Taikuuden päivä

Niin, tänään odotti postia pöydällä kun tulin töistä... lokakuun sny-lähetys, maksina lähetetty ja kun tuo meitin Pate on niin ihana, että lähes aina ottaa maksit mukaan ja soittelee ovikelloa, josko saisi annettua luukusta sopimattomat lähetykset, niin kotiin asti tuli tämäkin puketti. Oli siis kiva tulla kotiin, kun tämmönen boksi odotteli heti keittiön pöydällä...

Lokakuussa sny-aiheena oli taikapallo ja tämmönen pallo mulle paljastui kera kortin, kirjekuoren ja nauhan jossa oli kiinni silmukkamerkkejä, koristepyykkipoika ja pari koruriipusta...

... niin ja tuo karkkikeppi, snylläni on jo joulu mielessä. Kirjekuorta ei saanut avata ennen kerän uudelleen kerimistä ja malttamattomana minä ryhdyin heti toimeen....

Ensimmäisenä paljastui neljä minttulakua, minttua minun heikkouttani ja nämä vielä ihanan pehmeitä eli siis todella tuoreita, pistin heti omaan jemmaan... aion nauttia nämä ihan itse. Ja keriminen jatkui...

Seuraavana tipahti kierroslaskuri, laskuria minulla ei ollutkaan ennestään eli osui ja upposi. Seuraavaksi tipahti lisää pientä tarpeellista...

Lisää silmukkamerkkejä, tällä kertaa avattavia ja nuo nauhassa kiinni olleet taisivat olla snyni itsetekemiä?

Seuraava yllätys sieltä jo pilkottaa reilusti, sydän heijastin. Taitanee päätyä laukkuuni, koska takeissa jo on ja laukkuun olin suunnitellut ostavani oman, no nyt se on.... ja taas keritään vähän lisää...

Nyt tuli hauska pipon mallinen puikkomitta, tuota mittaa tuossa alareunassa mietin mahtaneeko olla mikä mitta kyseessä? Cm ei ainakaan ole kyse, sen tarkistin. No kuitenkin... homma jatkuu...

Seuraavaksi tuli neljä ihanaa tähtinappia....

Ja mitäs sitten, siemenhelmiä joita ennen tuommonen ovaali pinkki jutska, sitä hetken ihmettelin kunnes tajusin koittaa avata, se olikin yliviivaustussi, suloisen kokoinen ja ihanan värinen....

Vielä riittää hommaa... juniori tuumasi tässä vaiheessa, että nyt sieltä taitaa tulla hanskat. Ei tullut hanskoja vaan...

Kassi, jolle oli selvä käyttötarkoitus... projektipussiksi ehdottomasti. Mutta tuolla kassissa oli vielä sisällä tuommoinen vihreä verkko... kysynkin nyt rakas snyni, onko sillä jokin tarkoitus? Ei meinaan ainakaan itselle tuli mitään mieleen. Tässä vaiheessa epäilin, että kirjekuoressa odottaa ohje, johon tulee helmiä, iiks, ei kuitenkaan tullut, eli helmet oli muuten vain. Seuraavassa kuvassa sitten koko sisältö...

Hurjan paljon oli snyni onnistunut sisällyttämään taikapalloon sisältöä ja vieläpä kerinyt todella kauniin pyöreän kerän... kun vertaa siihen mitä itse sain aikaan olen kyllä kateellinen, hihii, voi kun voisikin laittaa oman räpästyksen kuvan tähän vertailukohdaksi, saisitte vatsalihaksille treeniä naurun kautta. Vielä pari kuvaa, ensin pikkutavaroista lähempää...

Ja kruunuksu tuo lanka...

Uusi tuttavuus minulle tämä BC Garnin babyalpaca, mutta jukra miten ihanan pehmeää se on. Väri on semmoinen mitä tuskin itse olisin ostanut, mutta kaunis se on. Monesti sitä vain jämähtää niihin omiin väreihinsä ja ei uskalla hankkia muita värejä vaikka ne kuinka ihania olisikin, kiitos siis snylleni tästä värivalinnasta. Mukana oli sitten ohje huiviin, englanniksi ja sitä nyt on tullut tankattua ja tankattua, muutama kohta jotka vieraita termejä, mutta kyllä ne sieltä on alkanut avautumaan ja kuinkas sitten kävikään.... juniorin kummit eivät päässeet sunnuntaina, joten tulivat tyttäriensä kanssa tänään käymään ja heitä odotellessa....

oli sitten ihan pakko aloittaa tuo ohjeen huivi tuosta langasta.... siitäkin huolimatta että on taas luvattoman monta työtä kesken yhtäaikaa... mmm... rojekti, kaksi revontulta, yksi muu huivi, äitin tuubihuivi, hame, kolme eri sukkaparia ja saattaa tuo olla joku muukin. Ja kuten huomaatte kierroslaskuri pääsi heti käyttöön, samoin pussukka ja yksi silmukkamerkeistä ja täytyy sanoa, että onneksi snyni laittoi tuon laskurin taikapalloon... ei olisi tätä huivia ollut kovin kiva tehdä tukkimiehenkirjanpidolla. Hurjan iso kiitos sinulle snyni, turhaan hermoilit aivan super ihanan, mahtavan ja upean taikapallon olit minulle tehnyt! Ja kuten kuvista huomaatte en jännittänyt yksin sisältöä, vaan juniori sekä Harli olivat tiiviisti vieressä seuraamassa mitä kaikkea sieltä oikeen löytyykään.

Tosiaan juniorin kummit kävivät tänään tyttöjensä kanssa, juniori sitten heidän lähdettyään kysyi esikoiselta mielenkiintoisen asian. Ensin tuumasi, että vaikka puhut normaalisti, niin miksi näille neideille puhuessa puhut jotenkin ihanammalla äänellä. Tytöt ovat siis kolmen ja vuoden ikäiset. Esikoinen etenkin tästä kolmen vuoden ikäisestä huolehtii ja touhuaa kovasti hänen kanssaan.

Tänään oli myös hauska aamu, vaikka aikainen olikin. Eilen juuri sanoin työkaverille, että soittaa mulle heti jos mua ei kuuden aikaan ala näkymään. Kun tiesin etten saa ajoissa unta ja unet jää lyhyiksi... no heräsin ja kerkesin ajoissa töihin.... mutta se olinkin minä joka joutui soittamaan, kun kello näytti jo kymmentä yli kuutta ja työkaveria ei näkynyt... herätin hänet ja siitä meillä onkin riemua riittänyt koko päiväksi.

Mutta nyt blogikierrokselle ja sitten tutimaan, että jaksaa taas aamulla töihin, huomenna pitää onneksi vasta seitsemäksi. Ihanaa viikonjatkoa kaikille!