Nyt se sitten alkaa paistaa...

aurinko nimittäin. Tuossa reilu tunti sitten alkoi haahuilla esiin, aamulla oli maa märkä ja sataa tihuutti se muutamaan otteeseen tässä päivän mittaanki. Ei tullu yhtä hieno päivä ku eilen, mutta puikot on kilkunnut ja helmetkin saivat väliin uutta olomuotoa, ei enää pyöri nämä laatikoissa.

Kovasti lupasin tällä viikolla tehdä sen yhden avainnauhan. No, kyllä se tehtiin tällä viikolla. Onneksi vastaanottaja ei ole hätäinen ja tottakai hänelle olen tiedottanut viivästyksistä. Tämä viikko pitkittyi senkin takia, että en ihan pelkkään vaijeriin uskaltanut ja linkitettynä ketjun kanssakin tuntui vähän arveluttavalta. Miksikö? Siksi, että kyseessä tärkeät työpaikan avaimet, useampi kappale ja malli ei olekaan kaulaan. Vaan...

..... taskumalli. Koska tuon halusin kestävän laitoin papuketjua, ei kuitenkaan liian jyhkyä ja rinnalle himpun pidempänä helmet vahvaan vaijeriin pujoteltuna.

Kahta eri punaista helmiäislasihelmeä, jotka siis oli toiveissa. Omin lupineni lisäsin vielä noita punaisia lasikuutioita, koska ne vain sopi siihen, kolmionmallisia siemenhelmiä, hematiittia riisinä ja muutama mattainen mustakivi. Isompi lukko toisessa päässä, helpottaa vyölenkkiin kiinnittämistä. Suhteellisen lyhyt, mutta sen verran pituutta, että ei tarvitse irrottaa ketjua lukkoja avatessa.

Lisäksi on muutama memoryveijeri rannekoru tekeillä, toinen odottaa loppusilausta ja toisessa pitää vähän vielä miettiä helmien sijoittelua, kun ei ihan toiminut alkuperäisessä järjestyksessä. Nyt taitaa seuraavaksi alkaa nilkkakorun värkkäily, kun tuo puikkojen heiluttelu tökkii jo tältä päivää. Pysyy mielenkiinto neulomisessakin, kun ei aseta aika rajaa valmistumiselle, eikä pakota itseään tekemään, jos ei tunnu hyvältä just sillä hetkellä.

Hyvää kesäistä tulevaa viikkoa!