Viime päivät on hujahtaneet ohitse ihan huomaamatta. Korujakin on syntynyt, mutta jotenkin ei ole ollut aikaa istua koneelle päivityksiä varten.
Tänään olen sitten ollut reipas ja kävin pitkästä pitkästä aikaa luovuttamassa verta. Sain jopa miehenkin houkuteltua mukaan. Pojat leikki leluilla tosi nätisti ja me pötköteltiin verta luovuttamassa. Kävin myös kirpparilla, mutta jotenki ei oikeen mitään mielenkiintoista osunu silmiin tai ne muutama jotka osui, oli sitte hinnoteltu aikalailla ulos kirppishinnoista, joten saivat jäädä hyllyyn.
Aikaa on sitte vieny tietysti uusin kirja yhdeltä lemppari kirjailijalta. Sai taas jälleen kerran nauraa vedet silmissä kirjaa lukiessa.
Mutta aloitetaanpas korujen esittely.
Tämä riipuskivi kutsui minua Helmisataman vierailulla. Tuo oranssi on nyt jotenkin houkutellut. Kaverikseen tämä sai karneoleja, oransseja kissansilmiä pyöreinä ja sydäminä, hematiittia ja hennon punervia lasikristalleja.
Siinä lähikuvassa kaikkia korusta löytyviä helmiä. Ja seuraava.
Simpukkapisarat kaverinaan onyxit. Nämä menossa äidin työkaverille, mikäli ovat häntä miellyttävät. Hän toivoi turkoosia pisaraa ja siihen joku musta helmi. Nämä syntyi näillä tiedoilla. Ja sitten toiset korvikset.
Valkoiset pulleat maitolasi pisarat ja helmihattujen välissä liilat helmiäislasihelmet. Ja vielä kaulakoru ja korvikset, sekä se minut vienyt kirja: Jane Evanovichin Kuudesti laukeava.
Tämä riipuskivi (akaattia) kutsui pieneen leikittelyyn. Korun toinen puoli on tehty enemmän mustaksi ja toinen enemmän valkoiseksi. Tässä olen käyttänyt vuoristojadea, onyxia, säröakaattia ja vaalean liiloja lasikristalleja.
Myös korviksissa jatkoin leikkimistä ja toinen on valkoisempi ja toinen mustempi. Tässä siis ne.
Tämmöisiä on syntynyt tässä blogihiljaisuuden aikana. Mielessä pyörii taas useampi joista en aivan vielä ole kiinni saanut, mutta kovasti myllertävät tuolla mielen perukoilla. Ehkäpä nekin näkee päivänvalon tässä Juhannuksen aikana. Jäämme odottamaan miten käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti