Kyselyä jo tuli kuinka se Oulun via dolorosa nyt menikään... no ei ollu via dolorosa, mutta kivaa oli taas. Kuten kuvasta näätte leveä hymy naamalla maaliin ja vielä jalat kulki. Ihan en uskaltanu miehelle kuvaa varten esittää voitontanssia... tuo hiekka kuitenki sen verta pehmosta juosta että ois voinu tulla hienot mahaplätsit kuviin.
Kädessä mulla on huivi jonka olin kieputtanu pannaksi pitämään hiukset aisoissa, mutta kun tuossa viimesenä ennen tuota hiekkaista loppusuoraa suoriuduttiin vesihirviö-esteestä ja korvissa alko jo olla vettä tuosta huivista liikaa nii sipasin sen poikkeen. Osallistujia oli lähemmäs 1600 ja maalissa olin sitten 341 sijalla. Eli ei huonosti laisinkaan. Sää oli loppujen lopuksi aivan loistava juosta, mitä nyt aallonmurtajan kivikossa joutui kattomaan tarkkaan ja hidastamaan vähän tahtia kivien liukkauden vuoksi. Kevyttä sadetta ja kuitenkin lämpöäkin oli riittävästi. Aikaa meni tänä vuonna 2 tuntia, 6 minuuttia ja 44 sekunttia. Eli vähän enemmän mitä viime vuonna. Sen kyllä jo tiesin etukäteen, koska.....
hyvä ystäväni "Tuutti" lähti ensimmäistä kertaa matkaan ja ensimmäinen kierros ja osittain toinenkin mentiin hänen tahtiin. Olen niin onnellinen ja ylpeä Tuutin suorituksesta, täydet kolme kierrosta ja sijoituskin 453, eli ei todellakaan huono. Maalissa meitä olikin sitten hyvä jengi odottamassa ja huolehtimassa, heti tuli halauksia ja juotavaa sekä lämmintä pitkähihaista. Ja näyttääpä siltä, että ensi vuonnakin meitä on ainakin se viisi osallistumassa. Hienoa saada uusi innokas osallistuja. Tämän vuoden tiimissä meitä siis oli minä, mies, sisko, siskon mies ja Tuutti ensimmäistä kertaa. Hänelle se tietysti olikin omanlaisensa Via Dolorosa ja voi olla ylpeä suorituksestaan. Vitsailtiinkin, että ensi vuonna sitten parhaan tämän vuoden naisten voittajan aika tavoitteena... tunti kolmetoista. Ehkä ei kuitenkaan.
Seuraavaksi olisi sitten 5.9. Peurunka ja sinnekkin sitten ensikertalaisia saatiin mukaan, miehen serkku puolisonsa kanssa. Sitä odotellessa.
Mullahan alkoi loma tuosta Oulusta ja eilen kotiuduttiin, kotopuolessa hujahti viikko ja nyt sitten olisi muulla perheellä arkeen paluu edessä, mies menee huomenna töihin ja pojat kouluun tiistaina. Meinaa taas äitiä jännittää, kun juniorikin aloittaa koulutaipaleen. Mihin ne vuodet vierii???
Nyt lähen futiskentälle miehen ja poikien perään, jäin vähän peseen pyykkiä ensin. Ihanaa sunnuntaita kaikille!
Olen pahoillani, päätin haastaa sinut :-D
VastaaPoistaKäyhän kurkkaamassa mun blogissa, ja mieti, haluaisitko osallistua :-)