"Emme nähneet kun silmäsi sulkeutui,
emme hyvästiä sanoa saaneet.
Ei täältä kauniimmin lähteä vois,
kuin hiljaa nukkua pois."

Eilinen aamu toi surun ja suuren huolen jäjelle jääneestä rakkaasta ja tärkeästä ihmisestä. Joskus tosiaan miettii, että kuinka paljon ihminen voi kestää ja miksi kaikki tulee kerralla? Näissä tunnelmissa surun ja huolen lisäksi on eilinen ja tämä päivä mennyt.

Eiliseen toi helpostusta kaksi ihanaa ihmistä, toinen tarkoituksella toinen tietämättään. Tietoisen helpotuksen toi ihana mehtäemäntä, kiitos siis kovasti eilisestä, annoit voimaa jaksaa työpäivän joka meni sumussa, mutta eipähän kerennyt liikaa miettiä asioita.

Toinen tosiaan tuli yllättäen, pate toi pakettikortin.

Tämä oli ylimääräinen sisältö, pojille vähän namia, ihan mulle sukat (jotka eilen illalla toivat lohtua ja lämpöä) ja todellakin uutta lankaa minulle Flotte Socke on langan nimi ja ihanan pehmoista ja herkullisia värejä. Mutta tämä oli se varsinainen sisältö....

Mulla on uus käsveska ja ihana onkin, juuri mulle tehty. Todella ISO KIITOS SINULLE MATONKUDE!!!
Heti otin veskan käyttöön ja todellakin tykkään. Kuvassakin laukussa siellä aina pitämäni lompsa, kalenteri ja pari muuta juttua. Lisäksi mukana oli kirje joka toi myös hyvää mieltä ja matonkude, minulla on syystakit sellaisia, että niissä on heijastinnauhaa valmiina, mutta kun vaihdan taas talvitakit niin tulee roikkuvat kaverit matkaan. Ja sitten vielä todiste, että sukat oli kuin mulle tehty, juuri oikean kokoiset.