Heh heh... naurettu vatsa kipeäksi

Rojektia tikutettu 11 kierrosta lisää, eli 211 kierrosta tehtynä joka tekee siis 36,5 %. Muuten on ollu vähän kiirusta muiden hommien kanssa, ei ole muuta tuon lisäksi ennättänyt tekemään. Kun kukkia on vaikea noiden neitosten takia kasvatella päätin laittaa keittiönpöydälle yrttejä ruukkuihin kukiksi....

Sitruunamelissaa, basilikaa sekä oreganoa (joka ei tykänny kauheesti vissiin kylmästä ja voi olla ettei sitten tokene). Niinhän sitä luulis, että saavat olla rauhassa. Romppu ja Harli kävi maistamassa oreganoa... sitten jäi se rauhaan. Basilika on saanut olla ihan rauhassa. Mutta mutta.... se melissa sitten.... kummasti yön aikana toiselta puolelta katos lehdet... syyllisenkin yllätin itse teosta... Harlille maistuu sekin... sikäli vaan että sitrushajujen pitäs olla kissoille inhokkia ja tuossa nyt kuitenkin on sitä sitruksen makuakin (maistoin ite ja varmistin), mutta Harlia ei tunnu haittaavan sekään. Höh! No melissa on nyt sitten tiskipöydän kulmalla, sinne ei mene Harlikaan.... ainakaan luvallisesti.

Ja sitten snylle todisteet, tykkäsin tosiaan siitä cappucinosta ja kupeista.

Ja niin tykkäs mieskin. Mukavaa vaihtelua kaffille aina välistä. Yleensä siis vapaa päivinä hörppästään väliin cappuciinot.

Eilalla oli Korustamossa villiviikko ennen pääsiäistä ja minäkin olin onnekas yhden päivän arvonnassa. Eilahan on varsinainen kynsilakkataiteilija korujen kanssa ja tämmöstä postia sitten sain.

Eikä tuota ihanaa kirjanmerkkiä saa kuvattua oikeuksiinsa, niin upea tuo kynsilakka taiteilu kapussin alla on, mutta tässä vielä lähikuvaa siitä.

Ja sitten siihen itse piristykseen... tänään sitten naurettiin työkavereiden kanssa puolituntia vatsamme kipeiksi, näkymät ikkunasta oli kerrassaan hersyvät. Katsoin siis ulos ja kappas, parkkipaikan reunalla näytti olevan hieman lentokyvytön"varis". Keikkui metrin korkuisen lumipenkan, siis sen ainoan mikä siitä enää löytyy, nokassa. Tuo "varis" oli keltainen ja omaa neljä kumitassua (kuvaamaan en kehdannu mennä, että olisitte nähneet sen, vaikkakin kyllä siinä useampi tyyppi senkin kävi tekemässä). Kyseessä siis auto, merkistä ja mallista en ole varma, kun sitä matkaa oli mutta Toyotan Yaris on ainakin hyvin lähellä sitä pikku biiliä, joka siis oli hypännyt keon nokkaan. Ei pysty käsittämään kuinka tämä kyseinen kuski siinä oli onnistunut. Okei, järki sanoo, että kovalla vauhdilla.... mutta kun se oli semmosessa paikkaa että mä en käsitä mistä se sitä vauhtia on saanut otettua niin paljon. No, seuraavaksi jo nauratti se, että kuskina (jess, jess, jess) ei ollut nainen ja tämä nuorehko mies ei mikään pieni ei ollutkaan, ihan ei heti pistäs ajatuksissa tuommoseen naisen kauppakassiin sitä kaveria istumaan. Sitten piti jo pokankin pitää kun kaiffari tulee poikansa kanssa aikansa siinä ihmeteltyään ja hyörittyään ja jopa yritettyään ajaa keskeltä pohjaa kasan nokassa olevan autonsa pois... toisen puolen renkaat ku otti maahan. Nii-i perä ois ollunna kakkana jos ois ajamalla onnistunu siitä irrottautumaan. Siis tulee multa kyseleen löytyskö meiltä lumilapiota lainaan... no ei löydy. Arvatkaa vaan tekikö mun mieli kysyä siltä, että miten helskutissa sä onnistuit ton tekemään, mutta sain pidettyä suuni kiinni. Poika sitten (about 6 vee) tuumaa mulle, että sitte me ei päästä ikinä irti siitä. Kaiffari tuumaa että kyllä me päästää elä hätäile ja kyllä sitä itteesäkki nauratti.... mut en mä uskaltanu siltikää kysyä tai alkaa nauramaan. Paras oli kun pyörätietä kävelee tyyppi siihen parkkiksen sisään tulolle kaivaa kännyn taskusta ja alkaa kuvata, panee kännyn taskuun ja lähtee käveleen takas tulo suuntaan. Siis se kuva ois pitäny saaha, että tekin saisitte käsityksen siitä, ei sitä osaa selittää. Mutta hauskaa meillä oli, siinä jopa oli jo puolen kymmentä äijää parhaillaan. Lopulta apu tuli sitten jostain ja ne alko tuhota sitä kinosta sieltä auton alta... sitte loppu työt ja jäi näkemäti kuinka ne sen lopulta siitä irrotti. Työkaveri meinas, että ois pitäny mun sanoa siihen lapion kyselyyn, että odottaa ku kevät sulattaa auton alas. Heh... kyllä oli todellinen päivän piristys tämä.

Tästäpä muuten tuli mieleen, että mulle oli tullut yks kommentti... oli kylläkin ohjautunut tuonne roskapostin puolelle. Englanniksi oli kehuttu erinomaiseksi yhtä postausta ja sitä kuulemma suosittelee omalla sivullaan.... osote vaan oli sitten niitä miesten sinisiä nappeja... no juu, ehkäpä minun käsityöni sitten saa jonkun hekuman valtaan ja ties mitä. Sinne sitten sai jäädäkkin, mutta ei kyllä kauheesti naurata jos jossain v....gra sivustoilla mun blogia mainostetaan... tai siis naurattaa kyllä jos joku oikeesti sieltä tänne eksyy... raukka mikä pettymys.

Että semmosta, mä taidan tikutella vielä pari kierrosta tuota rojektia... odotellessa ystävääni, joka tuolta kotopuolesta ajelee meille kyläilemään. Kiva viikonloppu tulossa ja jipii, vielä huomena töitä ja sitten vihdoin ja viimein on se mun talvilomakin.... jihaa!!!!

Aurinkoista viikonloppua!