Pupu yhdessä esikon kanssa sekä pari huivia

Viime viikolla meille iski tauti... ensin sairasti esikoinen sitten sairastin minä. Tämä viikko onkin sitten ollut tekemistä kun oli ihan voimat poissa. Tämä Snyni lähettämä huovutettava pupu kuitenkin tehtiin toissa sunnuntaina esikon kanssa... minä kun sitä väkisin lampaaksi sanoin, sain tartutettua sen esikoisellekkin. Nyt kun minä sanon pupuksi hänellä tahtoo tulla lammas.

Esikoinen on koulussa tehnyt muutaman tämmöisen huovutustyön ja pääsi siis opettamaan äitiä tämän teossa. Hyvin osasi ohjeistaa. Esikoinen teki kropan ja minulle jäi pää. Silmät ja nenä eivät olisi ilman hänen opastustaan onnistuneetkaan.

Silmät ei ihan saman kokoisiksi tai samalle kohtaa tulleet, mutta ei haittaa, tästä tuli söpö ja ei ole niin pääsiäisaiheinen että sai jäädä meille esiin.

Nenän muotoilu oli nappisuoritus, mutta huulista ei sitten tulleet ihan saman muotoiset taaskaan. Ei haittaa sekään, tämä on minun ja esikoisen näköinen. Tästä olen erittäin onnellinen, että saimme yhdessä tätä tehdä ja meillä oli kivaa. Kiitos siis sinulle Sny, että annoit äidille ja lapselle yhteistä tekemistä. Esikoinen tykkäisi kokeilla noita muitakin, eli jos vinkkaat mistä niitä saa hankittua.

Sitten tuossa sairastelun lomassa oli helppo ottaa ja tikuta pari huivia valmiiksi, ne kun olivat sellaisia, että voi koska vaan laskea kädestä ja ei haitannut vaikka otti tirsat kesken tekemisen. Kummastakaan ei paljoa ollut jäljellä enää. Ensinnä isäni serkulle revontuli, jonka langat hän hankki itse ja ei ollut kiire tekemisen kanssa, on ollut semmonen välityö tässä, rivi silloin toinen tällöin.

Vironvillaa, revontuli ja 5,5 mm puikoilla. Yhden reikärivin aiemmin lopettelin, kun en ollut varma langan riittävyydestä.

Kaunis huivi tuli tästäkin sävystä. Tämähän on kuudes revontuleni ja ainakin vielä yksi tulee... se onkin puikoilla ja sen kanssa pikkuhiljaa.

Sitten toinen mikä valmistui oli tämä äitini hiukan myöhästynyt synttärilahja....

Mallina Ullaneuleesta Elämänlanka. Puikot 3,5 mm pyöröt ja lankana kaksi kerää Katia Air Luxia, 70 % viskoosia ja 30 % merinovillaa. Tämän langan nähtyäni tiesin sen olevan äidilleni.

Tuommoinen lila mustin höystöin, näitä kuvatessa olin yksin kotona ja piti saada kuvat heti kun nämä piti saada paten matkaan, niin ei ole kovin hienoja kuvia tarjolla ja tästä elämänlangasta en saanut väriä oikein kuvattua millään.

No nyt on äitini syntymäpäivälahjansa saanut... eikä ollut kuin 5 kuukautta myöhässä... siihen on syynä se, että tämä alkoi tuntua puulta loppupuolella ja en vain enää jaksanut tätä neuloa. Kaunis huivi, mutta pakolla ei sitäkään saa tehtyä. Eipä tässä sitten enää kauaa nokka tuhissut kun sen vihdoin otin esiin. Äidille kyllä näytin jo tämän aikanaan, että kun saan tehtyä tämmöinen tulee.

Sitten olisi vielä yksi huivi, kuvat vaan eivät ole vielä koneella. Sen kuvasin eilen. Perjantaina töistä tultuamme lähdimme anoppilaan, olimme yhden yön siellä. Suunnitelmissa oli eilisen hienon sään lupauksen vuoksi ottaa jouksulenkki miehen kanssa yhdessä. Otimmekin kaksi... 12 km tulee anoppilan pihasta lähteä ja juosta järvi ympäri. Pienen mietinnän jälkeen suunnitelma oli toinen pyörällä ja toinen juoksee, saadaan vettä mukaan. No minä olisin ollut valmis siihen että molemmat juoksee, mutta miehellä tuntui olevan jalat raskaat joten näin lähdettiin ja kun se juoksu tuntui kulkevan todella hyvin ja ei sitten riittänyt 6 km, niin käytiin vessassa ja täyttämässä vesipullo ja otettiin toinen kierros... eli eilen oli hyvä treeni päivä, olen juossut 12 km ja polkenut toisen pyörällä. Illalla sitten kotiuduimme ja tänäänkin on upea sää, niin suunnitelmissa koko perheen kanssa ainakin minigolffia.

Ehkäpä sitten illalla ennätän jättää kommentteja teillekkin. Ihanaa kesäistä sunnuntaita kaikille!