Kasseja siellä, kasseja täällä, kasseja ympäri Suomen maan...

Niin, minäkin uskaltauduin mukaan Heidin järjestämään kesäkassivaihtoon. Tänään sitten onneksi posti tuli hyvissä ajoin aamupäivällä, että ennätin hakemaan ennen töihin lähtöä ja kuvatakin ennätin, nyt sitten töiden jälkeen kerkeän postailemaan.

Minulle kassin lähetti Mimmukan hääräilyt-blogista Tanja. Kortissa oli hauskasti kerrottu kassin malli, joka meni näin "Miltäköhän tämä näyttäis ja tämä ja tämä" ja selityksenä, tehdessä oli vain ideoita pursunnut. Ja älä Tanja huoli, kelepaa kyllä. Oli siellä kortin ja kassin lisäksi sitten sukulaatilevykin, ei ois voinu parempaan aikaan tulla... Jaa niin muitaki varmaan kiinnostaa millanen....

Ja tottakai tämä oli taas väriä, jota en saanut kuviin oikeen. Helmineuletta siis itse kassi, johon virkattu suuaukkoon koristenauha, jossa kiristysnyöri ja nyörin päässä tuommoset turkoosivalkoiset kukkaset, kylkeen ommeltu virkattu kukka/tähti, on mun mielestä molempia. Olkahihnassa mielestäni hauska idea (mikäli siis oikeen osasin tutkia) ensin virkattu ihan perusketjusilmukkaa ja niistä letitetty hihna. Tuo kukka/tähti on turkoosista langasta...

...jossa on kivasti mukana tuommottista hopeasäiettä, kuvassa näkyy tosi huonosti, mutta luonnossa näkyy kivasti. Ei siis liikaa blingiä, vaan silleesti sopevasti kivana yksityiskohtana. Ja sitten toisen puolen koristuksena... selkeä aurinko...

Vaikkakin väriltään valkoinen, mutta aurinko se mun mielestä on. Onhan tämä aika rempseä lomakassi, tarkkailkaa vaan missä tulee vastaan tämmöttinen, aiotaan taas vähän kotomaata tutkailla. Mukavasti tuossa on kokoa, ei liikaa, mutta menee mun känny ja lompakko, miehen samotin, ipadi, matkakässy, ja vaikka ja mitä muuta mitä tulee mukana kannettua. Silti ei oo liian suuri vaikka sisältö oliski vähempänä. Kiitos siis Tanja sinulle kassista, kelepaa kyllä. Ja voin kertoa, että mieskin tuumas, että hienohan se on, kun tottahan toki jänskätin hakemaan mennessä millanen laukku sieltä löytyy. Eli KIITOS!

Oma kassini meni Vauva-arkea ja avioelämää-blogin Heidille. Jälleen kerran kotitoimituksella. Minulla kun näyttää olevan aika hauska tuuri näissä emona toimineen Heidin vaihdoissa, ensin Sny kierrokselle pariksi hyvä ystävä ja nyt sitten pariksi ihminen lapsuuden maisemista, ei kyllä ollut tuttu entuudestaan. Vaikkakin totuus on se, etten edes kaikkia sukulaisiani sieltä tunne. Joka tapauksessa, kun tiistaina ajoin poikia hakemaan ja keskiviikkona sitten kotiin takaisin, tuumasin maanantaina, että turhaan minä kassia postiin pistän vaan vien samalla kotiin saakka. Olihan pari hiukan hämmentynyt, etenkin kun en tiedä mistä ihmeestä sain päähäni hänen olevan Sanna ja oven avattuaan kysyin ensimmäisenä, sinähän olet Sanna. Samoin tein tajusin mitä kysyin ja korjasin nimen oikein, sitten jatkoin kysymällä osallistumista kesäkassivaihtoon. Sitten selitinkin jo miksi seison oven takana ja muutama sana siinä vaihdettiin kassin luovutuksen yhteydessä. Toivottavasti myös Heidille kelepas kassi. Minähän sitte lähin tässä asiassa peffa edellä puuhun... netin selailua ja ompelemista edessä. Juu siis kankaat ja simppeli ohje löyty helposti, enää en vaan tosiaan muista mistä mä sen ohjeen löysin, ku siitä on aikaa nyt sen pian parisen kuukautta. Yhden harjotuksen tein vanhoista farkuista ja ku onnistu niin niillä mentiin. Juu, mutta kun tätä sitten kasaamaan aloin alkoki omat ideat punkemaan.... No kurkataan...

Tää nyt on se toinen puoli.... ku ensin sähelsin toisen puolen kanssa... oli tarkotus tehä samanlaiset, mutku kaik ei sujunu, tein sitten toisen näin simppelisti. Yllättäen sitten myös ompelin harmaalla... musta loppu kesken... sitä oli vaan sitten alapuolalla. Mutta se toinen puoli...

Sangat ja yläkolmio liituraitaa, alakolmio tuommosta vähä marmoripintasta mustaa ja väliin suikales pinkkiä... mut ku noit kolmiot ei ollu sitte molemmat kolmioita vaan ales tein tuommottisen mistä tuli alespäin pidempi ei tuo pinkki ollutkaan helppo saada kohilleen. Ensmäsen ompelun sössin ja siksi ei tullu molemmista puolista tämmösiä ja noiden palojen mallin vuoksi tuo pinkki levenee tuonne yläreunaa kohti.

Vuori on tuota pinkkiä ja tässä näkyy tuo alakankaan erilaisuuskin kivasti... nii ja äiteeki sitte kaipaili tämmöttistä, että kai se täytyy vielä ommella, onneksi ostin kankaita reilusti. Ja kun se ensmänen kappales män  mettään tuumasin, että teempä sitte taskunki... tein tuosta liituraitaosasta sitte sisälle taskun...

Seki sitte kivasti kolmiona, vaikka tasasin sitte pohjasta, ettei tuu simmonen kärki joka jemmaa net mahdolliset taskuu laitettavat pikkutavarat.

Oon aikaste ylpee kyl itestäni, minä joka siis osaan käyttää sillee perusjutskuissa ompelukonetta (verhot, tyynyn päälliset, lahkeiden lyhennys yms jutuissa) onnistuin tehä vuorellisen laukun, vieläpä vetoketjun kanssa... nii no pikku moka sattu että kääntöaukon jätin väärin päällipuolelle, mutta kivasti sain senkin kuitenki ommeltua ja ei hyppää sieltä silmille. 

Että näin ja jospa sitten jo huomenna net huivit... tai sitte ei, riippuu kuinka rankka työpäivä tulee.