Tilu lilu lii...

... nyt se on auki...

... ja nyt se on kii!

Niinpä, äitee joutu leikkimään tässä eräs päivä ompelukoneella. Esikoisella oli toppahousuista sauma auennut. Ja kun kävin oikeen kunnolla lävitte sen nii ei ollu jääny mihinkään kiinni että olis selittäny vaan ihan rehellisesti sauman ompeleet pettänyt. Onneksi onnistui tuosta päältä korjata, kun olis muuten menny käsin ompeluksi. Tuossa nyt on sitten päällä pieni sauma, mutta ei onneksi haittaa.

Väkisinki tässä vaan miettii, että miten hiivatissa mä onnistun aina ostamaan esikoiselle sen maanantai-kappaleen? Juniorillakin riittää menoa ja meininkiä, mutta kyllä sillä kestää ja kun esikoisella tosiaan on monet jutut olleet oikeesti näitä susiversioita vaikka kuinka syynään kaupassa ne. Ei vaan voi käsittää.

Mutta sitten juniorilla kyllä ottaa ja katoaa... tässä pari viikkoa sitten hoidosta haettaessa pojalla oli hoidon lainakengät, kun hänen talvikenkänsä olivat kadonneet. Ei ole vieläkään löytyneet ja ison työn on hänen hoitajat tehneet, on laitettu lappua ja kyselty ja pyydetty muitakin ryhmiä kyselemään ja vaikka mitä. Ihmeellisintä tässä on se, että vahingossahan samanlaiset kengät voi mennä jonku jalkaan, mutta mutta... kun sinne ei ollut sitten kenenkään kenkiä jäänyt lasten jälkeen. Väkisinkin herää ikäviä mietteitä...

Mutta se siitä. Ja sitten vähän työkavereiden lämmikettä. Kupla-lapasiahan on tehty tänä talvena urakalla... no minä heitin kuplat sukkiin työkaverilleni.

Jalkapohjat ovat raidalliset, kuplat ois voineet tuntua ikäviltä siellä. Nallesta nämä tein, grafiitinharmaa ja aniliininpunainen. 2,5 mm puikot, silmukoita 48. Vahvistetttu kantapää sekä sädekavennus varpaisiin, kokoa sukille tuli 38.

Mieluisat sukat niin värien kuin mallinki puolesta tulivat ja kuulemma ovat tiuhaan jalassa. 

Toinen työkaverini otti taas yhden vuosiluvun lisää ikäänsä ja viime lauantaina olimme iltaa istumassa. Korvikset hälle vein, omasta varastosta kaivoin. Mutta sitten tuli perjantaina ahaa elämys ja siinä illan mittaa tikuttelin päänlämmikettä hänelle korvisten kaveriksi....

Myös tätä on tässä syksyllä ollut useammassa blogissa, Beanie pipo. Tein vaan itse pyörönä, kun ohje on tasona. Lisäksi tein muutaman kierroksen aina oikeaa reunaan. Lankana oli Dropsin Alpaca Silk. Puikko koko 3,5 mm. Huisin joutusa tehä teeveen kaverina. Ainoa vaan, että ensin heräs epäilys pipon menneen pieleen, kun eihän tämä malli sovi sitte olleskaan mun päähän...

... mutta työkaveri tykkäs ja hälle se sopikin. Ja kysypä toinen työkaveri, että tekisinks mää hällekkii pipan. Ja lupasinhan minä, eihän tossa kauaa nokka tuhise ja ku löytyy hänen väristä lankaakin varastoista nii voipi olla että maanantaina hälle pipan vien.

Tunnustuksenki sain, siitä lisää sitten joku toinen päivä. Ja Eila, mailisi lämmitti hurjasti mieltä, niin samoilla linjoilla siinä mennään. 

Nyt mä lähen käväseen yhen kaverin luona. Ihanaa viikonloppua kaikille. Yritän parantaa tapani ja jättää ne puumerkitki teille, mut ku se vaatii käsiä... lukeminen on helppoa jonku työn kanssa mutta sitte se pitää jättää syrjään että voi kommentoida.... ja ja... Mutta nauttikaa lauantai-illastasta!