keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Protoilua ja tunnustus

Paluu arkeen on ottanut koville, tuntuu että väsyttää koko ajan. Mieli on kuitenkin kirkas ja en ole niin kiukkuinen akka, mikä tuntui ennen lomaa olevan se vallitseva olotila. Juniorikin pääsi tänä aamuna oikein kunnolla arkeen ja otti sellaisen tunnin tinttailu huuto, itku raivarin. Mutta kuten sanottu, en ole enää kiukkuinen akka ja vaikka tuntu rankalta, ei tullut tiuskaistua kertaakaan ja niin me vain saatiin rauhoituttua.

Mutta sitten protoiluun. Mielessä on pyörinyt uusi rannekello hetken aikaa jo. Ongelmana vain oli kellotaulun kiinnitys ja eilen se sitten selkiinty ja sain tehtyä. Ongelma se oli siksi, että halusin tehdä tuon kellon nimenomaan memoryvaijeriin ja kun kellotaulun tausta ei saanut peittyä, että saa patterin vaihdettua. Vihdoin keksin miten väännän vaijerin kellotaulun kohdilta, että se onnistuu. Aluksi mietin kiinnittämistä lenkeillä, mutta silloin olisi tausta jäänyt vaijerin alle. Tämmöttinen siitä tuli.



Vielä se on koekäytössä, voi olla että puran ja teen hiukan erilailla. Katsotaan nyt miltä tuntuu muutaman päivän käytön jälkeen. Yksi idea parempaan toteutukseen on jo mielessä. Tai sitten teen toisen tuolla uudella ajatuksella. Ainakin vielä olisi yksi käyttämätön kellotaulu odottamassa. Helminä hematiittia, jadea, savukvartsia, lasikristallia sekä Swarovskin biconeja. Eri muotoisia ja eri kokoisia hematiitit ja jadea eri kokoisina. Tässäpä vielä ranteessa.


Tuli tästä ehkä vähän hieno arkikäyttöön... mutta pitäähän sitä jotain luksustakin olla jopa arkisin. Vai mitä? Ja parastahan tässä on, että sen kiepsauttaa tuosta vain ranteeseen, ei tarvitse lukkojen kanssa ähertää, siis kiireisten aamujen pelastus. Vaikkakin rannekello on ainakin minun tapauksessani nykyisin enemmänkin yksi koruista, ei sitä ajan katsomiseen kauheasti tarvitse ja maailma ei kaadu vaikka jäisikin kotiin.

Mutta sitten tunnustukseen. Sain Mustaltakissalta Mustankissan tytär-blogista Kaunis Blogi-tunnustuksen. Kaunis kiitos tästä! Tämä tunnustus tulee jakaa viidelle alle kahdensadan lukijan blogille. Mikä tuottikin hiukan pohdintaa, mitkä tulivat ihan ensinnä mieleen olivat osa yli rajan omaavia lukijoiltaan ja pari tiedän etteivät kauheasti piittaa tunnustuksista. Mutta tässäpä valintani tunnustuksen saajiksi:

Nämä tällä kertaa nauttivat tunnustuksestani.

Muistakaahan vielä yhdeksään asti aikaa tavoitella nilkkakorua.

8 kommenttia:

  1. Kiitoksia tunnustuksesta! Älyttömän hienon kellon olet tehnyt!!

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia tunnustuksesta. Minäkin jäin ihailemaan kelloasi, enkä edes heti älynnyt tätä tunnustusosiota! Täytynee pistää hyvää jälleen kiertämään ;)

    VastaaPoista
  3. Tuo on kyllä todella kaunis !
    Kertakaikkiaan ihana se kassi, mutta mun kone ei ompele nahkaa. Enkä muutenkaan osaisi. Mutta ymmärrän hyvin että siihen ihastuit :)

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia tunnustuksesta. Mukava kuulla että blogini on terapia paikka myös muille :)

    VastaaPoista
  5. Huomenta!Talvilomalla täälläkin-hassua,kun ajattelee,että ensi viikolla alkaa pyöriä kesälomakausi.No,aamuyöllä kohti lentokenttää ja Berliiniä,vappu vaihtuu siellä.Kiitos blogista,intohimoisena neulojana ihailen mieluusti muiden kädentaitoja ja estetiikkaa.Nuo helmeilyt jäisivät kyllä itseltä tekemättä,ei vaan osaisi...Hyvää vappua!

    VastaaPoista
  6. Olkaa hyvä tunnustuksen saajat!

    Meke: siitä vain kehittelemään omaa versiota. Josko sinun nystyräsi keksisivät paremman konstin kellotaulun kiinnitykseen. =)

    Linda: kyllä se todella on terapiaa. =)

    Sari: oikeen ihanaa reissua sinulle ja hyvää vappua. Kiva kuulla, että joku nauttii näistä minunkin tekeleistä ja jorinoista. ;D

    VastaaPoista