Sny postia marraskuulle

Tänään Pate kantoi kotiin Snyltäni marraskuun paketin, eipä olisi parempaan aikaan voinut saapua. On meinaan ollut tässä viikon ajan aikasta rankkaa, mutta aloitetaan postilla.

Teeteen Pallasta kaksi kerää niin huippuherkullisina pinkkeinä, snyni kirjoittikin kortissa minun tulleen hänelle heti mieleen keristä ja oikeassa oli, ehdottomasti minun väriseni. Puiset sukkapuikot, tämä olikin paha virhe snyni.... hih, on meinaan viisi sukkaparia tällä hetkellä puikoilla ja nyt kun sitten tuli puikotkin huutaa nämä langat päästä puikoille välittömästi. Yritän hillitä itseni... takuuta en anna. Lisäksi oli helmiä, korviskoukkuja (tuntuvatkin aina loppuvan kesken, eli nyt ei ihan heti pitäisi olla loppu), siemenhelmiä, pari kirahviriipusta ja suloinen possu piparimuotti.

Ja tuo kortti... suunnittelen tässä sen kehystämistä, vai mitä ootte mieltä? Ainaki minä olen sitä mieltä, että tästä saa aivan ihanan pikkutaulun.

Kiitos taas ihanasta paketista, selvästi näet vaivaa rakentaaksesi paketit juuri minun näköisiksi ja uskallat toisaalta antaa haasteitakin, viitaten taikapalloon. Kunpa itsekkin onnistuisin ilahduttamaan omaa pariani juuri näin nappiin mitä sinä teet.

Ja sitten siihen rankkaan viikkoon. Lauantaina lähdimme ajelemaan toiselle puolen suomea kummipojan ristiäisiin ja sunnuntaina takaisin.

Kovasti pojua nauratti kummisedän jutustelut sunnuntai aamuna, joten pakkohan mun oli salakuvata tätä pari valjakkoa.

Kotimatkalla minä ajoin lähes koko matkan takaisin, kun miehen silmät eivät suostuneet toimimaan pimeässä ja loppujen lopuksi ajelin pienellä mutkaisella metsätiellä parin metrin näkyvyydellä, tuli räntää vaakasuorassa tuulilasiin, arvatkaa oliko kun päästiin paremmalle tielle aikanaan niin hartiat ja kädet hiukkasen kipeät ja jumissa. Olimme kotona vasta yhdeksän aikaan illalla ja yöllä esikoiselle nousi kuume. Kuume sitten jatkui ja keskiviikko iltana mies lähti esikon kanssa lääkärille hakemaan lisää saikkua.... seuraavaksi tulikin viesti yhdeksän jälkeen, että ovat joutuneet sairaalaan osastolle. Arvatkaapa oliko tämä äiti hiukkasen hermorauniona, kun mies ei voinut soittaa ja sen verran oli tietoa, että vissiin epäilevät umpisuolen tulehtuneen esikoisella, juniori nukkuu ja siihen hätään ei ollut ketään hälytettävissä lapsenvahdiksi. Puoli yötä meni puhelimen kanssa, siskoni ja mehtäemäntä piti kasassa viestien ja puheluiden kautta. Muutaman tunnin sain nukutuksi ja aamulla pieni soittorumba, ensin miehen pomolle, sitten omalle pomolle ja lopuksi juniorin hoitoon. Pomoille tieto, ettemme ole tulossa töihin ja hoidosta kyselin voinko tuoda juniorin aiemmin, kyllä voin ja pääsin itekki sairaalaan. Keuhkoputkentulehdus vain onneksi, tulehdusarvot olivat korkeat ja antibioottia sai sairaalassa suoraan suoneen ja nyt siis olemme kotona, hevoskuurin kanssa. Esikoinen sai lääkäriltä luvan mennä kouluun vasta ensi keskiviikkona ja maanantaina saa hetken olla ulkona. Semmonen viikko puolikkaan sydärin kera täällä vietetty.

No on tässä jotain valmistakin vaihteeksi, valmistunut viime viikon maanantaina ja olleet jo käytössäkin, tuolla kovan onnen ajomatkalla kotiin.

Kujeillen kämmekkäät, pienemmillä nypyillä vaan tai kun ohjeen mukaan 7 silmukkaa yhteen, mä pudotin kolmeen tuon määrän. Lankana ihana Hjerte Garnin Alpaca Silk, niin ihanan pehmeää ja lämmintä, lurps!

Alemmassa kuvassa väri aikalailla oikea. Nyt jos jatkais jotain keskeneräistä, että sais jotain valmiiksikkin eikä vaan aina alottas uutta... vaikka ne snyn puikot ja langat huutaaki, niin että korviin sattuu... hih.

Ihanaa viikonloppua kaikille! Me istumme neljän seinän sisällä, pelaillen pelejä ja taitaapa tulla katottua muutama koko perheen leffakin. Siinähän on äiteen hyvä tikuta samalla. Nyt lähen kiertämään teitin blogit!

Niin ja sinulle Snyni, vastaan kysymyksiisi tässä viikonlopun aikana. Nyt tällä hetkellä on ajatukset vähän vielä sekasin, niin ei jaksa paneutua niihin.