Back in business... ja mennyt vuos pakettiin.

On vähä hiljasta ollu täällä blogin puolella. No oli hiljasta joulunakin... mä en puhunu kahteen päivään mitään. Kyseessä ei kauhee perhe traama, vaan tuo flunssan pirulainen sitten kiusas parin päivän jyrän alle olon jälkeen pari päivää öisellä yskällä... jouluaatto aamuna sitten heräsin ja ylläri pylläri äänestä ei tietookaan, aivan ku oisin kuiskainnu vaikka yritti kuinka.

Tänään sitten oli jo vihdoin niin terve olo, että uskalsin vetää lenkkarit jalkaan ja juoksuvaatteet päälle,  onneksi kunto ei totaaliromahdusta kokenut, ihan kivasti pisteltiin miehen kanssa himpun reilut 7 km menemään... pidemmästikki ois menny, mutta ku ei uskaltanu riskeerata. Kun kuitenki siitä perus lenkistä jo vähä pidennettiin. Yleensähän se peruslenkki on tuo 5 km, ku siinä ei mee liikaa aikaa nii mahtuu tiukempaankin aikatauluun. Ja voi että mulla kyllä jalat poltteli useemman päivän urakalla. 

Jotaki tuossa flunssan kourissa kuitenki tuli tikuteltua vielä. Noita pyöryläkämmekkäitä tuli parit tehtyä...

Ruskeet on siitä kahvikokeiluun päätyneestä maijasta. Kauniin värinen lanka. Vihreet sitten tuli esikoisen pyynnöstä, hän kun kyseli noiden ruskeiden aikana tekisinkö hällekkin omat. Niiden lanka edelleen maijaa, oma koolailu.

Kuvissa juniorin kädessä esikoisen kämmekkäät ja esikoisen käsissä nuo naisten kokoiset. Miehelle nuo ei käteen menny kun testattiin. Puikkoina 3 mm bambut molemmissa. Esikoisen omissa lopetin silmukoiden lisäämisen aiemmin.

Ja nythän sitten juniorin haluaa omansa. Punasena... mutta yllättäen mulla ei olekkaan punasta lankaa juurikaan varastoissa, ainakaa sopevassa vahvuudessa. 

Kyllähän mä nämä punnittinki... ohan mulla nykyään se vaaka... mutta ehä mä muista noiden painoa enää, ku ei tullu kirjotettua ylös sitä. Jotain ne oli siinä  paikkeilla, että vihreet oli himpun vajaa 20 grammaa ja noi kahviset  muistaakseni jotain 28 grammaa. En nyt jaksa kaivaa esille ja punnita uusiksi.

Mutta tuosta vaa'asta vielä. Joulupukki sitten toi mulle toisenki... eli nyt mulla on kaks keittiövaakaa. No, eipähän haittaa vaiks toinen hajoaa. Lisäksi sain pakkasia varten aluskerraston juoksuvaatteisiin, jess!!! Hmm... pukki oli vaan ilmeisesti unohtanut mun yhden harrastuksen, koruilun siis. No eipä haittaa, ku nuo varastot kaipais pienennystä kyllä. 

Oltiin joulu sitten kotopuolessa, helpotti kovasti että ei tarvinnu itte puolikuntosena laittaa joulua. Siitä kuuluu suuren suuri kiitos äitilleni ja isälleni. Esikoinen jo tietää joulupukin hommat, mutta juniori vielä osittain uskoo, epäilee kyllä kovasti. Kuitenkin meni kympillä läpi papan pukkina oleminen vielä... Jotain sain tuossa äänettömyydessä kuitenkin tehtyä.... kotona oli luotu jo silmukat 22. päivä ja sitä pikkuhiljaa muutaman kierroksen neuloin. 

Pipaa itelle yritin. Saa ny nähä, kun on vähä niin, että molemmille lapsille sopii paremmin mitä mulle. Tämä idea alko päässä kytemään tuossa kä,mmekkäitä tehdessä ja nyt sen toteutin.

Lankana tässä Zeldan dippaama sw wool 75%, pellava 10% ja silkki 15% ja 100g/400m. Värjäyksen nimeä en muista ja nyt ei löydy yhtään mistään langan tieto korttia. Serene värjäys kuitenkin. 

Kuvat napsittu pimeessä joten väri ei oo oikeen yhdessäkään. Puikkoina oli 2 mm karbonzin pyöröt ja luupaten tehty.

Korville kaipasin enempi lämpöä joten, tein sitten käännöksen ja sisäpuolelle joustinta, jonka yhdistin tuonne sisäpuolelle.

Lankaa tähän kului 42 grammaa ja esikoinen huomas heti, että lankaa jäi toiseen. Että hälle kans samanlainen tai sitte tämä hälle ja itelle uus. Kattoo nyt kuinka teen.

Tuo joulu oli oikeen muistettava muutenkin... aaton aattona töissä tauolla rupesin laittamaan äiteelle viestiä kun lipesi puhelin kädestä ja niinpä oli se puhelin entinen... no nyt on uus puhelinkin. Mutta olihan vaan hankala saada tuo aparaatti toimimaankaan... ei saanu enää oman puhelinfirman korttia liikkeestä. Sunnuntaina hain puhelimen ja maanantaina oli vapaa niin eiku aamusta heti oikeaan liikkeeseen.... no siellähän oli yllättäen inventaario ja liike kiinni. Vielä varmistin aukiolot netistä, eivät olleet tuosta vaivautuneet sitten ilmottamaan. Argh! Kotiin ja pieni nettihaku mistä löytyy edustus, sieltä sitten vihdoin sain kortin, mutta sekin reissu vaati pidemmän jonotuksen. 

Mutta joo pistetääs mennyttä vuotta vähän kasaan. Vielä on yksi työ kuvattukin, mutta siitä sitten ensi kerralla. Vuonna 2014 tuli neulottua paljon, mitään lukuja ei ole antaa kuinka paljon tai paljonko mitäkin sorttia... sukkia, huiveja, villatakkia, paitaa on kyllä puikoilta pudonnu tasaiseen tahtiin. Koruja tullut vähemmän tehtyä. Nyt niitä tekee enemmän tarpeeseen ja pyynnöstä, kun ennen niitä teki vaan vaikka kuinka. Lisäksi huippuideoita hioo pidemmän aikaa ennen toteutusta. Neuleissa on tullut kehiteltyä omiakin ohjeita ja malleja joihin ei ole kaikkiin ohjetta tullut kirjotettua. Kovasti on mielessä kaikkea mitä haluaisi tehdä ja koko ajan tulee lisää. Keväällä aloitettu juokseminen on jatkunut koko loppuvuoden ja tänä vuonna näyttää jatkuvan ympäri vuoden. Tuli juostua kaksi extreme runia ja into palaa osallistua useampaankin vuoden aikana. Talvikisat vaan ei taida tänä vuonna onnistua aikataulullisista syistä. Myös kotikaupunkiin tulleeseen uuteen juoksutapahtumaan väriestejuoksuun tuli osallistuttua. Lisäksi koko ajan seuranta päällä uusiin vastaaviin juoksutapahtumiin... jopa harkinnassa ollut mahdollinen osallistuminen puolimaratoniin. Juokseminen on siis tullut hyvin vahvana ohjelmistoon ja oikeasti oon jäänyt siihen koukkuun, jalat huutaa pääsyä lenkille jos tulee pakosta useamman päivän tauko. Lankaa on tullut värjäiltyä. Cool aideilla edelleen, lisäksi opeteltua uutena elintarvikeväreillä värjäys sekä kokeiltua kylmävärjäystä muutamalla eri jutulla. Simmonen oli viime vuosi.

Perheeltäni toki voidaan kysyä, että neulonko minä liikaa vapaa-ajalla... hmmm...

Hyvin paljon mahdollista. Etenkin kun ottaa huomioon, että mieheni on oppinut tavan millä saa minun huomioni puikkojen heiluessa... tähän hän kyllä löysi idean meidän Wanhalta Rouvalta...

On ollut työalla paita, joka on nyt jäähyllä tuosta langasta, jota Romppu rakastaa ja aina kun olen sitä neulonut niin neiti tulee viereeni ja työntää nenän keskelle kerää. 

Ja niinhän se on ettei kahta ilman kolmatta... ensin hajos puhelin, sitten lähti ääni ja sitten....

Tämä meidän ihanuus toivotti meidät oikeen "lämpimästi" tervetulleiksi kotiin.... tapanina tulimme takaisin ja ensinnä keitettiin kaffit. Kaffikupposen jälkeen tuumasin että siivotan hiekka-astia heti niin ei unehdu... siivosin sen siis ja Harli sitten tuli vessan pöntön päälle viereen makaamaan ja katsomaan toimitusta. Siitä sitten aloin purkaa tavaroita paikalleen... jonkun ajan päästä sitten katsoin, että mitä se meidän ihanuus tuossa soffan nurkassa oikeen touhuaa kun on niin kummassa asennossa... esitti sitten haisevan vastalauseensa meidän joululomasta ja väänsi kikkareet soffalle. Onneksi oli kovia kikkareita, ettei vahinkoa sattunut. Mutta kyllä oli niin selkeä vastalause, että ei paremmasta väliä. Harli ku ei ikinä koskaan todellakaan tee muualle kuin hiekka-astiaan ja oli tosiaan aiemmin vieressä katsomassa kun sen siistin... oli kyllä sitten nolona mielenilmauksestaan ja häpesi nurkassa useamman tunnin... ei meinannu tulla maanitellenkaan pois sieltä. 

Ja sitten vielä semmonen juttu, että arvonnassa voittanut ei osoitetietoja minulle ilmoittanut. Aika raja oli sunnuntaihin ja vielä nytkään ei ole tullut tietoja, joten suoritin sitten uuden arvonnan. Elikkäs anonyymi Sofia, jos sinä nyt sitten laittaisit sähköpostitse osoitettasi tulemaan, aikaa olisi ensi tiistaihin mennessä ja mikäli ei tule niin sitten keskiviikkona katsotaan kenelle onni potkii seuraavaksi.

Oikeen ihanaa tätä vuotta kaikille, tehkää sitä mikä hyvälle tuntuu ja nauttikaa harrastuksistanne!