Syksy saapui...

Niin, salaisen neuleystävän lähettämässä muodossa. Juuri aamulla luin hänen kommentoineen että postia olisi tiedossa ja tuskastelin, että miten maltan tässä päivän tai pari vielä odotella... samaan aikaan kuului Pate tulevan oven taakse ja kovasti siellä hääräsi... lähdin ovea kohden ja kappas siellä postia minulle joka ei mahtunut luukusta, muutakin postia oli, hyvä kun edes tajusin siinä olevan puhelinlaskunkin... ettei tullu työnnettyä suoraan roskiin turhan mainoksen kanssa. Sain myös ylläripostia, jonka avasin ensin ja maltoin hetken pitkittää tuota snyltä saamani postin avaamista. Mutta siitä sitten hetken päästä lisää.... sillä tässä se nyt on, syyskuun paketti....

Pieni vihko, jossa sopivasti pieniruutuiset lehdet... olen tuommosta paperia tässä kaipaillutkin. Pussissa vihkon päällä kukkahelmiä sekä kissariipukset, kissoista jo suunnittelin korviksia ja kukat saattavat päätyä silmukkamerkeiksi, putkessa siemenhelmiä ja niillekkin idea valmiina... tai siis nuo tulivat kuin tilauksesta yhden päässä pyörineen idean loppusilaukseksi. Huulirasvaa ja kosteuspyyhkeitä, huulirasva pääsikin heti käyttöön ja kosteuspyyhkeet taidan napata käsveskaan, ne kun on tuolla maalimalla joskus tarpeen käsien putsaukseen. Mutta sitten se kaiken kruunaava loppusilaus tälle lähetykselle....

Puffa-lankaa, nimeltään Paronitar ja on niin mun väriä että, ja eihän sitä sävyvaihtelua näihin kuviin saanu ku oli pilvinen päivä. Siis munhan oli heti pakko alkaa miettiä sukkaohjetta tälle langalle ja melkein jo tartuin puikkoihinki, mutta oli pakko malttaa mieleni. Tällä hetkellä suunnitelmissa tehdä vihdoin ne kauan odottaneet Kalajoki-sukat, mutta vielä mietin sen kanssa.... tälle langalle mä haluan täydellisen ohjeen... eli rakas snyni onko ideaa? Monen monta kertaa olen noita Puffa-lankoja ihastellut, mutta kertaakaan ei ole sitten kuitenkaan tullut tilattua tai raskinu tilata... kun on esmes just tilannu Zeldalta erän lankaa. No nyt mulla on sitäkin ja ihan hypistely tuntumalta taitaa olla rakkautta... eli KIITOS, KIITOS, KIITOS JA VIELÄ KERRAN KIITOS SINÄ IHANA SNYNI SYYSKUUN PAKETISTA!!!! Ja nyt sitte pitäs malttaa odotella ens kuuhun seuraavaa pakettia, voi apua!!!

Ja sitten siihen toiseen postiin. Tämmönen ihanuus tipahti ihan yllättäen.

Kiitos sinulle Eila ihanasta enkelistä ja lämpimistä ajatuksistasi, tämä antaa voimia. Enkelille täytyis löytää täydellinen paikka, tämä kun on koko meidän perheelle. Täytyy sanoa, että kiire oli tämä avata ja silmät kostuivat, on minulla vaan ihana ystävä siellä ruudun takana.

Romppu toipunut hyvin... puri minua tänä aamuna ranteeseen... vielä olisi tänä iltana ja huomenna korvatipat. Aamulla tapeltiin jo kovasti vaikka oli herkut nenän edessä ja pureminen tapahtui tämän jälkeen. Menin soffalle neulomaan ja neiti olisi kovasti halunnut juurikin langan päälle pötköttämään, laitoin vähän kättä eteen ettei siihen menisi niin nappasi hampailla ranteeseen, ei lujaa vaan sillein pientä mielenosoitusta ja lopetti kyllä heti. Aloitin viikonloppuna kaksi revontulta kerralla... molempiin langat tullu jo keväällä, hyvä ystäväni sekä isäni serkku kysyivät tekisinkö heille ja molemmat ostivat itse mieleisensä langat. Kun ystäväni sitten halusi mielummin vähän tiiviimpää neulosta, aloitin molemmat kerralla että näen kuinka paljon eroa tulee oikeasti noilla eri kokoisilla puikoilla huiveihin. Tässä kuva viikonlopulta kun saimme lauantaina normaalin Rompun esiin....

Katos mamma, tässä kohti sä olet menossa, mä näytän sulle.

Mutta hetken päästä neiti jo makasi kaavion päällä... eipä sinänsä haittaa, kun tarviin noita lähinnä siihen että muistan tehdä reikäkerroksen huiviin oikeessa paikassa.

Nyt sitten lähden salaa ottamaan pyyhkeen, korvatipat ja vanupuikot esiin... sitten lopuksi herkulla harhautus (mikäli enää onnistuu, meinaan jo eilen seilattii hetken aikaa keittiön ja eteisen väliä) ja se toiseks viimenen tappelu tippojen kanssa. Sitten paapimaan ja aamulla töihin, huomen illalla sitten ennätän jo kommentoida teillekkin. Ihanaa syyskuuta ja syksyn väriloistoa kaikille!