Kesälomalla tuunattua ja viikonlopun matsireissu

Kotiuduttu on Helsingistä. Kiva reissu oli. Aloitetaan kuitenkin kesänloman näkyvimmistä muistoista, eli tuunattua ja saatuakin. Minähän oon pitkään jo etsinyt sitä piianpeiliä työpöydälleni. Suunnitelmissa jo oli, että pyydän isältä apua ja teen itse. Mutta eipä tarvinnut, äiti kertoi Raahessa yhdellä kirppiksellä olevan ja hän oli jo miettinyt ostaa mulle. Sinne siis. Ja sieltähän se löytyi, olisi ollut pari oikeen hienoa vanhaakin, mutta olivat himpun liian kookkaita työpöydälleni ja siinä liikuteltaviksi pois koruilujen edestä sekä himpun liian arvokkaita. Mutta sitten oli vielä yksi näitä äitini mainitsemia. Joku tämän oli siis myyntiin tehnyt, pinta oli hiottu mutta muuten käsittelemätön, jotain vaaleaa puuta. Tällä kauniilla yksilöllä oli hintaa vaivaiset 16 euroa, arvatkaa vain tarviko miettiä toista kertaa? Eipä tarvinut ei. Harmikseni en tästä muistanut ottaa sitä ennen kuvaa, kun jo täpinöissäni hyökkäsin maalin kanssa tämän kimppuun.

Ja siinä se nököttää, Extreme run mitalli roikkuu toisessa pilarissa ja toiseen nojailee arvonta voittoni, ihana pieni apina neitokainen, joka siis kotiutui loman aikana. Tämän apinan voitin Suden järjestämässä arvonnassa. Nämä Suden apinat vaan on nii-iin ihania! Eikö vain?

Tuo juomapullo sattui kuvaan siksi, että kuvat on otettu lenkiltä tultuani. Tällä viikolla olen siis käynyt pisimmillään 8 km lenkin juoksemassa. Pikkuisen siis jäi tuo juoksu into päälle. Tänäänkin käytiin miehen kanssa yhdessä, esikoisella oli omat treenit ja juniori meidän mukana potkulaudalla, tultiin jo hyvissä ajoin Helsingistä kotiin. Harmikseni vaan en tajunnut, että juniori on aikamoisen matkan harrastanut kävelyä eilen, mutta saatiinpahan itse sitten lisätreeniä, kun juostiin niin että toinen pukkasi samalla junioria selästä ja hän seisoi ohjaten potkulaudalla. Tämä siis loppumatkasta, kun alkoi väsymään. Ja sehän oli pojasta hauskaa. Hyvä niin.

Sitten reissuun. Eilen aamulla lähti juna seitsemältä aamulla. Aikainen herätys siis, mutta kyllä hyvin sujui, kun pojilla oli jännitettävää. Juniori etenkin oli aivan täpinöissään ensimmäisestä junamatkastaan ja kiherteli asemalla ja hyppeli, kun jännitti niin kovasti. Myös hotellissa pojat oli ensimmäistä kertaa ja olikin oikeen luksusoltavat meillä, todella reilun kokoinen huone. Kahdenhengen huone, mutta sohva olikin vuodesohva, joten pojatkin saivat oman sängyn yhdessä ja tilaa tosiaan oli siitäkin huolimatta ja amme, jossa viihtyivät rankan päivän jälkeen illalla lähes tunnin ja sitten unetkin maistuivat.

Ja olihan se jo iso kokemus pojille olla Stadionilla katsomassa peliä. Lähes täysi katsomo ja esimerkiksi koko Stadionin kiertävät aallot oli suuri ihmetys pojille ja tietysti Valioliigan joukkueet. Suurin osa katsojista oli Arsenalin kannattajia, aika hajanaisesti löytyi meitä Cityläisiä. Koko poppoolla meillä oli paidat päällä ja Arsenalin voitosta huolimatta huippu fiilis.

Minun kohtalokseni päätyi Barryn paita ja kokoa teltta kun on miehen paita (oma city-paitani kun on pyjaman paita... vaikka sitäkin ehdotin miehelle, kuitenkin on ihan t-paita mallia, mutta miehet jyräs ja minä siis kannoin tuota paitaa). Pelin päätyttyä sattui sitten enlannista tulleita kannattajia kävelemään takanamme... onnekseni huomasin heidät ennen kommentteja, koska ulkonäkö oli enemmän futishulikaani kuin kunnon kannattaja. Takaani meinaan kuului: Barry, Really? Mikäli en olisi huomannut heitä aiemmin olisin saattanut vastatakkin, nyt katsoin viisaammaksi pitää suuni kiinni.

Meillä oli myös kameran lisäksi videokamera reissussa mukana ja harmikseni sitten laitoin juuri pari sekuntia ennen Cityn maalia kameran pois.... olisihan se ollut huippua tallentaa muisto videoon maalikin, kun sen lähinnä kuvasin poikia varten, saavat sitten aikuisena muistella miltä se reissu tuntui pienenä poikana.

Itsenikin palkitsin tuosta Runin suorittamisesta. Olen pitkään ihaillut Kelttikorut 925-yrityksen koruja ja kun heidän kojuunsa törmäsin Narinkkatorilla, siellä kun sattui tämän viikon olemaan eurooppamarkkinat. Ostin sitten itselleni Ystävyyden solmu -sormuksen, Gladdah -riipuksen sekä Parantaja Sirona -korvikset.

Tänään sitten kotiin tullessa junan vaihdon jälkeen juniorilla alkoi reissu painaa, kuten myös meillä muilla jokainen torkahdimme hetkeksi ja tämä suloinen näky oli vastapäisellä penkillä minua vastassa.

Ihanaa tulevaa viikkoa ja toivotaan, että säät vielä suosivat. Muu perheemme palaa arkeen, esikoisella on vielä huominen kesälomaa ja tiistaina sitten alkaa toinen luokka. Ja seuraavaksi sitten palataan siihen arvontaan ja voittajiin.