R - O - C - K

No niin, tänäänhän se oli väsättävä ja täytyy sanoa, että olen ERITTÄIN tyytyväinen itse lopputulokseen. Tämä on ihan minun ikioma ja se todella on Rock!

Tässä se Maijan paketista löytynyt houkutus, joka tämän syntymään sai.

Niin kiire oli korua tekemään, että oli jo osia kiinni, tajutessani kuvan olleen hyvä ottaa ihan yksisteen. No, ihan hyvin sai paikalleenkin kuvan. Ennen koko korun paljastamista muutama yksityiskohta lähikuvassa.

Helminä mustakiveä, heisheinä turkoosia (on muuten ihanan rososia yksilöitä) sekä hematiittia, antiikkihopeoituja rondelleja ja mustaa sekä turkoosinsinisiä siemenhelmiä. Molemmilla sivuilla antiikkihopeoitu sydänsalpalukko, pituutta on reilusti, että lukot ovat koristeena ja kuuluvat kyllä ehdottomasti paikalleen. Ja sitten koko komeus.

Ja tottahan Rock pitää kuvata arvolleen sopivassa seurassa. On muuten tuo kirja kesken tällä hetkellä, ei oikeen malta noihin kirjoihin keskittyä. Mikä onkin aika hurjaa minulta, joka yleensä ahmin kerralla melkeen kirjan... tällä hetkellä lukemattomia kirjoja taitaa olla ainakin seitsemän, hui kamala! Mutta ajattelin sitten jättää talvilomalla korut ja ehkä muutkin käsityöt huilimaan, niin maistuvat sitten taas enemmän ja saa ideat muhia päässäni. Mutta siihen on vielä muutama viikko aikaa ja mieli voi muuttua. Mutta otin myös toisen koko kuvan valkoista vasten, josta ehkä näkyy himpun paremmin kokonaisuus.

Noita siemenhelmi nauhoja on kolme, yksi musta, yksi sininen ja yksi enimmäkseen musta johon otin ihan satunnaisiin paikkoihin sinisiä mukaan, ne sitten letitin hyvin löyhästi keskenään ja siitä tuli just hyvä. Keventää sopivasti korua, kun tuo itse riipus on yllättävän raskas, epäilen että on ihan takorautaa. Mutta kiitos paljon Maija tästä riipuksesta!!!! Olisin näitä ottanut vaikka enemmänkin.

Tässäpä väläys puikoilla olevasta työstä vielä. Oli pakko ottaa kuva, kun minusta tuo pitsineule tuossa on vain yksinkertaisesti niin kovin kaunista. Tästä tulee ihana, kun vain ei olisi siis liian pieni.

Värisävy on kuvassa ehkä vähän liian sinertävä ja vaalea, mutta kaunista merseroitua puuvillaa tässä siis lankana. Ja toistakin lilan sävyä tähän käytän, se on vaaleampaa sitten.

Nauttikaa lauantai-illasta, minä pyörittelen seuraavaa koruideaa lopulliseen muotoon ja siinä samalla kudon tuota minun kesätoppiani.

Ja ai niin, lupasin pojille mainita, että he auttoivat minua noiden siemenhelminauhojen kanssa, esikoinen teki mustaa ja juniori sinistä, tokikin minä ne lopulta suurimmaksi osaksi tein, mutta auttoivat minkä ehtivät ja jaksoivat, ihania poikia!