"Emme nähneet kun silmäsi sulkeutui,
emme hyvästiä sanoa saaneet.
Ei täältä kauniimmin lähteä vois,
kuin hiljaa nukkua pois."

Eilinen aamu toi surun ja suuren huolen jäjelle jääneestä rakkaasta ja tärkeästä ihmisestä. Joskus tosiaan miettii, että kuinka paljon ihminen voi kestää ja miksi kaikki tulee kerralla? Näissä tunnelmissa surun ja huolen lisäksi on eilinen ja tämä päivä mennyt.

Eiliseen toi helpostusta kaksi ihanaa ihmistä, toinen tarkoituksella toinen tietämättään. Tietoisen helpotuksen toi ihana mehtäemäntä, kiitos siis kovasti eilisestä, annoit voimaa jaksaa työpäivän joka meni sumussa, mutta eipähän kerennyt liikaa miettiä asioita.

Toinen tosiaan tuli yllättäen, pate toi pakettikortin.

Tämä oli ylimääräinen sisältö, pojille vähän namia, ihan mulle sukat (jotka eilen illalla toivat lohtua ja lämpöä) ja todellakin uutta lankaa minulle Flotte Socke on langan nimi ja ihanan pehmoista ja herkullisia värejä. Mutta tämä oli se varsinainen sisältö....

Mulla on uus käsveska ja ihana onkin, juuri mulle tehty. Todella ISO KIITOS SINULLE MATONKUDE!!!
Heti otin veskan käyttöön ja todellakin tykkään. Kuvassakin laukussa siellä aina pitämäni lompsa, kalenteri ja pari muuta juttua. Lisäksi mukana oli kirje joka toi myös hyvää mieltä ja matonkude, minulla on syystakit sellaisia, että niissä on heijastinnauhaa valmiina, mutta kun vaihdan taas talvitakit niin tulee roikkuvat kaverit matkaan. Ja sitten vielä todiste, että sukat oli kuin mulle tehty, juuri oikean kokoiset.

Hemmottelua

Niin, siis osa noista vaateshoppailuista oli miehen synttärilahja minulle. Ostin siis hänen käskystä housut, mekon ja kaksi toppia. Oma lisä oli toiset housut, t-paita sekä urheilutoppi. Ja siis todellakin mentiin aika uskaliaasti normaalista skaalasta ulos, mutta se kannatti. Ja meillä ei siis kauheesti ole ollut tapana mitään ihmeellisyyksiä toisillemme järjestää. Sain siis jymy-yllätyksen tänään. Mies tuli töistä kotiin ja tämmösen setin kanssa.

Kukkakimppu... jonka puolesta pelkään, Harli kun tahtoo aina olla maistamassa kaikkea, söi sen mun sitruunamelissankin kokonaan.... meni siis roskiin sekin ja tuo basilika houkuttaa, eli käy näykkimässä mutta maku on ilmeisesti liikaa neidille kun vain hampaanjälkiä lehtiin jättää. Ja kortti, eli nyt olen saanut kaksi korttia ja kakku. Ja tässä sitten kymmenen minuutin jälkeen tilanne keittiössä.

Olikin ihania nuo neilikat ja herkullisen värisiä, kivaa vaihtelua perinteisiin ruusuihin. Kakku oli mango-persikka ja lurps ku olikin hyvää. Söin heti kaks palaa, ei ollu liian makiata munkaan makuun. Ja nyt olis hyvä lisätä siis kuva niistä vaatteistakin... mutta kun en mä kauheeta vaatekuvaussessiota viitti järkätä nyt kun esikoisen kaveri tässä käymässä. Oli siis huippu ylläri, ihana sellainen. En olisi osannut odottaa ja olisin ollut tyytyväinen ilmankin, mutta nyt on loistava fiilis ja ulkonaki oikee ihana lämmin ja aurinkoinen päivä.

95 vuotiaan lahjus ja yllätyksiä Patelta

No niin, vihdoin räpsäsin pari huonoa kuvaa Mummolleni 95 vuotislahjaksi tekemästä hartia huivista. Hän kun ihastui alpakan lämpöön, mutta viime vuonna tehty bolero ei toiminutkaan, hän kun ei saanut sitä ilman apua päällensä. Nyt onnistuu ja on harteilla lämmintä alpakkaa. Lankana se messuilta ostettu Dropsin Nepal sekä itselläni jäljellä ollut Dropsin Alpaca, ohutta ja paksua lankaa siis.

Ensin mietin pitsiäkin tuohon huiviin, mutta sitten ajattelin sileän neuleen lämmittävän paremmin. Aloitin niskasta, että saan käyttää kaikki langan ja todellakin käytin sen. Paksusta jäi pari metriä ja ohuesta hyvä jos metri. Nepalia ostin siis kuusi kerää ja Alpacaa minulla oli himpun reilu kaksi kerää. Alareunaan päätin tehdä vähän jotain.

Siirryin aina oikeaan ja tein reikäkerroksen, langankierto kaksi oikeen yhteen. Sitten seuraavalla oikean puolen kierroksella kudoin yksi oikein, seuraavan silmukan oikein langan kierto ja uudestaan oikein, sitten päättelin virkkaamalla seuraavalla oikealla kierroksellä, kiinteä silmukka, yksi ketju, kolme seuraavaa silmukkaa yhteen, ketju, kiinteä, jne... Helmasta tulikin ihan kiva yksityiskohta näin tehtynä. Huivia en alkanut pingottamaan, mutta mahdollisesti sen vielä höyrytän ennen lahjaksi antamista.

Niin ja sitten siihen Pateen, Pate kävi eilen ja Pate kävi tänään. Eilen toi kaks tilaustani, mutta oli siellä myös yllätys, tai siis vähän siittä vinkkejä sainkin. Meke pisti pienen terveisen jouluksi.

Hänen itse tekemänsä kuparinen hortensia riipus, tätä kelpaa kantaa ylpeydellä. Lisäksi oli vähän helmeiltävää.

Riipuksen lisäksi pieni rondelleja sekä sitriiniä, että ametistia. Tai Meke kertoi nämä sillä tiedon hänelle eksyneen, mutta testannut ei ollut... hän kun tietää myös kivistä yhtä sun toista. Kiitos Meke!

Tänään Pate soitti ovikelloa kesken puhelun, olin aika kummissani kuka oven takana on.... oli meinaan Pate etuajassa ja ketään en osannut odottaakaan. Postit sain käteen, mitä kummaa kaksi paksumpaa kuorta minulle ja tilauksia ei taatusti ole sisässä. Ensimmäisessä oli isäni serkku pistänyt vähän ekstra muistamista jouluksi, suklaata ja tonttukoristeen, ilmeisesti siis oikeen tyytyväinen saamiinsa sukkiin. Mutta se toinen, tämä oli ihan puskista yllätys ja jos jo eilen herkistyin, tänään tuli sitten se itkukin.

Tämä kaikki löytyi paksusta kuoresta. Bikke halusi pienen muistamisen minulle laittaa... siis edelleen mietin missä se pieni on? Bikke sai minulta elokuussa enkeleitä (nämä) ja sen vuoksi halusi minulle tosiaan "pienen" muistamisen laittaa. Kauniita vanhan aikaisia kuvia askarteluun useampi arkki, tarra kauniilla tekstillä (josta jo mietin raskinko sen työpöytääni lätkäistä), pari rasiaa helmiä ja muita tarvikkeita (joista kahdesta hän pyysi tekemään rannekorut, teen taatusti!), kauniisti paketoitu saippua,

enkelin siivet nimelläni, kaunis K-kirjaimella koristettu puinen sydän magneetti sekä

itse sidottu pieni muistivihkonen, jolle jo pieni suunnitelma.... mikäli raskin tuota käyttöön ottaa.

Että tämmösiä ylläreitä Pate mulle kanto. Ja vieläki on vaikea uskoa tätä todeksi. Onneksi näin, töissä oli taas oikea helsvetti irti, nyt onneksi taas kahden päivän vapaa, saan ehkä tehtyä ne joulukortit ajallaan valmiiksi ja postiin.... jäivät sitten himpun vaiheeseen. Onhan tässä muutakin valmista, mutta ne odottakoot joulun ylitse.

Näin siis tänään.