perjantai 24. toukokuuta 2013

Kun aika ei riitä....

Niin, tämä postaus on pitänyt tehdä jo viikko sitten... mut ku ei malta ja ei oo aikaa istua kirjottamaan. Upeat säät pistäny liikkumaan ulkosalla ja nauttimaan, jopa niin paljon että tänään oli lopulta pakko pitää siivouspäivä kun alko jo itteeki "ällöttään" tämä läävä. Niin, siis meillähän lähtee neiteistä karvaa enämpi ku laki sallii... ja tänä vuonna se pahin aika on nyt, kun nuo ilimat otti ja lämpeni nii yhtäkkisesti. Miisu etenkin "penikoi" ympäri kämppää.... siis jättää karvatupsuja, nytkin siivouksen jälkeen oon jo pari poiminu. Saa nähä tuleeko toissa vuoden toisinto ja pitää lonkat saksia, kun ei harjaus auta, vaan karvaa lähtee niin että luulis kissan olevan jo kalju ja sit se takkuuntuu. Miisullahan on lyhyestä karvasta huolimatta pitkäkarvasen turkki hienoine alusvilloineen.... ja se sanoo välistä "puff". Harjaustakin voi harrastaa lyhyen aikaa, kun alkaa sattua niin neiti ilmasee asian ja lähtee pois.

Mutta siihen asiaan. Viikko sitten torstaina olin Pirjoliisalla Magic-loop kurssilla. Opettaja oli ruotsinkielinen ja puhui enimmäkseen ruotsia, yllätin itseni, että ymmärsin todella hyvin tämänkin. Lähinnähän siis osaan oman ammattisanaston, enkä sitäkään täydellisesti tuolla toisella kotimaisella. Siis kertoi hän pääasiat myös suomeksi, mutta enimmäkseen mentiin ruotsilla. Ja hip hurraa, sehän oli ihan yksinkertaista. Ensin harjoteltiin tekniikkaa, sitte kokeiltiin kahta sukkaa kerralla ja lopuksi saatiin todella helpon varpaista aloituksen ohjaus ja arvakkaa kellä on nyt kaks sukkaa samalla puikolla varpaista tulossa....


Nyt ne on kyllä väliaikaisesti toisilla puikoilla odottamassa, kun nuo tarviin just yhteen kiireellisempään työhön. Ja älä huoli Andi sun sukatkin on alotettu, ne ei vaan tainnu kovin kevääksi ennättää tämän kesän syöksy tulemisen kanssa, mutta ompahan sitte syksyllä pirteet sukat valmiina mikäli et kesäisin villiksiä käytä. Ja Anneli, sinullekkin saadaan ketju kohta... menee kyllä ensi viikkoon, että tulee langat mutta sitten se onkin enää tekeminen.

Mulla oli viime viikonloppu vapaata meidän miesväestä... lauantain työvuoron vuoksi pojat lähti mummulle, koska miehellä oli turnaus Turussa ja lähtivät jo perjantaina. Tulin siis perjantaina "tyhjään" kotiin töistä ja ai että mä nautin, sain värkätä partsilla rauhassa. Lauantaina meillä olikin pomon luona ylläri grillibileet ja voi itku ku oliki mahtava ilta, ulkona tarkeni hyvin ja hyvää safkaa ja ihanat työkaverit ympärillä. Meillä on meinaan aivan mahtava työporukka... jokaisen kanssa voi ihan hyvin viettää vapaa-aikaakin yhdessä ja huumori kukkii... väliin jopa erittäin rankasti. Perjantaina kuitenkin tekasin ittelle evääksi tämmöttistä...


Pohjatonta piirakkaa ja lurps että olikin hyvää. Unohdin vaan, että se kuva piti ottaa ennen syömistä, hih. Pohja oli oma sävellys, kun ohjeita oli niin erilaisia ja meni sen mukaan mitä kaapistä oikee löytyi. Tein jo toisenki tällä viikolla iltapalaksi mulle ja miehelle... pojille kun ei oikee maistu tuommottinen. Täytteeksi laitoin saunapalvileikkelettä silputtuna, sipulia, juustoraastetta ja porkkanaraastetta. Tässä "pohjana" oli kolme kananmunaa ja 2 desiä maitoa... oli herkullisuudestaan huolimati vähän liian kiinteä. Toisella kertaa sitten neljä munaa ja 4 desiä maitoa ja tuli just hyvä. Uunissa eka oli 45 minsaa ja toka tunnin, asteita 175.

Sitten se koukutus... nii se virkkuukoukkuhhan napsahti käteen, kun tähän ohjeeseen törmäsin. Ja ottakaatten sitten huomioon, että nämä kuvat on otettu sillon viikko sitten.... eli yksin sain säätää ja ei välttis pääse työ oikeuksiinsa. Lankana oli Novitan  Kaste, kun siitä sain niin herkulliset värit. Joka väriä yks kerä ja tarkkasilmäiset huomaa, että oranssi loppui hippasen kesken...



 Ylemmässä kuvassa värit aikasta hyvin kohdillaan Ja alakuvassa ei. Ponchon siis tein kesävaatteisiin. Pinkki oli hippasen liian räikeä, että sen olisin laittanu joka kolmanneksi, joka neljäs hyvä... paitsi sitten helmaan, kun sitä oranssia ei riittäny toiseen kertaan noihin kahteen kierrokseen... yritin sitäkin mutta pitipä sitten purkaa. Ihanan joutuisa tehä ja käytössäkin jo testattu. Ja vielä pari kulmaa sivusta päin...



Ylin on partsilla otettu, muut jouduin tähtäämään peilin kanssa. Pitäs vissiin olla mallinukke, että sais hyviä kuvia. Toinenki ois tekeillä, turkoosina mutta taitaapi olla tuo lanka liian ohutta että jaksan tehä... tämän kun tein 3,5 koukulla ja siinä on 2 koukku ja toooosi ohutta lankaa. Ja sitä paitsi niille langoille ois myös muuta käyttöä... suunnitelma siis valmiina.

Ja tiiättekö... tämä akka meni ja osti kunnon lenkkarit itelleen. 140€ jakso net ja olivat vielä tarjouksessa... ku olivatten syksyn värimallia. Kokeilin vaikka ja kuinka monet, mutta ku ei nii ei. Aina paino ulkosyrjältä tai sisäsyrjältä puuttu tuki tai.... nämä ku sain jalkaan se oli siinä. Jaa miksikö.... no ku mä hankin vuosien jälkeen net urheiluliivitki ja tarkotus olis nyt taas alkaa juoksee... siihenki on syy... mun pikkusisko... joka saa yllytettyä hullua... elokuun alussa pitäs sitte lähtä koitokseen. Mutta siittäkin sitte enempi, ku se on ihan "lopullisesti" varmaa ilmottautumisen myötä. Mutta pahaksi en pistä kyselyitä lenkkeilyn edistymisestä... kannustinta ittelle... tähän asti on ollu lähinnä kuntopyörää ja lihaskuntoa kotosalla... mistä tuliki mieleen... heittäkää mulle päivämäärää kun pitää saada 500 vatsalihasta tehtyä. Tykkään meinaan haastaa itteni ja tällä hetkellä lihaskunto treenit menee 75 toistoa, että sen mukaan. Ja siis takarajana tuo elokuun alku.

Aurinkoa ja lämpöä teitillekkin! Nyt kutsun pojat sisälle, suihkuun ja iltapalalle. Ja isse taidan hetken edistää keskeneräisiä töitäni vielä ennen nukkumattia. Huomenna on vielä työpäivä... huoh!

tiistai 14. toukokuuta 2013

Paljastavaa postia ja vähän kirjoja

Tänään tipahti postin matkassa pakettikortti, viimeinen Sny-paketti olisi noudettavissa. Maltoin olla lähtemättä saman tein, kun oli muutenkin asiaa postiin myöhemmin, tänään saapui myös pari kirjaa. Päivässä nyt oli muutakin ohjelmaa ja kun vapaata oli niin maltoin vielä mieleni.

Meinasi vähän leuka loksahtaa kun postissa sain paketin, en nyt ihan tätä koko luokkaa odottanut.


Oli siellä sitten vähän täytteenä paperia, mutta ihana ja reilu paketti oli. Kaikkea kivaa löytyi sisältä.


Kolme kerää Katia Peru lankaa, mitähän ihanaa näistä keksis? Ihana korkkareiden kuvilla varustettu muistikirja, todella kauniita servettejä, sukulaatia ja teetä kera kortin. Minun salainen neuleystäväni tämän kevään ajan on ollut siis Pirjo Kuulumisia Kiihtelyksestä-blogista. Kiitos kovasti Pirjo sinulle ihanista paketeista tällä kevät kierroksella. Ja viitaten kortin viestiin, ikä on vain numeroita ja minä en laske sitä ystävyyden esteeksi. Minä en ole facebookissa, mutta kyllähän ystävyyttä saa jatkettua täällä blogistaniassakin, vai mitä? Ja kerronpa vielä, että tässä muutama viikko sitten tavallaan arvasin sinun olevan minun Snyni. Mutta vain tavallaan, en yrittänyt mitenkään miettiä henkilöllisyyttäsi. Kiersin vain muiden rinkiläisten blogeja ja ihastelemassa heidän saamiaan paketteja sekä valmistuneita töitä. Sinun blogisi kohdalla kävi mielessä, että voisit hyvinkin olla minun Snyni. Ja niinhän sinä sitten olitkin. Yhtään en kyllä osaa sanoa, mistä ajatus mieleeni tuli ja miksi. Enkä asiaa kauheasti miettinyt, mutta tänään muistin heti tuon kun paljastit itsesi.

Niin, toinen paketti sisälsi kirjoja. Tässä vihdoinkin löytyi pari korukirjaa jotka tuntu hyvältä hankkia. Eli uskon niistä olevan hyötyö pidemmäksi aikaa. Yksi tulee vielä jälkitoimituksena, kun oli tilapäisesti päässy varastot nolliin ja se on se jota ehkä eniten odotin. Ja sitten vielä sukkakirja, jota on paljon kehuttu ja jonka hankkimista lopulta aloin tosissaan miettiä ja se oli helppo napata noiden kanssa mukaan.



Tänään kävimme myös katsomassa sukuumme saapunutta uutta pikku prinssiä. Miehen serkku vaimoineen saivat pojan 3.5. ja se sitten sai tänä aamuna koruhermon kutiamaan. Ja eihän siinä kauaa nokka tuhissut. Hieman googletusta ja tarvikkeet esiin (taivaansinisiä ja valkoisia makeanvedenhelmiä ja hopeaa lankana sekä valmisketjuna), siitä syntyi tuoreelle äidille tämä kaulakoru.


Kaulakorua pitää ajatella pitkinä ja lyhyinä. Siniset ovat pitkiä ja valkoiset lyhyitä. Morseaakkosia siis ja kun lähdetään vasemmalta lukemaan P O I K A ketju muodostaa välin ja sitten 3 5 13. Syntymäpäivä ilman pisteitä, koska se olisi hiukkasen pidentänyt korua liikaa. Suloinen nyytti, joka sitten nukkui koko vierailumme ajan. Ehkäpä seuraavalla kerralla sitten jo pääsemme vähän hoivaamaankin.

Tämmöttinen vapaa päivä on mulla ollu. Nyt pistän taas koukun heilumaan nii saan tuon houkutuksen pois puikoilta ja pääsen muihin juttuihin käsiksi ja malttanen taas ehkä kommentoida teillekkin ystäväiseni.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Sitä saa mitä tilaa...

Äitini sanoi haluavansa pitsisukat kesäksi.... lisäksi hän tykkää mahdollisimman pitkistä sukista... siitä ja snyn huhtikuun paketin langoista se sitten lähti... Novitan sukkalehdessä tullut katteltua muutamaan otteeseen yli polven sukkamallia (malli j). Kun sitä ruskeaa lankaa sattui sitten olla itelläkin ja ei ollunna sävyeroa, vaikka ei taatusti ollut samaa erää. Äitienpäivälahjaksi sitten tikuttiin sukat äiteelle. Pitkää ja onhan niissä sitä pitsiäkin, rantuna sivulla. Kuvat on mitä on.... sukkien kuvaaminen omassa jalassa kun muutenki hankalata saatikka sitten näin pitkiä.




Nallesta tikuttu ohjeen mukaan, tai vähän muokkasin noiden pohjekavennusten kanssa... kun olivatten ihan liian harvassa ohjeen mukaan ja silmukoitakin ois jäänynnä hippasen liikaa ja kärjet kavennukset sävelletty omasta päästä. Mutta tämmöset niistä tul. Toivottavasti äiree tykkääpi. Ei meinaan oo vielä saanu näitä. En ennättäny sen niskajumin kanssa saada ajoissa postin matkaan.

Postista sitte tulikin mieleen, viime viikolla tulla tupsahti myöhänen synttärilahja postin matkassa. I-S-O K-I-I-T-O-S Mehtäemännälle Mehtäpirttiin. Ihanaakin ihanammat Maatuska-lapaset.


Minä taas sain eilen esikoisen tekemän kassin... joka päätyi suorilta tein mun kässäpussiksi, just edellisenä päivänä mietin, että projektipusseja on liian vähän, no nyt on taas yks lisää. Juniorilta tuli rannekoru puuhelmistä. Ja kuvassa vielä kassin vallannut työkin... siitä sitten lisää kun valmistuu.


Heh, miesväki vei mut eilen syömään ulos. Saatiin miehen kanssa oikee kunnon naurut ja tänäänki on naurattanu tapaus edelleen mieleen tullessa. Käytiin Pancho Villassa ja juniorilla sitten takkus yhden ranskalaisensa kanssa. Hän sitten ihan selkeästi päätti, että NYT mä onnistun. Otti haarukasta kaksin käsin kiinni ja nosti sen ylös lautasen päälle, ilmekin oli oikeen tuima ja päättäväinen. Siinä vaiheessa äitin rontti havahtu ja ennätti estää sen tarkoitetun seivästyksen. Ois voinu olla melkonen siivo sen jälkeen jos en ois ennättäny ajoissa väliin. Mutta kun sen ilmeen ja asennon olis saanu kuvaan, niin ihana se oli.

Olen ollut luvattoman huono kommenttien kanssa ja aion olla ainakin vielä tänään, kun ei meinaa malttaa päivityksiäkään tehdä, touhuttaa vaan. Tällä viikolla olis tarkotus saada sitten palkinnotkin tehtyä ja matkaan. Jokatapauksessa oikeen ihanaa kesäistä viikkoa kaikille.... meillä on ainakin aivan upea ilma tänään ja luvattu loppuviikoksikkin.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Arvottu on

Eilen oli jo illalla tarkotus arpoa, mutta urheilu vei sitten voiton ja rääkkäsin itteni finaaliin, enkä sitte enää jaksanukkaan suorittaa arvontaa. Tänään sitten sen sain tehtyä. Satunnaislukugeneraattori sai toimia tälläkin kertaa onnettarena ja se valitsi numerot 7 ja 4. Kirjotin jokaisen osallistujan nimen kommentointi järjestyksessä niin monta kertaa kun oli arpoja... joita oli siis kaiken kaikkiaan 79 kipalesta. Kivasti siis oli osallistujia. Seiska arvan omistaja oli päättänyt saada nilkkakorun, joten hän sen myös saa....


Tämmöttistä ketjua sitten punon hänelle, nyt vaan tarvis tietää sitä lempiväriä. Nii ja se pitäs tietää virkkuukoukku virtuoosilta nimeltä Anneli, joten laitatkos minulle mailitse lempiväriä ja sen osotteen, että tulee sitten ketju oikeeseen paikkaan ja tietysti nilkan ympäryksestäkin apua on.

Nelosen arvan omistaja sitten saa miulta kevätsukat... kunhan nuo puikot tässä vapautuu. Ja langathan oli tämmöttiset....


Suunnitelma jo päässä on millaset sukat näillä tulee. Ja häneltä tarvisin jalan kokoa, muutapa hältä ei sitte tarviikkaan... hää ku sitte nappas jo kirjanmerkin täysin oikealla vastauksella, eli sukat tulee sitten Andille. Sen verta hältä vielä kysyn, että vieläkös maltat ootella puna-araasi sukkien kanssa samaan lähetykseen... kröhöm, kun ne postitukset on edelleen tekemäti.

Onnea siis Anneli ja Andi.

Ja pahoittelut teille ihanat ystäväiseni, mutta nyt ei vaan kerkii kommenttia jättää, tekstit on kyllä luettu ja ehkä mä jo huomena tai viimestään sitte torstaina kun oon kotosalla koko päivän. Ihanaa keväistä viikkoa kaikille ja toivottavasti ne lämpöennusteet pitää paikkansa, saadaan kesä.

lauantai 4. toukokuuta 2013

Vauhti päällänsä (Pekon äänellä)!

Niin, tää sitte sai vauhdin päällensä tässä koruilussa tänään ja valmistaki on.... tietysti vielä on värkit levällänsä ja suunnitelmia pää pullollansa. Muutama kaulakoru, korvikset ja rannekoru... toisetki korvikset jo tehty muttei kuvattu ja vielä ehkä postauksen jälkii jatkuu hommat. Ensinnä kaulakoru, jonka tein pitkästä aikaa vaijeriin. Tuli vaan tunne, että tämä on tehtävä. Ja tässäkin jatkuu mun värifiksaatio... lisäksi vain valkoistakin.


Riipusosa merilasia, helminä amatsoniittia nugetteina, Malay jadea valkoisena ja oranssina, hematiittia sekä gun metal välihelmiä, metallit gun metallia.




 Tässä siis lukko edessä ja merilasi siitä roikkumaan. Ja vielä kaulakuva.


 Värit on taas railakkaasti pyllyllänsä, kerkis aurinko mennä pilveen. Tässä kaulakuvass etenkin menee ihan liian vaaleaksi. Sitten otetaan toinen kaulakoru. Kävin tänään Helmisatamassa, viereisessä liikkeessä kävin asioimassa toisen jutun tiimoilta ja piti yksi lukko hakea... niinpä. Pienellä selvittiin tällä kertaa vähän nointa gun metal osia ja pari ihanaa vuorikristallia.....


 Tässä fasettihiottu kookas vuorikristalli (toinen odottaa toteutusta) sekä sydän riipus, tekstillä Patience. Lisäksi soikeita korulinkkejä ja fasettisia lasikristalleja kera valmiin papuketjun.


Toinen kuva muokattuna paremmin erottuu tuolta nuo linkit ja kristallit. Mulla oli hyvä kuva tuosta riipusosastakin, mutta jostain syystä mä en vaan saa sitä millään konstia siirrettyä tänne, keleen tietotekniikka. No yritän lisätä sen myöhemmin sitten. Mutta tässäki oikee herkku tämä kristalli ja sitte se kaulakuva.


Pituutta löytyy, mutta niin pitääkin tässä korussa. Vai mitä ootte mieltä?
Sitten kaulakoru joka ei kauheesti mun työtä tarvinnu.... tai siis monen monta suunnitelmaa ennen sitä sopivaa oikean löytymistä.



Gun metal papuketjua ja Preciosa Celestial crystal riipus, sävyssä kahvi. Tässä vain ongelmana oli se, että tuo riipus on reiän kohdaltakin niin paksu, että sain oikeesti miettiä useemman päivän kuinka sen saa siististi ja onnistuinhan mä siinä... vaikkakaan yhdessäkään kuvassa se ei sitten näy. Ja vielä kaulakuva... harkinnassa pitäskö vielä lisätä pituutta. Mitäs sanotte lisätäänkö vai jätetäänkö?


Ja tuossa kaulakuvassa riipuksen väri ihan ihan liian vaalea, nuo toiset kuvat kertoo totuuden.
Sitten net rannekoru ja korvikset... no ne on kaveriksi tämän postauksen alemman kaulakorun kaveriksi.


Ja ei amatsoniitti ei ole noin sininen vaan vihreä oikeasti. Ja muuten Preciosa kristalli biconeja sekä gun metal papuketjua sekä lukko, tähänkin linkitin tuohon hopeoituun, koska kaulakorukin on. Ja ne korvikset sitten


Peruskauraa sanoisin, preciosa kristalleja, gun metal helmet ja osat.

Mutta sitten olis vielä se muutaman viikon muhinut idea, vihdoin oli selvää mitenkäs tämä nyt tehdään. Rakkaat ystävät aurinkoa teille....


Keskellä Malay jade ja kieputuksissa tumman keltaista ja vaalean keltaista lasikristallia. Ylemmässä kuvassa näyttää kirkkailta, mutta ovat vaalean keltaisia ja alemmassa kuvassa yritin muokata, nii ei onnistunu sekään, mutta siinä näkyy mielestäni jollain tapaa riipuksen yktistyiskohtia paremmin.


Ja tottakai vielä se kaulakuva. Tähän riipukseen olen todella tyytyväinen, monta päivää sitä jo mielessäni vääntelin ja meinasi epäonnistua tämäkin.... katkesi lanka kesken kaiken, mutta onneksi vasta lopussa ja kohdassa joka ei haitannut riipuksen kannalta vaan se onnistui siitä huolimatta. 


Aurinko siis kaulassa näin kevään kunniaksi. Harmi vain, että noita värejä en taas onnistunut yrityksestä huolimatta kuvamaan oikeen (nimenomaan tässä korussa harmittaa). Tästä korusta olen kuitenkin erittäin onnellinen ja oliko tuuria mukana myös siinä, että tummemman keltaisia lasikristalleja oli tasan oikea määrä, yhtäkään ei enempää olisi ollut. Tämänkin asettelin sitten valmiiseen papuketjuun, mutta tässä mielestäni simppeli ketju parempi, antaa riipuksen loistaa kuten pitää. Vai mitä te tästä sanotte?

Ja muistakaa vielä on noin 18 tuntia aikaa osallistua arvontaan. Minä menen huomenna pelaamaan esikoista vastaan salibandya, syksyllä kävi mies ja nyt siis minä. Hauskaa tulee olemaan. Ihanaa sunnuntaita kaikille!










keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Vapun viettoa

Aloitettiin aamu rauhassa ja kun aamupalat ja kaffit oli hoidettu suunnattiin torille koko perheen voimin, herkkuja lähti mukaan ja mies löysi lapsille leikkeihin vähän asustetta....


Ja kuinka ollakkaan, hänen piti saada ne testata. Meillä kun nuo Batman jutut on kova sana, niin nyt on myös Jokerin vermeitä Batmanin lisäksi. Kun tultiin torilta kotiin, sattui tuossa sopevasti immeisiä odottamaan jotain tien reunassa. Äkkiä kotoa kamera mukaan ja sinne mekin poikien kanssa mentiin. Tässäpä pari makupalaa niistä upeuksista, kaikki ei sitä olleet mutta muutama kuitenki ja tottakai ne upeimmat yksilöt jäi kuvaamati tai epäonnistu.


Letkaa riitti ja kuvaamista häiritsi osittain sekaan menneet nykyautot. Esimerkiksi tästä oisin halunnu oikeen kunnon kuvan ja vielä edestä päin, mutta kun piti kytätä koska se edessä oleva nykyauto on pois, niin tulipa sitten vain pala autosta.


Ja tottakai muutama herkku näistä ihan vanhoista yksilöistä jäi saamati kuviin, mutta tässä yksi.


En osaa sanoa kuinka paljon näitä oikeen oli, mutta varmasti lähemmäs toista sataa. Osa sai pojat nauramaan ihan kippurassa. Joukossa oli myös vanhaa paloautoa, ruumisautoa ja vanhoja jenkkejä myös. Osa ei sitten ihan tuota museokamaa olleet, vaan hyvin tuttuja omasta lapsuudesta. Tämmöstä siis ihasteltiin poikien kanssa tuossa ihan kotinurkilla.

Uutta ei ole valmistunut, eikä oikee mikään edennyt. Iski maanantaina paha jumitus harteisiin. Kesken työpäivän yllätti niin, ettei pää enää kääntyny ja toinen käsi ei toiminu. En keksi muuta syytä, kuin että tykkäs kyttyrää ilmastoinnista, kun sen jouduin pitämään kopperossa välistä päällä, kun meinas happi loppua. Sitä nyt oon tässä pari päivää jumpannu ja hoivannu. Eilen jo onneksi pää käänty ihan kunnolla, mutta kipeet harteet oli, tänään jo tosi hyvällä mallilla, mutta vielä otan rauhallisesti, että aukee taas kunnolla. Mutta enpä taida enää sitä ilmastointia käyttää. Yleensä en ole käyttänytkään, mutta nyt jouduin olemaan kopissa useemman tunnin niin oli pakko. Vanhuus ei näemmä tule yksin, veto ei ole ennen näin vaikuttanut.

Ja sitten terveiset Andille ja Eilalle, anteeksi kun kestää... en ole palkintoja vielä ennättänyt postittamaan.

Aurinkoista Vapun jatkoa ja ihanaa toukokuuta!