Pohjoisen likalle Pohjoisen Valoja

Hurjalle tuntuu, kuinka iso poika tuosta esikoisestani on tullutkaan. Eilen aamulla kun lähdettiin koululle, hän sanoi että nyt vähän jännittää. Sekin unohtui melkein samantien koulun pihalla kun näki kaverinsa. Ja kyllä sai olla äiti ylpeä pojan käytöksestä, kun vanhemmat pääsivät joksikin aikaa luokkaan seuraamaan. Toivottavasti jatkossakin käyttäytyy noin loistavasti. Tänään olin itse töissä aamuvuorossa, niin mies ja pikkuveli veivät kouluun, mutta pois oli halunnut tulla jo ihan itse. Lisäksi sanoi, että huomenna menee jo yksin kouluun. Läksytkin teki heti koulun jälkeen ja kivaa kuulemma on... saa nähdä kuinka kauan.

Lisäksi tuumasi tuossa aiemmin, että mä menen yksin peliinkin. Hänellä siis aina keskiviikkoisin futispeli. Niin vain lähti yksin. Mies ja juniori sinne sitten menivät katsomaan, että heidän kanssa pois tulee. Tietysti tuo kenttäkin on tuossa ihan vieressä, lähes naapurissa, että ei sinänsä pelota edes päästää yksin. Mutta ei vielä kesän alussa edes mielessä ollut päästää häntä yksin ja nyt siis tosi reippaasti menee ja oikein haluaa mennä. Tietysti asiaan on mahdollisesti vaikutusta mummilassa suurimmaksi osaksi vietetyllä kesällä, siellä kun pystyi harjoittelemaan pienellä kylällä yksin liikkumista ja serkkujen ja siellä olevien kavereiden kanssa. Kiitos mummi ja pappa tästä upeasta kesästä pojille! Etenkin kiitos tästä valmistautumisesta liikkumaan yksin, siellä oli hyvä harjoitella ja pojalla hyvä pohja täällä lähellä oleviin paikkoihin menoon.

Sitten kuten luvattu, siskon saama Revontuli.

Tämä oli sitten neljäs tekemäni. Viideskin on jo valmis, vielä langat päätellä ja kuvata, ehkäpä sen saan teille näytille huomenna. Se on se mun oma punamusta ja hitsi se olikin upean värinen, raskiiko tuota käyttääkkään kun vain juhlissa. Kun sen eilen sain neulattua pingottumaan niin mieskin ihasteli väriä. Mutta siitä sitten enempi kuvan kera. Tämähän oli yllätys sinänsä siskolleni, että hän ei tiennyt minkä värisenä sen saa. Ihastunut oli väriin, että en turhaan salaillut. Nyt vain sitten pitäisi hankkia lisää lankoja, että pääsee seuraavaa tekemään.

Koru ideoitakin nyt pyörii mielessä useampia ja nyt voi jo alkaa tekemäänkin, kun vaikka olivat koskematta loman ajan, niin mukana suurin osa kulki... vaativat yksinään pienen matkalaukun. Nyt sitten eilen siivoilin ja järjestelin tuota minun työnurkkaustani ja nyt olis siistiä ja helppo alkaa tekemäänkin kun tietää mistä mikäkin löytyy. Vielä on hankintalistalla tuohonkin tavaraa. Voisinpa sitten näpätä kuvan, millä mallilla tällä hetkellä ollaan, kun tuon oman huivinkin kuvailen.

Näin on siis hyvin saatu esikoisen koulutaival käyntiin. Ja itsekkin liukunut jo arkeen kiinni. Nauttikaa lämpöisistä säistä, ainakin täällä vielä mahtavia päiviä ollut.