käytin 0,8 mm ja 0,6 mm lankaa ja keskelle Swarovskia, Pendular lochrose crystal ja sävynä red magma. Lisäksi tuo 0,8 mm lanka on timanttileikattua.

Ja niskaosan punoin myös itse 3,5 mm halkaisijaltaan olevista lenkeistä. Ei ihan muinaisketjua, joka toisessa kaksi lenkkiä rinnakkain ja joka toisessa yksi lenkki.

Muutama joululahjaksi mennyt jäi sitten kuvaamatta kokonaan. Oli tässä hässäkkää kerrakseen kun tuommottisen unohduksen menin tekemään. Kummitytön sukat, äitini korvikset sekä isäni huivi, joka oli se toinen onteloneuletekniikalla tehty. Rojektiakin maltoin tehdä pari kierrosta joulun aikaan, mutta en halunnut sitä kovin tehdä, kun sen kanssa ei niin kykene juttelemaan samalla.

Olin myös joululahjavaihdossa mukana ja siihen saamani paketit sitten jäi kotio ja ne sain avattua vasta tänään. Hih, ei viittiny enää kun kilsaa ajettu kääntyä niiden takia takaste. Mutta niistä sitten oma päivitys, ehkä huomenna kun ennätän saamani kuvata.

Hyvää loppuvuotta kaikille!

Jotain valmistakin perjantain kunniaksi

Sain kummitytön tuubin vihdoin "valmiiksi", siis pääteltyä langat ja kuvattua. Onhan se viikon verran odottanut viimeistelyä, pingotukseen sain kyllä heti, mutta sitten se unohtui, kun se lankojen päätteleminen ei ole jostain kumman syystä minun suosikki puuhaani. Juniori toimi kuvausapuna.

Kaksi kertaa menee kaulanympäri, omassa kaulassa näkyisi kauniimpi istuvuus... se vain oli helpompi kuvata tuossa juniorin kaulassa mitä omassa. Lankana Dropsin Nepali, jota jäi viime syksyn liivistä reilu kaksi kerää ja vieläkin jäi noin puoli kerää, höh. Mietinkin, että jos kysyis kummitytöltä haluisko myös pannan, saisi tuon lopun tuhottua siihen. Muhkea ja lämmin, tämä on se paksu versio. Vielä en ole ihan päättänyt teenkö myös ohkaisemman version. Tässä vielä tuo pinta paremmin kuvattuna.

Aloin vain tehdä sen pahemmin suunnittelematta. Ihan kaunis tästä tuli. Varmaan olisi kauniimpi, jos olisin nuo, mitä nuo nyt on kolme silmukkaa oikein yhteen langankierto ja samat silmukat uudelleen, kohdat tehnyt samaan kohtaan eikä joka toisella kertaa yhden silmukan verran eri kohtaan.

Lisäksi on sitten parit korvikset. Minähän kerroin rakastuneeni niihin Swarovskin artemis-helmiin. Tilaamalla sain pari väriä lisää ja niistä syntyi jälleen korvikset. Lisäksi eilen kävin Helmisatamassa, muistin että sinne piti tulla uusia värejä noista artemis-helmistä ja olihan niitä. Nyt muutes harmittaa etten hoksannu niitä kuvata... ehkäpä muistan seuraavan postaukseen kuvata, siis ennen kuin ne jatkojalostan, ovat ne niin kauniita.
Hopeaan tein nämä parit.

Itselle arkeen punaiset, avokoukut, artemis sävyä red magma, saucerit sävyssä siam, pieni hopeahelmi. Noissa avokoukuissa tuo kivan lisän tuo pallo tuossa lenkin päässä. Siksi tummempi tuo sauceri, että valosta riippuen se erottuu kauniisti tuosta artemiksen alaosasta lävitse.
Sinisistä tuli heti työkaveri mieleen, ovat niin hänen näköisensä. Niissä artemis sävyä aquamarine ja sauceri sapphire, lisäksi 4 mm hopeahelmi linkitettynä, napilla. Nämä lähtee tänään näytille töihin, josko työkaverini ne mahdollisesti haluaa. Tässä vielä pari kuvaa, jossa yritin vangita tuota saucerin läpi loistoa, ei kovin hyvin onnistunut, mutta ehkäpä hoksaatte mitä tarkoitan.

Pari muutakin erilaista mallia on mielessä. Katsotaan josko niitä viikonloppuna väsäisin. Lisäksi minulla on hopeaketjun punonta kesken, kun mietin sen kanssa laitanko yhden helmen ja mihin laitan ja minkälaisen. Siitä pitääkin sitten ottaa kuva ennen rumpuun heittämistä, että näette eron langoissa.

Eilen meinasi hiukan huvittaa. Juniori tuossa ennen hoitoon menoa juoksi isomman auton kanssa ja törmäili pitkin seiniä lujaa sillä, piti sitten kieltää vähän tiukemmin, kun ei meinannut uskoa. Lopputuloksena tämmöttinen sananvaihdon pätkä:
Minä: Ei, sä et törmäile sillä seiniin!
Juniori: Äiti sä oot tyhmä.
Minä: Niin olenkin.
Juniori: yäää!!!!! ja hetken päästä kuuluu itkuisesti: sä kiusaat mua.
Niinpä niin, tais vähän järkyttyä kun totesin tuohon tyhmään ihan rauhallisesti vain olevani. Meinasin jatkaa, että siltikään noin ei saa tehdä, mutta taisi olla parempi jatkamatta, meinaan loppu ryskääminen. Tuon meidän juniorin kanssa kun ei olisi tehonnut sekään, että olisin antanut jatkaa ja olisi poju kolauttanut päänsä seinään. Meinaan juoksi kumarassa painaen autoa lattiaan ja suoraan seinään, olisihan siinä lopulta kolahtanut.

Ihanaa syksyistä viikonloppua teille!

Alitajunnan töitä

Tänään ei ole vielä puikot kilkannu laisinkaan. Nyt ehkä sitten postauksen jälkeen pari kierrosta rojektia ja muita töitä sitten tellun seurassa. Mutta tänään syntyi koru. Tämä on jollain tasolla väikkynyt mielessä jonkun aikaa. Mieli on myös työstänyt tätä ihan selvästi erään henkilön kanssa käymäni sähköposti viestittelyn perusteella, koska tämä henkilö tuli heti mieleen korun valmistuttua. Valitettavasti vain tämä oli todella vaikea kuvattava ja valon puute myös hankaloitti asiaa, mutta toivottavasti näistä kuvista saa jotain käsitystä.

Ruusun mallinen salpalukko, kera 3 mm hopeahelmen. Ketjuna valmista hienon hienoa papuketjua (taisi olla vain 1 mm lenkeillä), ketju niin siroa, että kamalan raskaita osia tähän ketjuun halunnut. Mutta tuon kauniin lukon lisäksi jotain piti olla, joten vastakkaiselle puolelle...

Pyöreät Swarovskin kirkkaat ab-helmet sekä hopeisena keskelle 6 mm helmi ja reunoihin 4 mm helmet. Ketju niskan takana kaksinkerroin ja edessä menee neljän eri mittaisen  pätkän verran.

Ja vielä erittäin surkea kaulakuva, jos siitä saisi vähän parempaa käsitystä miltä tämä näyttää.

Helmet ja lukko siis sijoittuvat kaulan sivulle ja eteen tulee kerroksittain ketjua. Valitettavasti kuvat eivät todellakaan anna oikeaa kuvaa ketjusta. Siro ja naisellinen, mutta kuitenkin vähän huomiota herättävä, ettei huku kaulaan huomaamatta. Tämmöstä siis väsäilin tänään. Joskus sitä vain haluaa tehdä pientä ja siroa, herkkääkin. Vaikka yleensä taidan tehdä aika huomiota herättäviä koruja.

Nyt sitten muutama kierros rojektia, kun vielä jaksaa keskittyä.

Joskus se vain lähtee jostakin

Eilen siis kävin Helmisatamassa. Pia oli saanut jo varmaan puolivuotta sitten ihailemiani Swarovskin Artemis-helmiä. Silloin vain törmäsin niihin ulkomaisissa helmikaupoissa, eikä tietenkään siinä yhdessä josta olen ulkomailta tähän mennessä uskaltanut tilata. Siinä sitten mallailin niiden kanssa ja mukaan tarttui muutakin Swarovskia (pyöreitä, Saucer-helmiä sekä kuutioita). Korviksia suunnittelin, mutta kotona se sitten muotoutui. En oikein tiennyt millaiset korvikset tekisin, niin lähti siksi enemmän noita kavereita. Selvää minulle oli, että nämä vaatii hopeaa kaveriksi. Tilasin muutama viikko sitten hyvin pientä 1,6 mm papuketjua ja toista vieläkin pienempää, jota en nyt käyttänyt. Artemiksia oli (ehkä jopa onneksi) vain kahta väriä Helmisatamassa, kirkas ja savu. Nimittäin todella rakastuin näihin. Ensin tulikin riipus, johon käytin tuota valmisketjua.

Tästä tuli ihana! Tässä siis kirkkaat Artemikset, pyöreät fuksian sävyiset ja keskelle tais mennä 6 mm hopeahelmi. Tuo ketju oli niin pientä, että pieninkin lukko piti linkittää, mutta onneksi se onnistui kivasti. Valitettavasti tänään ei enää töiden jälkeen ollut kunnon valoa kuvaukseen, niin tuosta lukkokieputuksesta en sitten kuvaa yrittänytkään. Toisista sitten tuli ne korvikset.

Näisen kaveriksi päätyi nuo saucerit, ne ovat kirkasta ab:tä ja artemikset sitten ne savuiset. Ihan muutaman lenkin pätkä erilaista valmisketjua välissä, sekä pallopäisen korupiikin vuoksi artemiksen toiseen päähän myös 2mm hopeahelmi. Nuo saucerit tuossa artemisten kuvussa näkyvät ihanasti kunnon valossa lävitse, valitettavasti vain se valo uupui. Näistäkin tuli upeat. Sitten vielä kuutioista syntyi simppelit korvikset.

Samaa ketjua mitä toisissa korviksissa kirkas ab ja fuksia kuutio, eri tasossa. Nämä on sellaiset pientä arjen luksusta korvikset selkeästi. Tykkään myös näistä. Ja mikä parasta kummat vain käy kaulakorun kanssa, toisissa samat sävyt ja toisissa samoja helmiä, niitä ihania artemiksia. Pakkohan mun oli sitten käydä helmikauppalistaani lävitse netissä, mutta ei... onnekseni kuitenkin löysin itselleni uuden tuttavuuden, josta näitäkin saa useampaa sävyä... onneksi huomenna on tilipäivä. Muutenkin vaikutti oikeen hyvälle kaupalle, tässäpä teillekkin linkki pienenä vinkkinä, eli Bohemia, kannattaa käydä tutustumassa. Ja kaupoista puheen ollen, onko kukaan tilannut tuolta Virolaisesta Mimikosta? Mielipiteitä ja kokemuksia olis kiva kuulla. Ja sitten vielä kollaasi koruista käytössä.

Ja klik klik kuvaa, niin hippasen isompana ehkä näkyy paremmin. Mä kuitenkin joudun sen kuvatilan vuoksi vähän näidenkin kokoa rajoittamaan. Ja kuvatkin on mitä on, ainakin tuo artemiskorvis on aika sumea, mutta ehkä siitä jotain selvää saa. Toinen arvontapalkintokin etenee, luottavainen siis arvonnan starttaamisen viikonlopun aikana suhteen. Olipas taas kielellinen kukkanen tuo lause, mutta kun ei oikeasti nyt onnistu sitä järkevämmin muotoileen. Pojat nukkumassa ja rauha talossa lisäksi huomenna iltavuoro... tää alkaa värkätä jälleen kerran.