Ystävänpäivä säärystimet osa 4 ja vähän muuta höpinää

Jatketaan ensin säärystimiä ja höpistään sitten muuta.

Aiemmat osat: osa 1 täältä, osa 2 täältä ja osa 3 täältä.

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 2 oikein, 4 nurin, 1 oikein, 4  nurin, 13 oikein* ja toista vielä * *

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 2 nurin, 4 oikein, 1 nurin, 4o oikein, 13 nurin* ja toista vielä * *

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 3 oikein, 2 nurin, 3 oikein, 2 nurin, 14 oikein* ja toista vielä * *

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 3 nurin, 2 oikein, 3 nurin, 2 oikein, 14 nurin* ja toista vielä * *

Neulo kontrasti värillä 2 kierrosta oikein

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja 1 kierros nurin

Nyt ollaan puolessa välissä. Säärystimet tulevat olemaan suorana jalassa, joten nyt on hyvä mitata ja miettiä riittääkö mitta tuplattuna. Omani oli tässä vaiheessa reilu 17 cm ja siksi tein pienen jatkon, joka on siis ajateltu lisäpituutena sitä tarvitseville. Mikäli oman työn mitta tuntuu hyvälle, jätä seuraava pätkä välistä ja jatka työtä seuraavan osan mukaan. Alla olevassa kuvassa vasemmalla siis tässä vaiheessa ja oikealla tämän muutaman kierroksen lisäpituuden kanssa.

Eli lisäpituus osuus tarvitseville:

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti *2 oikein, 1 nurin, 1oikein* toista * * koko kierros loppuun

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti *2 nurin, 1oikein, 1nurin* toista * * koko kierros loppuun

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti *1 oikein, 3 nurin* toista * * koko kierros loppuun

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti *1 nurin, 3 oikein* toista * * koko kierros loppuun

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti *2 oikein, 1 nurin, 1oikein* toista * * koko kierros loppuun

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti *2 nurin, 1oikein, 1nurin* toista * * koko kierros loppuun

Ja tämän näköiset ovat siis nyt.

Sitten sitä muuta höpinää... Esikoinen on ollut nyt kaksi päivää koulussa ja juniori menee huomenna... nyt vain on sitten mies vuorostaan kuumeessa. Toivottavasti vältyn minä, ei ainakaan eilisellä juoksulenkillä tuntunut missään ja yleensä tuntuu jo siinä vaiheessa lenkillä vaikka muuten ei tuntus kipeältä. Minä sitten otin oikeudekseni syödä omia herkku ruokia ja pitää sitenkin tautia kaukana...

Meillä kun kukaan muu ei syö tuota sosekeittoa niin siitäpä sainkin hyvän pommin... porkkanasosekeittoa siis, johon laitan yleensä porkkanaa, perunaa, sipulia ja ranskankermaa ja maustan suolalla ja pippurilla. Nyt ei sitten mennytkään joukkoon sipulia ja pippuria vaan mukava tujaus valkosipulia... voi lurps! Sitten tuo salaatti on semmonen, että vaikka sitä tekis kuinka ison setin niin ei se meidän perheessä kauaa kestä... tonnikalaa, salaattia (jääsalaattia yleensä), kurkkua ja herne-maissi-porkkanaa ja oi että sekin on hyvää... Pientä vitamiinipommi ruokaa siis olen syönyt ja siihen sivuun sitten pari kertaa päivässä yrttiteetä potkuksi. Toivottavasti pysyy tauti huisin kukussa minusta!

Sitten nämä meidän ihanat karvakasat... uskotteko että on hirveen helppo neuloa noita säärystimiä ja samalla kirjata ohjetta järkevään muotoon, kun Pirre ja Hansu päättää leikkiä sohvalla mun vieressä...

Ihan hirvittävän helppoa, kun säärystimissä kontrasti väri on samasta kerästä sisältä ja ulkoa, pääväri on molemmissa oma kerä ja neulon molempia omalla kaapelilla, puikkopäitä vaan siirrän aina aktiiviseen säärystimeen ja pätkän kerrallaan niitä sitten neulon.

Lisäksihän tuossa sopassa siis on mun ruutuvihko, johon piirtelen mielen itusia sekä toinen vihko, johon kirjaan ohjetta samalla tehdessä ja tottakai siinä pyörii se kynäkin ja kaapeliavain ja kaapelistopparit ja ja ja...

Kuten kuvista huomaatte, kun aloin tätä teille kuvaamaan niin oli säärystin polvellani ja kappas kummaa seuraavassa kuvassa se onkin jo tipahtanut siitä. Enempää en sitten kuvannu ihan sen takia, että eivät pahempaa tuhoa koe tuossa vaan tyydyin suojelemaan tekeleitäni.

Tuosta taudista vielä. Kyllä se toisaalta sais nyt hetimiten iskeä päälle jos on iskeäkseen, niin ennättää sitten toipua kunnolla tuohon talvi extremeen ja kerkeäis sitten myös jokusen lenkinkin käydä ennen sitä, niin saisi oikeasti juostuakin koko matkan. Mieluummin tietysti pysyis kokonaan kaukana musta.

Nyt neulon vielä tuosta testistä muutaman kierroksen ja sitten nukkumaan, että jaksaa aamulla taas kuudeksi töihin.

Ystäväpäivä säärystimet osa 3

Ihan ensiksi, ei ollut tarkoitus näin montaa välipäivää pitää. Meille on vaan flunssan pirulainen tullut kylään pojille ja on mennyt aika heitä hoivaillessa. Esikoinen jo tänään pääsi kouluun, juniori vielä kotona ja varmaan vielä huomisenkin.

Mutta jatketaas säärystimiä ja osa 1 löytyy täältä sekä osa 2 täältä.

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 3 oikein, 7 nurin, 14 oikein* ja toista vielä * *

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 3 nurin, 7 oikein, 14 nurin* ja toista vielä * *

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 2 oikein, 9 nurin, 13 oikein* ja toista vielä * *

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 2 nurin, 9 oikein, 13 nurin* ja toista vielä * *

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 2 oikein, 9 nurin, 13 oikein* ja toista vielä * *

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 2 nurin, 9 oikein, 13 nurin* ja toista vielä * *

Tältä näyttää tämän vaiheen jälkeen. Ja seuraavaksi ollaankin puolessa välissä. Minulla oli taas pikkuapulainen neulomisessa...

Nätisti piti lankaa tuossa, kunnes tuli tarve neuloa tuota lankaa ja sitten käytiinkin pieni taistelu, saanko langan itselle vai alkaako apulainen sillä leikkimään... Sain langan itselleni.

Mukavaa viikonjatkoa kaikille.

Ystävänpäivä säärystimet osa 2

No niin jatketaas säärystimiä...

Osan 1 voit katsoa täältä.

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 6 oikein, 1 nurin, 17 oikein* ja toista vielä * *

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 6 nurin, 1 oikein, 17 nurin* ja toista vielä * *

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 5 oikein, 3 nurin, 16 oikein* ja toista vielä * *

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 5 nurin, 3 oikein, 16 nurin* ja toista vielä * *

Neulo kontrasti värillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 4 oikein, 5 nurin, 15 oikein* ja toista vielä * *

Neulo päävärillä 1 kierros oikein ja toinen kierros seuraavasti * 4 nurin, 5 oikein, 15 nurin* ja toista vielä * *

Tässä ollaan nyt menossa. Kahden kierroksen raitoja siis neulotaan ja vaikka tuntuu vähän päättömältä tämä niin älkää luovuttako, jotain kivaa siitä on tulossa.

Mukavia neulontahetkiä näin sunnuntaina kaikille!

Säärystimiin kun päästiin...

Olipas tänään ihana vapaa päivä. Aamulla jatkoin tyytyväisenä unia, kun pojat heräs. Mies nousi heidän kanssaan. Yöllä uneni oli aika katkonaista, pienikin risahdus herätti ja kun etenkin meidän esikoinen on perinyt äitin puheenlahjat unissaan... höpötystä siis piisaa. Minä kun olen sen perinyt omalta äidiltäni ja kyllä harrastan sitä kuulemma edelleen... Paras juttu on mieheni ja minun yhteisen taipaleen alkuajoilta, olimme aika vasta muuttaneet yhteen ja Tuutin (rakas ystäväni) koira oli ollut meillä hoidossa päivällä. Yöllä sitten olin alkanut höpistä koiranmakkarasta ja Tiltusta (tämä Tuutin koira), mies kysyi ihmeissään mitä minä höpisen. Tässä vaiheessa heräilin itse ja tajusin mitä olen suustani juuri suoltanut ja aloin nauraa asian tajuttuani. Mies ei tiennyt minun tässä vaiheessa heränneen ja seuraava kommentti hänen suustaan oli, että "nyt se on mennyt sekaisin". Voinette uskoa, että minä aloin nauraa entistä enemmän tämän kuullessa ja yritin siitä räkätykseni keskeltä saada sanottua miehelle olevani hereillä ja tajuavani tilanteen ja siksi nauravani... Mutta siis tähän aamuun, jatkoin unia ja minulla ei ollut tietoakaan että mies oli käynyt suihkussa ja sen jälkeen koko mies väki lähtenyt kaupunkiin. Heräsin tyytyväisenä valmiit kaffit odotti ja minä ihmeissäni missä muut ovat. Sitten päätin, että nautin rauhallisesta aamusta ja tulevat kun tulevat.

Aikaa kyllä kerkesi vierähtää jo sen verran, että oli jo pakko soittaa miehelle, että missä ovat. No olivat juuri Makuunin kassalla niin puhelu jäi lyhyeksi. Siitä kuitenkin tiesin, että odottelen rauhassa ovat kaupungilla. Oli meinaan niin makea keli, että oli pakko päästä juoksemaan. Olisin toki voinut lähteä heti, mutta aavistelin miehen tahtovan mukaan kun eivät mitään olleet pelaamassa (esim lätkää). Käytiin sitten juoksemassa tänään ja ai että olikin niin huippu keli siihen, ettei ole tosikaan, just sopivasti asteita ja liukkaudesta ei tietoakaan, vaan todella hyvä pito kenkien alla. Touhailin sitten omiani meidän "Pirren" eli Nellin kanssa. Kaikessa todellakin mukana ja kommentoimassa, lempinimi siitä, että kommentti on yleensä vieno "pirrr". Tässä teille ihana kuva tältä aamulta, älkää huomioiko minun silmäpusseja... kun yritän jälleen kerran muuttua yksisarviseksi ja se aiheuttaa aina aamuksi tuon silmäpussiefektin...

Eli mojova finni yrittää puskea nenän varteen juuri silmien väliin ja silloin aamuisin on silmäpussit kohdillaan.... ilmeisesti laskee turvotuksen tuohon silmien alle yön aikana.

Mutta aiheeseen...
Muistanette nämä säärytimet, no siitä se ajatus sitten lähti. Tai siitä ja näistä rannekoruista... ja eräästä langanostosreissusta, jolla oli tarkoitus hakea nappeja lisää, että saan säärystimet. Mutta eihän sieltä liikkeestä nappeja löytynyt, tai siis löytyi mutta kun kaikista mun haluamistani oli enää muutama jäljellä niin lähti sitte lankaa aiemmin saamaani ideaa ajatellen...

Virkkasin säärystimet muistaakseni 4 mm koukulla. Alkuperäisestä ohjeesta poikkesin sitten omille teilleni ja tein ala- ja yläreunaan tuon piparkakku reunuksen ja sivuille vaan kiinteitä ja pieniä lenkkejä ketjusilmukoilla tuota käsikorun ohjeella virkattua nauhaa varten...

Lankana siis Sadnes garnin Robust, 2 kerää á 50 grammaa ja Gjestalin Jannea kerä. Tuolla Robust langalla virkkasin niin pitkästi kun sitä riitti, sitten Jannella ympäri, pitkillä sivuilla pylväitä ja ylä- ja alareunassa kiinteitä silmukoita ja toisen kierroksen sitten tuota piparia ja niitä pieniä lenkkejä kera kiinteiden. Ja lopusta Janne kerästä sitten tuota nauhaa ja avot...

Ainakin virkatessa tuo Robust oli ihan mukavaa lankaa. Kun lankahan on 40 villaa, 22 nylonia ja 38 courtellea, joka siis on polyakryylia. Eli aikaste keinokuitu pitoista lankaa. Säärytiminä ainakin menee, kun villasukatkin yleensä suht pitkävartiset näin talvisin, mutta sukkia en ehkä lähtis näistä tekemään.

Tässä paras otos langan ihanasta väristä, siinä siis kulkee kolme eri väristä säiettä ja oli niin herkkua silmille ja kun käsiinkin tuntui mukavan pehmoiselta, päätin nämä kaksi kerää ottaa tähän säärystin kokeiluun. Ja tuolla Jannesta tehdyllä nauhalla sitten nyöritin nämä ja avot... hianot tuli vaikka ite sanonki.

Ja eihän mitään kuvata ilman Pirreä... Tässä kuvassa vielä näkyy noi raidat mustassa ja nuo valkosetkii on vielä aika huomaamattomia... on meinaan turkki muuttunut hurjasti tässä ja tuo valkonen leivittäytynyt enemmän. Nii ja painoa näille tuli 145 grammaa, että juurikaan ei lankaa jääny, kun kerät oli kaikki 50 grammasia.

Huomenna viimestään maanantaina sitte ystävänpäivä-säärystimiin jatkoa. Tänään kun on tullu tikuttua tuota testineuletta... deadline lähestyy... kyllä mä kerkiin ajoissa ihan varmasti. Mutta sitte asiasta kukkaruukkuun... ihan lähes kirjaimellisesti...

Tuossa asetelmassa paloi kynttiläkin silloin viime viikon keskiviikkona. Mutta nyt aiheena nämä Miisun muistoruusut... Ne kun  kuten kuvaasta huomaatte alkaa olla entisiä... mutta siellä on ylläri joka oikeesti yllätti mut kun aloin niille vielä kunnossa ollessa vettää vaihtaa ja siksi saavatkii vielä olla...

Meinaan lähes oikeestaan joka varresta puskee uutta alkua (älkää huomioiko kuvaan eksynyttä teeveen taustaa ja johtosoppaa), nyt sitte mietinki, että onko jollaki teillä kikka kolmosta jolla sais noihin varsiin juuret itämään, että saisin purkkiin nää varret? Jakasin meinaan kahtia ja toisen ruusun pitäsin itellä ja toisen veisin sitte kesällä kissojen yhteiselle haudalle anoppilaan. Annan niiden nyt kuitenki tuossa olla ja lisään vettä tarvittaessa, mutta tosiaan jos joku osaa kertoa miten sais juuria aikaseksi niin tää ois hyvin thänks siitä tiedosta.

Yritin loppukevennykseksi saada Harlista kuvaa... olihan hankalaa kun alko sitte kuvan ottamis hetkellä kiehnätä jaloissani niin, että kuva kulmana ois ollu takapuoli... asettui sitten aikansa pyörittyään makamaan...

... seuraava kuva sitten josta saa jotain selvää on tietysti Pirren mieleinen...

Nelli kun tulee pesemään Harlia tähän tyyliin edelleen. Piti ihan kuvakulmaa vaihtaa että sai tästä kerrosleivästä jotenkin selkeän kuvan. Nyt on Harlikin innostunut Nellin leikeistä ja välistä jahtaavat vuorotellen toisiaan niin, että tahtoo ite alle jäädä (kuten eräs aamu sängyllä miehen noustua töihin meitä muita aiemmin, minä olin hyvä alusta ja vuori tälle leikille).

Että semmoset lauantai terveisit. Ihanaa sunnuntaita kaikille.

Ai niin juu... hullua viedään taas... 12.3. talvi Extreme run ja sinne mennään...

Ystävänpäivä säärystimet osa 1

Ystävänpäiväksi siis valmiit säärystimet, julkaisen pätkän kerrallaan tässä niin, että ne ennättää saada valmiiksi ennen ystävänpäivää ja vaikka tarvittaessa postiin. Mikäli tekee molempia kerralla niin ehtii tehdä vaikka kahdet ennen ystävänpäivää tai useammat.

Lankana ensimmäisissä jotka siis päätyivät pukinkonttiin siskolleni ja ovat hiukan erilaiset mitä nyt tulevat, oli Novitan alpaca wool, kaksi kerää pääväriä ja yksi kerä kontrasti väriä, juoksevuus 100m/50grammaa. Ja puikko koko 4 mm.

Näissä joista nyt ohjeen kera julkaisen vaihekuvia puikko koko on 3,75 mm ja lankana Ice yarns merino 140m/50g päävärinä ja kontrastina Drops baby merino 175m/50g. Eli ainakin päävärin langaksi vähintään tuon ice yarns merinon vahvuista ja puikoiksi 3,5 - 4 mm välillä olevat.

Säärystimet voi tehdä joko sukkapuikoilla tai pyöröpuikolla magic loopilla. Loopilla tehtäessä en suosittele kuitenkaan tekemään samalla puikolla mikäli neuloo kontrasti väriä saman kerän molemmista päistä, on meinaan langat hyvinkin solmussa. 

Ohjeessa kirjoitan puolet silmukoista ja toisella puolella neulotaan samoin, eli sukkapuikoilla neulojat neulovat kirjoitetussa ohjeessa ensin 1 ja 2 puikon silmukat ja toistavat saman puikoilla 3 ja 4. Olipas sekavaa mutta jos tarvitsee tarkennusta rohkeasti kysymään.

Eiköhän sitten aloiteta:

Luo päävärillä 48 silmukkaa (sukkapuikoilla jaa 12 s/puikko ja loopatessa 24s/puikko), yhdistä pyöröneuleeksi ja neulo 10 kierrosta 2 oikein 2 nurin joustinta.

Ota kontrasti väri työhön mukaan ja neulo sillä 2 seuraavaa kierrosta oikein.

Vaihda takaisin pääväriin ja neulo 1 kierros oikein ja 1 kierros nurin.

Silmukka merkki osoittaa sukkapuikoilla neulojan puikon vaihdos kohdan.

Ja tästä jatketaan...

Olisi kiva, jos mukaan lähtevät neulojat jättäisivät puumerkkinsä kommentteihin.

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!

Alpakkaa mulle ja alpakkaa sulle...

Muistanette raitapaidan ja suunnitelman kääntää ylhäältä alas versioksi sekä vähän pienentää kaula-aukkoa. Nyt on tehty ja kirjottelin jonkin moiset muistiinpanotkin tuossa, että jos joku haluaapi testailla nii voinen ohjetta kirjotella.

Ja ihana siitä tulikin. Ensimmäinen versio päätyi siskolle. Vielä olis langat pirteemmillä väreillä paitaan odottamassa... ku joku vaan sitä aikaa taikois lisää. Nyt on lähinnä puikot heilunu yhden testineuleen kanssa, deadline ois tän kuun viimenen päivä ja muuten ei ois onkelmaa laisinkaan mutta on vähä hitaanlainen vauhti, kun ajatukset tuppaa välistä karkaamaan Miisun suuntaan ja työlepää sylissä. Mutta kyllä se siitä, mallineule on syöpynyt alitajuntaan ja syntyy lähes itekseen. Mutta takasin paitaan....

Puikkoina 5 ja 6 mm pyöröt ja lankana Drops Brushed alpaca silk, kaks kerää kumpaakin väriä ja painoa hurjat 97 grammaa. Tää on tosi lämmin vaikka ohkanen onkin ja siksi todella ihanan rento käyttää nyt pakkasilla, töissäkin hyvä lämmike.

Vieläki olis varaa pienentää kaula-aukkoa, mutta nyt on hyvä mulle, ei valu olkapäiden yli. Probleema tuli yllättäen langan kanssa, kun harmaa ei riittänytkään enää hihoissa viimeiseen raitaan, mutta violettia oli vielä reilusti, tein sitten sillä tuplat hihan suihin ja ei siitä huono tullu näinkään.

Tästä tuli jopa niin ihana, että Nellikin tätä mieluusti rakastais... siskolle päätyneestä paidasta jäi sitten pienet kerät ylitte ja siitä se ajatus sitten lähti...

Nelli sai ihka oman rievun... on se siellä, Nellin alla. Tämä kuva siis ensimmäinen rievun valmistuttua ja sen lattialle laitettuani...

Eikä se kuvaaminen helppoa ollut sittenkään...

Kuva nyt jäi vinksalleen, mutta kuitenkin. Nyt on riepu jossain hyvässä jemmassa. On siis tehty vissiin ensimmäisenä päivänä tai joskus ihan alkukuusta... siitä asti ollut semmonen että kun siihen on koskenu niin heti on Nelli tullut. Sillä on leikitty ja sitä on rakastettu. Ilmeisesti me ihmiset ollaan vaan liian innokkaita koskemaan tuohon kun on vienyt omaan talteen tuon riepunsa. Painoa en ossoo sannoo, mutta villi veikkaus ois jotahii viitisen grammaa jos sitäkään. Isompiki ois vissiin saanu olla, kun mun paita ois niin ihana siltikin ja jos ei ole päällä niin sitä ei voi jättää esimerkiksi sohvan käsinojalle jos tulee liian kuuma vaan on vietävä kaappiin... kiva yhtälö sitten näin pakkasilla kun välistä saattaa touhutessa tulla kuuma ja ku asettuu aloilleen nii tarvii lämmikettä taas...
Nelli sitten otti ja auttoi mammaa ensimmäisen yön kanssa Miisun nukuttamisen jälkeen. Tuli peiton alle ja asettui mun reittä vasten.

Tässä kuvassa mun vieressä sohvalla tänään... Täytyy myöntää, että tänäänkin tuli itku Miisun ikävästä, nämä kaksi kun ei ole niin kiinni minussa mitä Miisu oli, on niin orpo ja tyhjä olo välistä. Onneksi tuo Nellin harteilla pötköttely tapa on pysyvä ja Harli on aina tyynyjen välissä yöllä, ne omat jutut noidenkin kanssa.

Nellin yleisin nukkuma-asento tai toinen niistä. Joko ihan kerällä tai ihan niin pitkänä oikosenaan kun vaan venyy.

Sitten vielä loppuun kysymys? Kun ne siskon joululahja säärystimet on vielä julkaisematta, niin voisinkin niiden ohjeen julkistaa mysteerinä. Jos innokkaita tekijöitä siis löytyy. Ajatuksella ystävänpäiväksi joko itselle tai lahjaksi ystävälle... eli valmiiksi vähän aiemmin jos vaikka tarvii postittaa. Olisko innokkaita tekijöitä siellä?

Niin ja kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille. Elämä jatkuu kauniiden muistojen kera, monet itkut tulee vielä sen tiedän, sydän suree. Järki kuitenkin kertoo, että tämä oli oikea ratkaisu, Miisu sai arvokkaan lopun ja ei kärsinyt. En pystynyt tuohon edelliseen postaukseen laittamaan tästä, mutta aika todella oli oikea. Viime sunnuntaina katsoin Miisua tarkasti ja päätin punnita, Miisu joka aina on painanut alta kolmen kilon ja silloin syksyllä oli paino 2,6 kg, painoi enää 1,6 kg ja tuo paino lähti yhtäkkiä. Varasin saman tien ajan, Miisun oli aika päästä tähtiin. Eläinlääkäri tutki sen verran, että munuaiset olivat alkaneet pettää. Helpottava tieto oli se, että Miisulla ei ollut ollut kipuja vaan oli vain pikkuhiljaa hiipunut pois. Sai rakas pieni ystäväni lähteä kivuttomana.

Nyt jatkan tikuttelua... Käpertykää soffalle kera teekupin ja neuleen tai kirjan, nyt se on sallittua pakkasilla.

Mistä tunnet sä ystävän?

Muistan sen joulukuun ja päivän alkukuusta 1997, kahdeksantoista vuotta ja reilu kuukausi sitten. Olin tullut hakemaan Rompulle kaveria. Siellä sinä olit emosi ja sisarustesi kanssa sängyllä. Heti kun astuin huoneeseen sinä erkanit pentueesta ja tulit luokseni. Siinä ei enempiä tarvinnut miettiä, sinä lähtisit mukaani. Olisihan sisaruksissa ollut kauniita pitkäkarvaisia yksilöitä, mutta tässä tapauksessa sinä teit päätöksen kenen kissa sinusta tulisi.

Minun kissani ja ystäväni. Tiesit aina miltä minusta tuntuu, sinulla oli tuntosarvet minun olotilaani ja ne olivat pettämättömät. Sinä nuolit kyyneleet poskiltani kun itkin. Useamman vuoden nukuit, pitäen kädestäni tassulla kiinni ja sittenkin jatkoit tyynyni vieressä nukkumista. Sinä tulit päikkäreille kanssani ja käperryit peiton alle minua vasten...

Sinä olet jopa purrut erästä kaveria niskasta, istuimme vierekkäin sohvalla, kun räpläsin uutta kännykkää ja erään soittoäänen vuoksi luulit kaverin satuttavan minua. Muutamaa maukaisua myöhemmin iskit hampaasi kunnolla kaverin niskaan... mammaa ei satuteta.

Jos olen ollut kipeä tai allapäin, olet ollut lähelläni koko ajan. Huolehtinut minusta. Olet lohduttanut ja tehnyt sen todella viisaasti.

Olethan sinä ollut varsinainen hienopieru. Vääränlainen hiekka kostautunut pökäleellä keskellä sänkyä. Hiekka-astian siivous jos joskus venähtänyt pissat tehty lavuaariin. Vieraiden laukutkin on saattaneet saada kosteat terveiset mikäli jätetty väärään paikkaan. Oletpa joskus käynyt lirauttamassa miehen mukiinkin jonkun protestoinnin vuoksi.

Sinä olit heti alusta minun kissa ja muista et piitannut. Mies ja pojat kuitenkin läpäisivät kriteerisi ja heidät sulatit ihmisinä laumaasi, hekin pääsivät lohtusi ja huolenpitosi piiriin.

Tänään oli aika minun pistää rakkauteni lujille ja antaa sinun mennä. Järki kertoo päätöksen olleen oikea, mutta sydän on tuskissaan. Kuka nyt lohduttaa ja kuivaa kyyneleeni? Kuka nukkuu päiväunet kanssani kylkeeni käpertyneenä peiton alla? Tiedän, että aika oli oikea ja sinun on hyvä olla muiden luona. Surusta huolimatta kotiin tullessa minulla oli hetken hyvin kevyt olla, sinun ei tarvinut kärsiä.

Meillä on kuitenkin valokuvat ja kauniit muistot sinusta. Nelli jo osoitti minulle lohdutuksen taitojaan ja Harlikin pitää meistä huolta. Hyvää matkaa rakas ja kiitos kun valitsit minut vuosia sitten!

Hyppää tähdenlennon matkaan,

matkusta halki taivaan.

Liidä pumpuli pilveen, 

nukahda sen pehmeyteen.

Kauniita unia pieni rakkaani!

Viime vuotisia vielä...

Äitee ja isä sai sukkaset pukilta molemmat. Isälle jemmasta kaivettua Zeldan dippausta (onneksi niitä on vielä monia jäljellä), seiskaveikkaa ja tottakai jäi punnittematta...

Äitille pinkkiä seiskaveikkaa kera murun sukista jääneen regian, pitkään on ollut tarkotus tehdä broken seeds mallilla sukat, mutta nyt vasta tuli tehtyä...

Isän sukissa puikkoina 3,25 mm pyöröt ja äiteen sukissa net zingit eli 2,75 mm. Isälle varpaista varteen yhtäaikaa, kera tiimalasin. Äitille perinteisesti varresta yks sukka kerrallaan ja tiimalasit näissäkin.

Pidemmätkin varret ois varmaan äitillä saanu olla. Isälle lyhyttä vartta ja mahdollisimman löysää, ettei purista tai kiristä...

Ja mikäs sen parempi kuvaus aika kun saunan jälkeen uudet sukat lämmittämässä varpaita. Suoraan puikoilta jalkaan äitille ja isänki sukat vaatii sen ensimmäisen pesun tasottuakseen.

Uuden vuoden toivotukset lähti kera tämän kuvan...

... kera toivotuksen: Hyvää uutta vuotta. Perheen nuorin hyytyi jo vaikka raketitkin vielä ampumatta. No oikeastihan kissaa ei vahingoitettu millään tavalla, vaan kuva oli ihan lavastus. Tuo koristeena ollut kissapullokin päätyi lasinkeräykseen... se kun oli sopivan painava rakettien ampumisalustaksi. Raketit käytiin ampumassa kahdeksan maissa ja sen jälkeen herkkuja pöytään ja koko perheen leffa pyörimään. Oli ensimmäinen kerta, kun meidän perheessä raketteja ammuttiin. Esikoinen niistä kysyi voitaisko. Meillähän on molemmat lapset olleet herkkäkorvaisia ja kovat äänet siis sattuneet korviin. Ostettiin sitten pieni paketti ihan raketteja ei mitään paukkupommeja. Juniori oli ensin sitä mieltä, että saatte mennä keskenään ampumaan hän jää kotiin, lähti mukaan kuitenkin ja tykkäsi kovasti. Joten ilmeisesti jatkossakin me muutaman raketin ammumme.

Eilen sitten ajelimme anoppilaan kyläilemään ja kattokaapas kuinka mukavassa tunnelmassa anopin kanssa kilkuttelimme puikkoja ennen kotimatkaa...

En osaa tunnetta selittää, mutta oli aikasta upeaa. Takassa tuli, istumme sohvalla vieretysten molemmilla kutimet kädessä ja keskustelemme niitä näitä mieheni ja anoppini kanssa. Pojat temmelsi pihalla juuri sillä hetkellä papan kanssa. Meillä oli siis jalkalamppu valona ja muuten tunnelmaa loi kynttilät, jouluvalot ja tuo takkatuli... harmikseni tuo takkatulen upeus ei onnistunut kuviin kunnolla.

Tänään olinkin sitten jo taas töissä. Kotiin tultuani mies ei oikeen innostunut ehdottamastani perheen laatuajasta... kun tämä meidän ihana  hallitus päätti vapauttaa kauppojen aukiolot, niin johan mm. Prisma mainosti olevansa muistaakseni kymmeneen auki. Ehdotukseni oli siis, että lähtisimme shoppailemaan koko perheellä. Miestä kyllä nauratti ideani kovasti, johtuen siitä, että silloin kun tästä sunnuntai aukiolosta tehtiin päätös oli lehdessä jonkun paikallisen kauppiaan haastattelu, joka kertoi sunnuntai aukiolon olevan siksi hyvä, juttu että he voivat nyt viettää laatuaikaa perheen kesken lähtemällä shoppailemaan sunnuntaisin. Silloin kyllä tuli mietittyä, että on perheen asiat pikkasen huonosti, jos heidän laatuaikansa on sitä, että pääsevät sunnuntaina shoppailemaan. Ilmeisesti tämä perhe on ollut hajoamispisteessä kun sunnuntait oli vielä kaupat kiinni... Ei voi pieni ihminen käsittää tätäkään päätöstä vapauttaa aukiolot... siis oikeastikko nykyiset aukiolot eivät riitä ihmisille kaupassa käyntiin. Jos tätä perustellaan työpaikkojen lisääntymisellä yms... epäilen suuresti. Ihmisillä ei ole rahaa sen enempää kuin ennenkään, joten kulutus ei tule lisääntymään. Vastaavasti taas kaupoissa kulut nousevat ja sehän tiedetään mihin se siirretään, hintoihin. Eli ostovoima loppujen lopuksi pienenee, kauppojen menot kasvavat ja lopputuloshan on se, että yksikään kauppa ei siinä tilanteessa enää palkkaa uutta väkeä vaan kaupoissa tulee olemaan pienemmät miehitykset ja turvattomuus silloin kasvaa... ja niin voisinhan tästä paasata vaikka kuinka. Lisäksihän tämä sitten tulee tappamaan noita pikkukauppoja, joille nuo aukioloajat ovat olleet tähän saakka kilpailuetu.... nehän sitten lakkaavat pikkuhiljaa olemasta...

No joo, nyt eksyttiin ihan asian viereen. Tuntuu hölmölle toivotella ihanaa tätä tuoretta vuotta tuon pläjäyksen jälkeen... mutta kuitenkin tämän vuoden toivon olevan jokaiselle oikeen ihana.