lauantai 13. syyskuuta 2014

Hävitty vai sittenkinkö voitettu taistelu?

Niin, minähän kävin sisäistä taistelua snypaketin saatuani, sukka pitäisi tehdä valmiiksi ja sormet syyhysi Snyni lähettämien ohjeen ja lankojen kimppuun.... Kokkailin vapaa päivän vuoksi perheen parin päivän ruota valmiiksi ja taistelin itseni kanssa. Hehkutin pakettiani välittömästi ystävälleni Mehtäemännälle ja kerroin taistelustani. Raporttiini vastatessa Sny-emomme Heidi toivoi, että ennättäisin tekemään puseron kierroksen aikana, että saisi laittaa valmistuneisiin töihin sen. Niin, mitäkö tapahtui....


Sukka on edelleen varttansa vailla.... työt vain haittaa tekemistä. Mehtäemäntä olis helposti voittanut satasensa, jonka oli ollut työkaverinsa kanssa lyömään vetoa, että näin käy... illalla kun soitti niin ensimmäinen kysymys oli joko paita on alotettu. Hih, emollekkin vastasin, että paita puikoilla jo ja hänkin kertoi ounastelleensa näin käyvän. Nyt mennään eikä meinata... sukan valmistuminen siirtyi siis. Mutta tämän lisäksi minulle heitettiin toinenkin haaste ja sekin vie osansa ajasta, kun pitää vähän kaivella netin syövereitä, että pääsee kokeilemaan jotain mielenkiintoista... siitä sitten lisää mikäli onnistuu, lisäksi tämä haaste poiki hiukan ideoita lisää piähän ja niistä ehkä jo ensi viikolla jotain enemmän. Kun ennättää toteuttaa kaiken.

Minä hölmö vain menin vaihtamaan huomisen vapaan työvuoroon... tällä viikolla tulee siten kuusi työpäivää. Hölmö siinä mielessä, että huomenna olisi niin ihanasti ollut aikaa tehdä paitaa. No, isommassa mittakaavassa se sitten kuitenkin on hyvä... sain itseltäni ensi viikolta yhden työpäivän, eli vain neljän päivän työviikko ja sopivasti sijoittuu niin, että ei tulekkaan seitsemän päivän putkea. Eli voitan kuitenkin sillä tavalla. Eli kyllä sitä käsityöaikaa kuitenkin on luvassa.

Asiasta kukkaruukkuun.... tai ainaki lähes. Tänään sitten töistä tultuani päätin alkaa tehdä kalakeittoa ja tupla-annoksen koska meidän junnu syö kalakeittoa aamupalasta iltapalaan kun sitä on. Poika meinaan tosissaan tykkää kalakeitosta... Niin, kaksi kiloa perunoita ja tuplamäärä kalaa. voin kertoa, että todella kalaista keittoa tuli, määrä ei kuitenkaan läheskään tuplaantunut... jaa miksei? No kun....


Viisi kokonaista perunaa sain keittoon ja muut oli tämmösiä... tai ei näin pahoja kaikki, että sain puolikkaan noin puolesta käytettyä ja näitä oli sitten loput. Ei paljon naurattanu perunoita pilkkoessa... onneksi tiedossa mistä perunat lähtöisin, joten palautetta kyllä lähtee. Ainahan osa on sisältä huonoja, mutta että kahdesta kilosta viisi kokonaista perunaa käyttökelpoisia ja ihan normi kokoisia olivat.

Nyt mä alan tikuta tuota paitaa... Ihanaa viikonloppua teille ja vielä on huomiseen klo 18.00 asti aikaa osallistua huivin arvontaan.

5 kommenttia:

  1. Ha ha ha. .Mie niin tunnen siun malttamattomuuden. Miten muuten ne muut ufot?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai miten niin minä oon malttamaton? Pitäskö mun nyt ottaa herne nenuun. ;D Kyllä neki sieltä pikkuhiljaa tulee... eks muista just sain sen yhen sukkaparin valmiiks ja sain sen jo pingotettuakin... muutes autto asiaa, pitäs vaan kuvata. =)

      Poista
  2. Jotenkin ei tule yllätyksenä ;) Kiva väri ja lopputulosta odotellessa...
    Ärsyttäviä tuollaiset potut kun ne saa kuorittua niin saa heittää heti pois ja ei kun uusia kuorimaan ja sama juttu.

    VastaaPoista
  3. Keitin myös kalakeittoa tänään. Herkkua se on tälläkin! Jussi olis ottanut jälkiruuaksikin sitä:)

    VastaaPoista
  4. Hih, mä arvasin ja tiesin XD.

    Jopas on perunoita ollut o_O

    VastaaPoista