Sukkia maailmalle

Korustamon Eila haikaili villasukkia, muutakin kuin perussukkaa. Lupasin hänelle pitsivillasukat tehdä, häneltä sitten tulee korua vaihdossa... innolla odotan postia, kun matkaan on laitettu jo. Mutta nämä sukat päätyivät perille, myös arvonnan huivin voitto osui Eilalle, joten hän sai oikein lämpöisen paketin tänään. Niin, ne sukat.

Tekemistä helpotti kovasta, että riitti kun testasi kokoa omaan jalkaan. Sukat ovat Meeri-sukat ja ohje löytyy täältä. Nämä olivat aika joutuisat tehdä, kivasti oppi mallineuleen ulkoa ja vieläpä kauniit sukat. Ainoastaan kantapään muutin ohjeeseen nähden, tein tiimalasin, ohjeessa vahvennettu. Olen tosiaan tykästynyt tuohon tiimalasikantapäähän ja ainaki itsellä se tuntuu istuvan paremmin jalkaan. Lankana näissä Nallen Aloe vera, sitä samaa mitä sain sen kaksi kerää Novitalta, tämä kyseinen kerä kyllä oli itsellä ostettuna jo keväällä, ihanan pirtsakka väri meinaan.

Koruja olin suunnitellut tälle päivää ja mahdollisesti rojektia eteenpäin. Sittenpä vain tulikin mieleen, että kummitytön synttärit on ihan pian ja nyt sitten viestittelin hänen kanssaan ja puikoilla tuubihuivi, ihan omasta päästä ja onneksi löytyi omasta takaa lankaa, joka sopi hänelle. Nyt vain mietin kun tätä jo pätkän neulonut, että onkohan vähän liian paksua lankaa, mutta sitten mietin, että jospa teenkin kaksi erilaista, toinen ohuempaa lankaa niin on heti käyttöön otettava ja sitten talveksi tämä paksumpi. Katotaan nyt millanen tästä oikeen tulee.

Esikoinen sanoi, että oli ollut nopein niistä muutamasta jotka oli osannu tänään laittaa luistimet itse jalkaan. Ihan yllätyin, että niin hyvin sen hälle onnistuin eilen opettamaan, en olisi uskonut.... omista opettamisen taidoista siis. Esikoisesta puheen ollen, vieläki hällä toisen silmän alus mustana. Ensin oli vaan ihan pieni mustelma mutta on tässä levinnyt vähän, hänellä kuitenkin silmälasit niin jää sinne alle piiloon. Niin, siis tarkoitus oli kertoa sen mustansilmän tulemisesta. Oli koulussa ollut vauhtia juostessa ja törmännyt juostessaan.... tästä siis opettaja kertoi Wilman kautta, siinä vaiheessa vaan äiti repes nauramaan kun luki mihin poika oli törmännyt... ei pojalle vaan taisi olla opettajan kirotushärö, mutta koominen lause kuitenkin: Juoksi välitunnilla päin kalusellia. Ehkä minulla sitten on likainen mielikuvitus, mutta eipä sitä viestiä nauramatta voinut lukea, kun silmät kerran tuohon tarttui.

Ihanaa viikkoa teille kaikille!