Huh huh...

Olihan hulinata... esikoinen täytti yhdeksän vuotta ja tänään on juhlittu. Ensin kävi mummu ja pappa (miehen puolelta), mummi ja pappa (minun vanhempani) sitten taas tulivat eilen ja lähtevät huomenna. Sitten olikin vuorossa kaverit, seitsemän kaveria, esikoisen kummisetä sekä omat pojat ja kunnon futismatsi... olihan kunnolla menoa ja meininkiä. Mutta kyllä tämä kaveriporukka kokonaisuutena on niin elävä ja menevä, että ensi vuonna taidetaan miettiä juhlat johonkin muualle kuin kotiin. Korvat soi parin tunnin jälkeen ihan kiitettävästi.

Toissa viikonloppuna meillä olikin sitten vähän rauhallisempaa sorttia olevia vieraita... puolen vuoden ikäinen kummipoika.... miehen serkku ja hänen avokkinsa, kummipojan isosisko oli jäänyt mummollensa kun sinne tuli lähes saman ikäinen serkkutyttö kanssa. Vihdoin sain sitten miehen serkun avokille lupaamani orjansormuksenkin tehtyä... tässä on ollut haasteensa. Meidän alkuperäinen suunnitelma ei toiminut ja piti sitten miettiä vähän uusiksi. Tämä miettiminen sitten ottikin vuoden päivät. Lopulta alkoi mielessäni itää mattoketjuna toteutettu orjansormus... mutta kun sitä olikin todella hankala toteuttaa, ei tuntunut onnistuvan ei sitten millään. Moneen kertaan yritin aloittaa mutta kun sei vaan saanut onnistumaan ei sitten millään, kunnes nyt palat loksahtivat kohdalleen....

Kummipojan peppu otettiin ensin kuvausalustaksi ja näin siinä sitten kävi... poju pysy paikallaan ja lukuun ottamatta tuota alakuvaa, joka ikinen kerta alkoi hillitön potkuttelu juuri kun painoin kameran laukaisinta... välistä potkut osuivat käsiini ja niistä kuvista sitten ei tullut yläkuvankaan kaltaisia.

Seuraavaksi kuvattiin seinää vasten....

Ei saanut siinäkään kovin hyviä kuvia, mutta tämän yhden nyt julkaisen kun siinä näkyy vähän paremmin kuinka asettuu käteen. Kauan se otti, että tämän sai valmiiksi, mutta tuli saajansa näköinen ja häntä miellyttävä ja sehän on pääasia ja tämä hieman poiki uusia ideoitakin... yksi valmiina vaatii vaan hieman säätöä että on julkaisukelpoinen. Sitten vähän lähikuvia...

5 mm lenkkejä ja 1 mm hopeaduplee lankaa jokunen metri. En meinaan enää muista paljonko lankaa ostettiin tähän koruun. Tuohon ranteen alapuolelle tein pätkän 0,6 mm langasta, 2,5 mm lenkeillä pätkän muinaisketjua, tuumasimme sen olevan sopevampaa tuohon kuin jatkaa koko ranteen ympäri tuota mattoketjua.

Oli todella mielenkiintoista saada se idea tuohon alkuun juuri heidän vierailun aikana. Sitä ennen ei onnistunut vaikka kuinka yritin ja yritin, sitten kun tajusin aloittaa tuosta sormus osuudesta niin tämä oli ihan selvää kuinka sen rakennan. Mutta tätä ennen yritin aloittaa aina tuosta kämmenselästä vähän joka kohdasta ja ei se ei todellakaan onnistu siitä aloittaa.

Ja tulipas tässä mieleen, että tuossahan oli jokunen viikko sitten rannekorun arvontakin, no nyt on random.org puhunut ja voittajaksi arpoitui numero yksi eli Satu, laitatko mulle osotetietoja ja ranteen ympärystä niin saan korun Paten matkaan sinulle.

Täytyy sanoa, että voi ihanuutta että tämän päivän pirskeiden jälkeen on vielä kaksi päivää vapaata. Olihan tuossa seitsemän päivän putki töitä takana ja siihen päälle esikoisen meininki juhlat. Nyt saan kaksi päivää nauttia ja tehdä sitä mikä hyvälle tuntuu. Neuleiden kanssa on ongelma, kun olis hinku alottaa uutta ja tehdä vanhoja poikkeen... mutta kummitätin kuuskyt vee sukat pitää tehdä ensinnä. Eipä siinä ihana malli ja teen molempia sukkia kerralla nii ei vastusta, mutta kun tekis mieli alottaa pari uutta juttua ja tehdä ne vanhat alta pois, nyt kun on into saada ne valmiiksi.

Ihanaa viikonloppua teitille!