Leijonaemon koruloota...

Niin, olen tänään todennut olevani leijonaemo ja voittajafiiliksellä... siitä lisää lopussa, niin ei tarvii valitusta lukea jonsei huvita. Mutta korujakin on syntynyt. Niistä itsenäisyyspäivän saaliista ja samaan syssyyn yks pyydetty ja mielessä jo valamiina ollunna avainnauhakin...

Mutta otetaas vaiks korviksia ensinnä. Mähän ostin niitä nappeja sieltä myyjäisistä, osa niistä oli jo ostohetkellä selkeitä korviksia ja kovasti sitten oli polte päällä ja koruvermeet esiin. Ei ole vaan ollut aikaa kuvata kunnon valossa, meinas tänäänki mennä ohi ja lisäksi puikoilla sitten noita joulujuttuja, kiire ei ole vielä, mutta en sitä viime hetken paniikkia haluakkaan joten puikot heiluu kaiken liikenevän ajan. Mutta siis niihin korviksiin...

Ihanaakin ihanammat puunapit kauniilla sydänpitsikuviolla, ei muuta ku sopevat rinkulat kaveriksi, että sai koukkuun killumaan.

Yksinkertaista mutta kaunista. Sitten samasta napista himpun isompi versio ja lasikristalli kaveriksi...

Eli kirkkaalla lasikristallilla ja toiset punasella kristallilla...

Ja kristallin kanssa olevista vielä lisäksi yhteiskuva, jossa näkyy hyvin tuo nappien sävy ja puulle ominaiset kuviot...

Kuvaa klikkaamalla suurenee ja näkee paremmin. Nyt ku ossais päättää mitkä pitäs ite... vai pitäskö kaikki...

No sithän oli niitä ihanaisia lankavyyhti linkkejä... lisäksi muistin hyvin hillotut helmet kätköistäni, jotka sain vuos sitte sny-kierroksella ja joita olen säästänyt jotain erityistä varten... no nyt se erityinen tuli vastaan...

Kirkas pieni lasikristalli rondelli ja nuo ihanat helmet kera tuon upean vyyhtilinkin kanssa. Ja tottakai mun piti tehdä myös kaulakoru...

Papuketjua, lasikristallirondelleja kirkkaina ja noita ihanaisia hillohelmiä, joista ei siis ole varmuutta mitä ovat, herkkuja kuitenki. Valikoin näihin lilan ja ruskean sävyisiä. Vielä jäi semmosia sinertäviä ja vihertäviä odottamaan omaa paikkaansa. Tästä tuli ihana setti ja omaan käyttöön...

Sitten vaan tarviis vielä lenkkarilinkit löytää jostain, että sais kaikki kolme rakasta yhdistettyä samaan koruun, koruilun, neulomisen ja juoksemisen... että vinkatkaa jos jossain moisia näettä.

Lisäksi tuli toiset korvikset tehtyä noista vyyhtilinkeistä...

Lisuna turkoosit lasikristallirondellit.

Sitten se toteutustaan odottanut... mehtäemäntä pyys tässä syksyn mittaan avainnauhaa... vihdoin sain tehtyä.

Ab-lasihelmiä turkoosina pyöreinä ja tuommoisina kierteisinä, oisko ne nyt komion mallisia sitten vai mitä. Lisuna isohkoja hematiitin värisiä siemenhelmiä ja papuketjua. Pyyntö siis oli jotain turkoosia ja hematiitin väristä vaikka pelkkinä siemenhelminä... no heti mulla lähti idea mieleen... toteutus vaan kesti.

Sitten siihen valivali leijonaemo osuuteen... Meillähän on siis esikoisella silmälasit. Ollut jo useamman vuoden. Meillä kaupunki maksaa lasten lasit kymmenvuotiaaksi saakka. Ensimmäisestä lääkärikäynnistä lähtien on ollut tilanne se, että parin kuukauden jälkeen lääkärikäynnistä on hoitajan kontrolli lasien kanssa ja joka kerta hoitaja on sitä mieltä, että näkö on heikentynyt ja saatu uus kontrolli aika parin kuukauden päähän. Kahta kolmea kontrollikäyntiä per vuosi ja joka käynti siis maksaa. Sitten lääkärin käynnillä tilanne on pysynyt samana tai ihan aavistuksen muuttunut. No viime vuonna sitten oli kontrolleja useampi ja lääkäri aikaakin aikaistettiin suuren huonontumisen takia... ainoa vaan että lääkärillä todettiin näön pysyneen ihan samana. Aikaistus aiheutti sen, että emme saaneet viime vuonna maksusitoumusta silmälaseihin ja lääkäri itse sanoi, että silmäpolilla ei ole enää tarvetta käydä vaan hän laittaa sen käynnin tälle syksyä ihan vain siksi, että esikoinen on oikeutettu niihin kaupungin maksamiin laseihin vielä. Aika tuli aikanaan ja se oli 3.11. Kuusi päivää ennen aikaa tuli kirje jossa tuo aika peruttiin ja uudeksi ajaksi ilmoitettiin 12.12. Mitään perusteluja tähän peruutukseen ei ollut. No arvatkaas mitä tuli eilen postin mukana, siis eilen... tämän päivän ajan peruutus ja uusi aika helmikuun lopussa... ilman mitään perusteluja. Minä sisuunnuin ja soitin silmäpolille, hoitaja vaan ei osannut vastata kysymyksiini ja hyvin oli jauhot suussa hänellä, sain kuitenkin osastonhoitajan numeron ja tarkan työajan tälle päivälle. Aamulla sitten soitto hänelle... palaveri kesken, otti numeron ja pojan tiedot ja lupasi soittaa pian... minä kiehuin ja päätin, että mikäli ei pariin tuntiin kuulu niin lähden paikalle ja nostan metelin. Ei tarvinut lähteä, soitti kyllä ja minä en säästellyt, kummasti hänellä oli suit sait sukkelaan antaa ensi viikolle aika... itse asiassa sain kolmekin aikaa joista valita parhaiten sopiva ja olisi ollut valmis katsomaan useampaakin aikaa mikäli nuo eivät olisi käyneet mikään. No nyt on meillä aika ensi viikolle, hyvä niin. Mutta eipä voi kuin väkisinkin tästä miettiä kaavaa... otetaan rahat pois tyhmiltä ja toisesta päästä säästetään lykkäämällä aikoja ns. liian pitkälle. Tuosta helmikuustahan ei olisi tarvinnut kuin sen yhden kuukauden lykkäämisen niin esikoinen olisi jo kymmenen. Lisäksi nämä hoitajan kontrollit ovat mielestäni hyvinkin kyseenalaisia... esimerkkinä kuusi vuotiaana, eli esikoulu iässä. Pojalta kysytään osaatko sinä laskea... poika vastaa ei, näkö tarkistetaan sillä kuvio taululla ja läksiäisiksi sanotaan opettakaa pojalle seuraavaa kertaa varten numerot... kun olisi heti kysytty osaatko numerot olisi osannut, mutta laskeminen tarkoittaa meidän perheessä ja käsittääkseni muuallakin ihan eri asiaa kuin numeroiden osaamista. Toinen mitä miettinyt monesti... hoitajan kanssa mennään käytävään jossa siis kulkee ihmisiä ohitse ja hoitaja pitää käsissään taulua... ethän sinä itsekkään näe niitä pienimpiä mikäli taulu "heiluu" ja eihän se ihan paikallaan ihmisen käsissä pysy, saatikka että kuinka voit olettaa lapsen keskittymisen pysyvän asiassa, jos ollaan todellakin käytävässä missä kulkee muitakin... Jos ei tosiaan olisi tuota oikeutta noihin kaupungin maksamiin laseihin, oltaisiin jo yksityisellä puolella... oltu ensimmäisestä kerrasta lähtien. Mutta arvatkaas oliko tällä äidillä hymy herkässä puhelun jälkeen ja voittaja olo... minä todellakin pystyn pitämään lapseni oikeuksista huolta, voittaja fiilis siis.

Lisäksi hyvä mieli tuli kaupassa piipahduksen yhteydessä. Tuossa liikenne valoissa tuli vanha herra sauvakävellen samaan suuntaan ja tuumasi minulle, että mitä luulet onko nyt tulossa kesä vai talvi. Hänen kanssaan käytiin siis pieni keskustelu ja lopuksi toivottelimme hyvät joulut. Tuli vain niin hyvä mieli tuosta pienestä keskustelusta täysin tuntemattoman kanssa.

Että simmosia tänne päin. Muistakeehan tuo arvonta, vielä on hyvin aikaa tavoitella nappeja ja nauhoja. Ihanaa viikonloppua kaikille... mulla se menee töissä kun tuon pirun silmäpolin vuoksi jouduin tämänkin päivän pyytämään vapaata.