perjantai 20. huhtikuuta 2018

Lisää sny-postia

W-A-U!
Snyni muisti upealla lahjalla täyttäessäni jälleen kerran kahdeksantoista. ;-)
Nyt täytyy sanoa parini suorastaan hemmottelee minua.



Kiitos tuhannesti sinä ihana ihminen!

Ja oikein muksaa viikonloppua kaikille.

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Huhtikuu toi kevään

Töistä lähtiessä puhelin ilmotti paketista ja koska tänään meillä on satanut vettä, kurvasin samon tein postin kautta ennen kotiin menoa. Siellä oli tämän kuun Sny-paketti. Piristystä kevääseen ja kyllä sitä se oli.


Herkkuja mulle ja kissoille. 


Ja molemmista jo maisteltiin tänään. Nelli jopa päivysti herkkulaatikon vieressä, että koskas tästä nyt oikeen saa maistiaiset. Sopivasti turkin hoitoon suunnattuja, kun karva vaihtuu keveämpään... pahinta odotellessa, viikko pari ja sitten pölisee karvat. Ja minä kaffeen kanssa nautiskelin omia minttupallosia muutaman, nää onkin yks suosikki, koska näissä on kunnolla mintun makua. Lurpsista!

Ja lankaa...


Ja mitä lankaa, autuutta. Olen sukat tehnyt vuos sitten tukuwoolista ja ihastuin silloin lankaan. En vaan ole raaskinut sitä kauheesti sen jälkeen ostella. Ja nyt sitten tuli tuota 100% villaa, eli huivia tiedossa. Täytyy vaan löytää se THE Ohje! Ja tää väri niin herkku, näitä vyyhtejä halailen ja hipelöin tovin ennen oikean ohjeen löytymistä.



Ja jotain muutakin, mitä en ole raaskinut ostella. Succaplokkin tuotteet houkuttelee, mutta useimmiten tulee sekin raha sijoitettua sitten lankoihin. Ilmeisesti Snyni on sitä mieltä, että mun pitää alkaa tehdä mallitilkut... ehken se olisi paikallaan joskus. Olen oikeastaan tehnyt mallitilkun vain kun olen ollut testineulojana. Muuten menen oman kokemuksen ja käsialan tuntemuksen mukaan, joskus se kyllä ei sitten täsmää laisinkaan, eli tarpeellinen tämäkin sitten on. Hupsista, kun on käynyt yhden paidan kohdalla vissiin neljällä erilaisella langalla ja edelleen paita on tekemättä. 

Ja jotain kaunista itsetahtyä...


Tuubihuivi salomonin solmuista. Tämän huivin näen jo käytössä parin takin kanssa. Kuvaan en niitä kaivanut esiin, ovat vielä liian keveitä. Mutta tämä on kuin tehty niiden kanssa käytettäväksi. Ja pahoittelit ettet ole hyvä salomonin solmuissa... tämähän on upeaa jälkeä. Sitä paitsi, itse en onnistunut alkua pidemmälle kun yritin pari vuotta sitten ja siihen jäi salomonin solmut minun kohdalta. Tää on kuule just täydellinen!


Jälleen paketti joka sai hymyn loppu päiväksi huulille ja sisältöä on ihailtava vähän väliä. Kiitos hurjasti sinulle Snyni! Ja kyllä kissat sai rapsutus terveiset. Vaikkakin Muru on mököttänyt, kun mamma lomaili viime viikon ja nyt sitten painoikin taas täyden työpäivän... ihan kurja hylkyri siis. Tuo kissa kun on aina sylissä kun kotiin tuun, tänään ei suostu tulemaan ei sitten millään. Hih, kun tuota ei osaa selittää kunnolla. Mutta tosiaan mököttää ihan selvästi.

Nyt mä hivelen mun tukuwool vyyhtejä vielä hetken ja sitten lähden höyhensaarille, että aamulla jaksaa töihin.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Pääsiäistervehdys

Eilen tuli viesti että paketti noudettavissa, lähettäjä sny-emo. Ihmettelin vähän, nythän mennään vielä maaliskuuta ja tämän kuun paketti on jo tullut. Sieltä paljastuikin pääsiäistervehdys. Kortti ja kaunis kynttilä. Kiitos kovasti snyni, piristi kummasti arkea.


Oikein rentouttavaa pääsiäistä kaikille!

torstai 15. maaliskuuta 2018

Taikapalloilua

Paketin sain käsiini jo tiistaina, mutta kiire on estänyt postata aiemmin. Itseasiassa kuvien laatukin on luokkaa kiire... mies oli päättänyt tiistaina, että mä tarviin piristystä ja mennään leffaan. Kerkesin paketin hakemaan töiden jälkeen kun olin torkahtanut 15 minuuttia. En vaan voinu jättää kerimättä heti ja mies sitte napsi kuvia sitä mukaan. Yhteistyöllä ennätettiin hyvin leffaan. Hevireissu käytiin kattomassa, sen piristyksen lisäksi tämä paketti tosissaan piristi.

Kun avasin laatikon niin tämä oli näky, ihana kortti ja sinä ihana Snyni älä turhaan pahoittele, ettei korttia kummempaa itsetehtyä ollut mukana. Ihana tuo kortti ja ihan riittävästi. 


Kissoille namiskaa ja Niina Laitisen Pakkasyöt ohje paljastui kortin alta. Ja jotain todellista herkkua. Samojedin karvasta käsin kehrättyä lankaa. Olenkin pitkään  haaveillut päästä testaamaan koirankarvalankaa ja nyt mä sain ja vieläpä käsin kehrättynä. Oi-joi... kovasti miettinyt mitä tuosta tekisin. Ensimmäisenä mietin lovikkalapasia, mutta kun pelottaa jossei tuo lanka riitäkään niihin. Että pitääkö kattella joku paksun langan kämmekäsmalli vai sävellellä omasta päästä. Vai oisko sinulla Sny ideaa mitä tästä herkusta tekisin.


Noita pakkasyö sukkia olen ihaillen katsellut kun on niitä nähnyt. En vain ole saanut katsottua ohjetta, oletuksena se on joku todella hankala juttu. No eihän se ollutkaan ja tässä miettinyt lankojani, että mistäkös sen tekisin. Tuo kaksivärinen palmikko on nimittäin houkutteleva.


Ja tottakai se ihan taikapallokin oli ja eikun kerimään. Nelli oli innokkaana apulaisena, vuorotellen nakotti laatikossa ja kävi haistelemassa lankaa.


Ihan ensimmäisenä kerästä putkahti fatzermint patukka, namskis. Lisää kerimistä...


Seuraavaksi paljastui silmukanpitimet. Taisinkin ilmoittautumisessa mainita, että tämä on ainut apuväline mitä ei vielä ole... Monet kerrat olen miettinyt hankkivani, mutta aina se on jäänyt. No nyt mulla on nekin.


Sitten putkahti lankaleikkuri avaimenperä, joka on kuin koru. Kohta on oiva ensiapupakkaus kasassa avainten yhteydessä, mittanauha, pieni kahden koon virkkuukoukku ja nyt lankaleikkuri, kyllähän näillä jo jotain saa aikaan kun lankaa vastaantulee, vai mitä?


Toinenkin fazermint ja jotain muutakin mitä en omistanut, en tainnut edes mainita tästä lomakkeessa, mutta snyni ainakin sen osasi hankkia, puikonpitimet. Nytpä ei karkaa silmukat työstä laukussakaan. Ei kyllä ole juurikaan päässeet karkaamaan, kun olen tähän asti aina kieputtanut lankaa niin, ettei pääse ja pyöröpuikot taas laittanut puikko-osat jo neulottuun työhön. Nyt ei tarvitse näitä omia kikkojakaan käyttää vaan voi turvallisin mielin kuljettaa töitä matkassa.


Langaksi paljastui nokkoslankaa. Koko kerimisen ajan pähkin, että mikä lanka tämä on. Tuntui tutulle ja oli tutun väristä. En saanut päähäni, mutta heti kun näin vyötteet oli ihan selvää. Vuoden vaihteessa tein tästä ihan samasta langasta ja ihan samassa värissä lapaset, viimeistelyä vaan odottavat. Pitäiskös tehdä säärystimet niille kaveriksi, kun on samaa väriäkin. Hmm... mietitään. Ja viimeisenä kerän sisällä oli käsintehty villiruusu glyseriini saippua.

Oli kyllä niin minun näköinen paketti kuin vain olla voi. Hurjasti paljon kiitos Snyni tästä. Totesin miehelle keriessäni, että ainakin tietoihin on perehdytty ja hyvin. Ja tuo koirankarvalanka oli todellakin piste i:n päälle, wau!

torstai 1. maaliskuuta 2018

Korttipostia

Niin se alkoi kevään sny kierros. Eilen sain uudelta salaiselta ystävältäni kortin. Ja ihanan sellaisen.


Lupaa jännittävää kevättä.

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Salaisuudet paljastuu aikanaan...

Niin se aika rientää ja syksyn Sny kierros saapui päätökseensä. Haikea olo, että nytkö se taas hujahti. Kyllä näitä paketteja on niin mukava saada ja kasata. Ja mua onkin hemmoteltu tämä syksy oikeen urakalla. Kyllä taas oli niin upea paketti tämä viimeinenkin.


Paketti siis tuli eilen, mutta aika ei riittänyt heti postailla ja lopulta sitten olinkin niin pelit seis, että sohvalle teekupin kanssa ja ei enää ajatuskaan oikeen kulkenu. Paketissa oli herkkuja mulle, kissoille ja koko perheelle...


Tämä leipä oli tarkoitettu koko perheelle. Voi olla, että pojat ei tästä innostu. Varsinkaan jos huomaavat mitä sisältää ennen maistamista. Mies ei valitettavasti tätä voi syödä. Ajattelin tämän jouluna sitten testata. After eight sukulaatit oli ihan mulle ittelle ja kissat pääs jo maistamaan omaa namuaan. Ajattelin nekin kuitenkin tuohon jouluun säästää, kun niillä on herkkukalenteri ja joka päivä niitä siis saavat. Jouluna kuitenkin meillä herkuttelee myös eläimet.


Kimalle lankaa, jonka Snyni oli ajatellut johonkin huiviin tuomaan vähän juhlavuutta. Kannatetaan ellen sitten saa jotain toista ideaa joka täytyy kokeilla. Ja lisää hand made nappeja, ehkäpä niitä johonkin raaskin käyttääkin kun niitä on jo tullut hillottua hipelöitäväksi vaikka kuinka paljon. Ja täytyy myöntää, että monet ystäville lahjoiksi menevät työt tulee nykyisin merkattua napeilla, nauhalla tai muulla merkillä, arvokkaita kun ovat.


Pirtin kehräämön villasilkkilankaa, ai mitä ihanuutta. Olen rakastunut ja harvinaista kyllä, tämä huutaa heti puikoille... yleensä kun nämä ihastus langat saattavat odottaa kauankin ennen kuin raaskin niistä mitään tehdä. Hivelen ja halailen vaan ja ihastelen. Tämän langan Snyni oli heti alussa tiennyt tähän viimeiseen pakettiin kuuluvaksi. Ja hän ehdotteli minun värjäävän tämän... ehei, tämä on just täydellinen tämmösenä, tätä ei kuulu värjätä. Itse asiassa saatat yllättyä mitä tämä huutaa haluavan olla, mutta ilmoittelen sitten kun sen aika on. Jännää sinänsä, että sinulle on ollut tämä paketti selvä heti alun alkaen, kun taas minulle tämän viimeisen paketin kasaaminen oli haastavinta.

Ja sitten tämä itsetehty ihanuus....



Siis kerrassaan upea, juuri minun väriseni ja täydellinen takkiini tuomaan väriä (tumman ruskea) sekä lämmittämään kovemmilla pakkasilla. Sillä kaulus on korkea ja suht tiukka, niin kylmimmillä ilmoilla se on hankala löytää hyvä huivi, että suojaa ja lämmittää riittävästi. No nyt mulla on se. Ei olisi paremmin nappiin osua.

Salainen ystäväni on ollut Jutta täältä. Kerroit, että aluksi jännitti lähteä kasaamaan paketteja minulle. Minua itseasiassa jännitti mitä tuleman pitää, kun juokseminen vei hyvin aikani ilmoittautumisen aikaan ja tajusin matkalla Ouluun Extreme run kisaan, että ilmoittautumisen täytyy olla emolla seuraavana päivänä... ja minä ajoin. Lisäksi sille illalle oli sovittuna tapaaminen, eli en ehtinyt kovin täyttää lomaketta ja sekin sitten vielä kännykällä... seuraavana päivänä 15 km estekisan jälkeen illalla Ihqu pubin terassilla sitten yritin saada lomakkeen kuosiinsa, kun onnistuin jo täyttämään aloitetun ja muutaman tiedon puuttuvana olleen lomakkeen tuolloin aamulla ennen kisaa vahingossa poistamaan. Onneksi minulla oli tallessa vanha lomake ja siitä copy pastea ja muutoksia mihin tarvii. Eli loppu viimein en edes ollut varma oliko kaikissa kysymyksissä vastaus ja millainen vastaus.

Ja jokainen paketti on ollut todella mieluinen ja inspiroiva. Itse asiassa toivoisin sinun laittavan viestin vaikka sähköpostissa, kun ihan kiinnostaisi mikäli sinulla aikaa on vaihtaa ajatuksia muutamasta asiasta. Eli kyllä meillä taitaa olla yllättävän paljon yhteistä.

Kiitos siis syksyn kierroksesta sinulle Jutta sekä iso kiitos taas emolle homman pyörittämisestä.

Tähän vielä pari valmistakin. On niitä paaaljonkin, mutta nämä nyt viimesimpänä kuvattuina.

Syksyllä lupauduin hyväntekeväisyys projektiin. Sain projektin vetäjän omista eläimistä itse kehräämää ja värjäämää lankaa ja minun osuuteni oli neuloa joululahjaksi hartia huivi. Kuvat on huonoja, kun hätäseen kuvattu ennen lähettämistä. Mutta tämä oli nautinto neuloa, käsin kehrättyä rouheaa lankaa ja erikoisuutena mohairvuohen karvasta...



Toisena oma luksus juttu... Tässä pingotettuna. Ja mikäkö tämä sitten on?


Ihanan iso kääriytymis torkkupeitto meidän sohvalle. Ihan oman pään tuotosta, tein mitä mieleen juolahti. Ja tämmönen jättiläinen siitä sitten tuli.


Nordic woolia 100g kutakin väriä, eli yhteensä 500g ja vitosen puikoilla.

Mutta nyt mä keskityn kuuntelemaan radiota... Mun ohjelma joka pakko kuunnella, Rane Raitsikka ja Tokela. Suomen parhaat kitaristit, nih!

lauantai 2. joulukuuta 2017

Joulun odotuspostia snyltä

Eilen oli kiva tulla töistä kotiin, pöydällä odotti iso kirjekuori. Sisältä löytyi perinteinen kuva joulukalenteri ja taas niin mun tyylinen kortti ettei toista. Snyni oli postittanut välimuistamisen. En muistakkaan koska on ollut viimeksi perinteinen kuvakalenteri, alle kouluikäisenä varmaan. Jotenkin tämä tuntuu erittäin hyvältä ja omalta osaltaan helpottaa mummun kaipuuta. Kiitos siis snyni suuresti.


Täytyy myöntää, että haikea olo alkaa olla koska vielä on viimeinen paketti tulossa ja sitten tämä kierros on päätöksessään. Syksy on taas hujahtanut hurjaa vauhtia.

Ostin myös eilen pöytäkuusen meille. Kunnon kuusta meille ei voi kotiuttaa karvatassujen vuoksi. Kaksi kiipeilijää ja yksi koristeilla leikkijä sekä syöjä... Harli kun syö koristenauhat kiitettävää vauhtia.


Tämmöstä tällä kertaa. Nyt ei enempää kerkeä, kun tällä kertaa on vapaa viikonloppu ja tiedossa lätkämatsi parin tunnin päästä. Ensimmäinen tällä kaudella, jota katsomaan mennään.
Mukavaa viikonloppua kaikille!