perjantai 23. maaliskuuta 2012

Pinkkiä perjantaita

Ensinnä tuosta sunnuntain neuleesta... oli jo melkein valmis, kun purin sen. Ai miksikö? Juu, tein ohjeen mukaan kokoa S, siitä tulikin kokoa XL, siis ainaki 30 cm liika iso. Ja kun oli sitten kunnon pitsineuletta, ei riittäny oma aivokapasiteetti muuttaa silmukkamäärää sopivaksi. Nyt sitten langat oottaa josko jotain muuta niistä, mutta ketuttaa ihan vietävästi, koska tykästyin oikein kunnolla siihen toppiin. Ehkäpä sen joskus toteutan ohuemmalla langalla, mutta nyt ei innosta alottaa uudestaan.

Mutta tänään on helmet kutsuneet, kutsuvat edelleen, odottavat tuossa levällänsä tekijää. Ajattelin kuitenkin muutaman valmiin esitellä tässä välissä, kun vielä sain kunnon valossa kuvattua. Tiedän nimittäin, että tuossa tulee vierähtämään koko ilta noiden kanssa ja sitten ei enää saa kunnon kuvia. Ideoita nimittäin on kolme neljä odottamassa toteutusta.

Nyt on kuitenkin pari rannekorua ja korvikset tehty. Toinen rannekoru on se aiemmin kesken jäänyt, koki muutoksen, koska alkuperäinen idea ei sitten toiminut. Tämmöinen siitä lopulta sitten tuli.


Akaattia ja hopeoitua korumetallia. Kiekuralinkityksin, en tiedä miksi muuten sanoisin tuota. Akaatit tyynyinä ja fasettihiottuina pyöreinä.

Sitten nämä hauansilmähelmet ovat huudelleet muutaman päivän, ovat niin herkullisen värisiä. Pitkästä aikaa teki mieli tehdä yksinkertainen vaijerikoru.


Kaveriksi silmät saivat hematiittia sekä rondelleina antiikkihopeoituja helmiä. Helmet on isoja, joten näyttävä rannekoru tuli. Ja kaveriksi vielä simppelit korvikset.


Puikoilla sitten tuon toppi fiaskon jälkeen on taas vaihteeksi hartiahuivi ja siihen liittyen taitaa tämän illan tuotoksistakin yksi. Mutta siitä sitten lisää valmiina. Lankana nyt se herkullisen vihreä rose mohair, ihanan keväinen, tulee mieleen orastava vehreys, hiirenkorvat, ensimmäiset ruohon korret, hentoa "uutta" vihreää.

Nyt mä lähden pyörittelemään noita helmiä, kutsu huuto kaikuu kovana. Ihanaa viikonloppua kaikille! Nauttikaa upeasta keväästä ja kesän tulon lupauksesta!

3 kommenttia:

  1. Lähes valmiin käsityön purkaminen ottaa kyllä koville ja siinä menee usein maku koko hommaan pitkäksi aikaa. Harmi että kävi niin, mutta uusia haasteita kohden! :)

    Tuo "silmä"-rannekoru on ihana, me like! :)

    - J -

    VastaaPoista
  2. Tykkään kiekuralinkityksestä. Siinä se nähdään, että muutama helmi riittää kun on muuta mukavaa joukossa :)

    VastaaPoista