Kuti, kuti.... mitenkä käy kun mua kutitetaan?

Niin, mitenkä siinä käy? No enhän mä malta olla tarttumatta toimeen, että kutina lakkaa. Tämän viikon maanantainahan snyltäni tuli taas tuo kutitus paketti... missäkö mennään? Tiistain maltoin vielä itseni, mutta keskiviikkona sitten kutina kävi sietämättömäksi ja eiku raapimaan...

Lankoja vyyhdille ja etikkaveteen lillumaan... torstaina (taas vähän oikasin kuivumisen kanssa ja patterille asensin tuon seiskaveikan kuivamaan sitten)... torstaina sitten...

Tätä vyyhtiä väsyksissä hetken sivelin, kunnon kuvaki jäi ottamatta... onneksi tuli tämä napattua kännykällä illan pimeässä... Oi että miten ihana siitä tulikaan. Hetken siis sivelin ja sitten oli pakko alkaa keriä...

Ja hupsis, torstai iltana sitten oltiin tässä pisteessä nukkumaan mennessä... perjantaina tuli tehtyä ensimmäinen sukka lähes valmiiksi. Eilenhän piti lähteä esikoisen turnaukseen, mutta perjantai iltana sitten saatiin vieras nimeltä tauti... esikoinen alkoi valittaa päänsärkyä, kurkku kipua ja palella... joten jäi turnaus välistä. Eilen sitten sukat saatettiin loppuun asti. Eilen myös nautiskelin sen suklaalusikka kaakaon... itseäkin vähän palelsi, joten viltin alla soffan nurkassa, kuppi kaakaota ja kutimet kädessä, esikoinen kylkeen käpertyneenä tein toista sukkaa...

Oli muutes hyvää tuo kaakao...

Sehän oli tummasuklaa chili... just passeli, ei liikaa chiliä. Sain mukavasti lämmikettä itselle. Ihanat sukat niistä tulikin... vai mitä ootte mieltä?

Valon puutteen vuoksi, en ihan saanut oikeita värejä kuviin, mutta yritin käsitellä näitä sen verran, että olisivat mahdollisimman lähellä oikeaa...

Tässä kuvassa värit parhaiten kohdallaan. Puikkoina oli 2,75 mm knitpron karbonz sukkikkset ja ohjeesta poiketen otin heti varteen 12 silmukkaa puikolleen. Hyvä päätös. Viis ruttua per varsi ja justihinsa pahimmoilleen näytti lanka loppuvan, joten toisen sukan kärjessä on neljä kierrosta lisäksi täysin keltasella langalla. En ihan kärkeen sitä laittanu vaan otin mukaan kun alko pahalta näyttää ja neuloin vuoroin sillä vuoroin tuolla värjätyllä ja kun näki värjätyn riittävän viimesiin kierroksiin jätin keltasen pois. Kukaanhan sitä ei huomaa jossei tiedä ja sillonkaan ei erota tuolta, että missä menee keltasta lankaa.

Ihanat niistä tuli, mietinkin tuolla ruttutekniikalla tehdä säärystimet itselle... Mietitään. Eli vastaus kysymykseen miten käy kun mua kutitetaan on: alta viikko kun lanka on värjätty, kuivattu ja tehty valmiiksi sukiksi... Eli todellakin jälleen Snyni osasi kasata paketin juurikin nappiin... Sittenhän meille muutti tässä tämmönen öttinen tuolta juniorin eskarista keittiön ikkunalaudalle asumaan...

Sulonen hämppy ja kivan näkönen tuossa ikkunalaudalla.

Perjantaina sitten heti päättelin postauksen jälkeen ne esikoisen sukat, kun häntä niin kovin paleli ja siitä lähtien hällä olleetkin sukat jalassa, jopa nukkui perjantai lauantai välisen yön ne jalassa. Kovasti on tykännyt ja muistanut sen sanoakkin. Hänhän sai itse valita langan ja aloitin varpaista, niin sai just mieleisensä varren mitan.

Eli kuten näkyy kauheen pitkistä varsista ei piittaa. Kantapään tein taas saksansukista oppimallani mallilla ja istuukin pojan jalkaan just eikä melkeen.

Lankana siis Hot Socks Vintage ruskeana, 420 metriä sadassa grammassa ja paljoa lankaa näihin ei mennytkään. Puikkoina knitpron karbonz 2 mm pyöröt ja molemmat sukat samaan aikaan.

Ja eilen hää sitte kyseli, koska mä alotan sen paidan tekemisen. No lanka hankittu, mikäli kelpuuttaa sen sitten ja sitten pitäs vaan malli kattoa tai sitte mä vaan teen oman pään mukaan... katotaan eipä siinä ihan perus neulehan siitä tulee, että kun vähän laskeskelee silmukoita hyvä tulee.

Silleesti tälleesti meillä mennyt eilinen, tämä päivä vielä arvoitus tuleeko tulosta vai mitä teen. Ihanaa sunnuntaita teille!