tiistai 30. lokakuuta 2012

Auringon paistetta ja elämää

Juu, nyt ei ole valmiita näytellä. Valmiitakin on, viimeistely ja kuvaus puuttuu. On joteski ollu vähän laiskempia päiviä tässä mulla. Oon jopa ehtiny kirjaan tarttumaan pitkästä aikaa. Lauantain vietettiin tosiaan työpaikan harjakaisia ja naurettua tuli niin paljon, että jos uskaltaisin kurkata, mulla olis varmaan sixpac näkyvissä vatsassa. Sen verta sattui vatsaan sunnuntaina sen kaiken nauramisen jälkeen. Pistettiin meinaan vähän leikkien siellä. Heiteltiin paperilennokkeja, on muuten yllättävän vaikee saada ne lentämään suoraan neljä metriä. Korttejakin heiteltiin, sekin oli tekniikkalaji. Paras laji kuitenki oli ilmapallojen posauttelu, sai oikeasti nauraa kippurassa. Me oltiin kolmen hengen joukkueissa ja pallot piti posauttaa ilman käsiä, seinää tai lattiaa apuna käyttäen. Oli varmaan näky kun meidän joukkueen yksi pallo jäi liian tyhjäksi ja puristimme sitä polvien välissä kaikki kolme. Mutta sitte se vasta hauskaa oli kun omat oli rikki ja saatiin seurata toisten tekniikoita. Hauskaa oli hyvässä porukassa.

Kamalaa lauantaissa vaan oli, kun pitkästä aikaa aloin laittaa hiuksia.... mulla on harmaita hiuksia rantu yhdessä kohtaa päätä. Pitkään olen kasvattanu omaa väriä päähän, mutta nyt loppu kasvatus ja eilen tarttui ruskea väri pakkaus kaupasta mukaan. Sinänsä tämä on kyllä vähän huvittavaa, ainakin minulle ja Mehtäemännälle, kun meillä on tästä itsensä muokkaamisesta ollut hiukan huumoripitoisempia keskusteluja... niin ensin nauretaan ja heti itse perässä. Mutta hei, vielä mä en suostu mummoutumaan... eihän noi omatkaan vielä sitä mulle järjestä, niitä harmaita kylläkin.

Eilen illalla oli pojat isänsä säbä treeneissä mukana, kun minä olin iltavuorossa. Nii-i... pitipä sitten tuolta hallin kautta koukata töistä kotiin... esikoinen kun oli fiksuna poikana riisunu lasinsa poikkeen, ettei mene rikki.... ne vaan oli sitten sulkkiskentän reunalla LATTIALLA. Onneksi löytyivät ihan ehjänä vielä. Kiva sitten tehdä pieni mutka ja räntäsateessa ja kunnon tuulessa yrittää selvitä kotiin pyörällä. Hengissä selvisin kuitenkin siitäkin. No, oli esikoinen eilen aamulla antanu ihan itse kissoille vettä ja ruokaa, kun oli kupit tyhjenny yön aikana... että ehkäpä tässä kasvatuksessa onnistumisessa on vielä toivoa. Kyllähän lasiepisodi jo nyt naurattaa, mutta ennen niiden käteen saamista ei niin kauheesti naurattanu, kun ei tienny saako ne vielä ehjänä takasin.

Rojekti on edenny 50 riviä, seuraavan kerran pääsette kurkkaan, kun saan nuo ensimmäiset kaaviopaperit on tehtynä, enää 35 riviä niissä papereissa. Eiköhän se taas etene välistä, kun viime viikolla meni melkis koko viikko etten koskenukkaan siihen.

Nii, sitte mä sain het kaksin kappalein tämmöttisen.



Sen minulle jakoivat Bikke ja Mehtäemäntä, että kiitosta vaan. Sitten halusivatten tietää tämmöttisiä asioita:

LEMPINUMERO: jaa-a, mitähän tuohon nyt sitten heittäis. Ei mulla semmosta ole... hmm... sanotaan sit vaik kakkonen.

ALKOHOLITON SUOSIKKI JUOMA: ihan ilman miettimisiä vesi ja hyvänä kakkosena tulee Riitan herkun Appelsiinityrni-tuoremehu. Vettä mä juon jatkuvasti, mulla on aina kupissa vettä ja ohimennen siitä hörppään, sitte ilman tuota tuoremehua ei meinaa aamut lähtä käyntiin.

LEMPIELÄIN: sehän on kissa, tai siis jos saisin lemmikiksi ihan minkä vaan eläimen haluisin... se olis tiikeri ja nimenomaan valkoinen tiikeri, siitä oon haaveillu lapsesta saakka. Mut eikös noi meitin kissit senki asian aja?

FACEBOOK VAI TWITTER: mä oon niitä harvinaisia joka ei kuulu kumpaankaan eikä tuu kuulumaankaan. Eli mun vaihtoehto on ehdottomasti blogistania.

INTOHIMO: helmet ja langat. Vähän kun tahtoo olla, tuo vaan on niin ihanaa että tuota haluan sekä helmissä että langoissa.

SUOSIKKI VIIKONPÄIVÄ: taitaa se olla sunnuntai, sillon kun voi olla melkosta varma, että koko perhe on kotona... ainaki yleensä se on se varmin päivä siihen. Mutta eipä niissä muissakaan päivissä vikaa ole.

SUOSIKKI KUKKA: kyllä se taitaa ruusu olla, vaikka helmissä rakastan noita kivisiä kalloja.

Sitte tätä pitäs jakeleman etiäpäin, annetaas nyt tälle viisikolle. Vaikka luulen tän kyllä kesällä vierailleen jo näillä kaikilla, mutta kuitenkin:

Sudelle - Suden silmukat-blogiin
Eilalle- Korustamoon
Mekelle - Meketys-blogiin
Kisalle - Punaisen talon elämää- blogiin
Matonkuteelle - Mun Sun Meitin- blogiin

Olkeepa hyvät!



Sitten vielä eilis illalla pari kuvaa. Olin nukkumaan menossa, kun oli ihan pakko napata vielä kamera käteen.




Harmillisesti Harli vaan havahtui tuosta, olivat niin sulosesti päät vastakkain tuossa. Miisu taas steppas ja maukui mun jaloissa... hoputti sänkyyn. Kun olin sille jo kerenny sanoa, että lähetään nukkumaan. Miisuhan lähtee heti kohti makkaria kun sille niin sanoo. Tässäpä stepparista kuvia vielä, laatu on huonoa ku ei se oikee pysyny edes kuvatessa paikalla.




Että tämmöttistä tällä kertaa. Oikeen ihanaa viikkoa kaikille.... meille tuli eilen sitä lunta reippaasti... tänään sataakin jo vettä, höh! No, eiköhän se tästä vielä hyväksi muutu.... Toivossa on hyvä elää sano lapamato, kunnes Toivo kuoli. Ja näin sitten oikeen kuiva juttu loppukevennykseksi tällä kertaa.

14 kommenttia:

  1. Kiva, teilläkin on nyt sitten talvi :)
    vai harmaita.... noin nuorella.... Ei minulla ole sitten hätäpäivää :)

    Et saa lopettaa blogissani vierailuja... en laita muutamaan päivään huivia :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi meni jo, vesisade teki tehtävänsä. :(
      Juu-u, harmaita, oikeen raidaksi asti. Pihkura vieköön... mutta mä syytän edelleen tuota jälkikasvua niistä. ;D

      Muista sitten vaan varottaa het otsikossa kun tuolee huivia, nii jätän sen välistä. ;D

      Poista
    2. Yritän muistaa... mutta kun tuo muisti tällä iällä jo tahtoo p ä t k i ä :))

      Poista
  2. Kiitos auringonpaisteesta:) Perehdyn siihen paremmin huomenna,tänään tuskin voin koneella viettää laatuaikaa,ku on niin paljon menoa.
    Hyvää päivän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä vain. Auringonpaistetta aina tarvitaan, eikö vain? Ihan rauhassa, enkä pahastu vaikka et innostu sitä postailemaan.
      Toivottavasti päivä on kiireestä huolimatta hyvä sulla!

      Poista
  3. Kiitoksia vaan auringon kilosta :D- näitä on kiva aina lukea, mutta vähän vaikeampi itse rustata - koetan tässä joku päivä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei paniikkia. Mutta mielelläni mäkin näitä luen.... ;D

      Poista
  4. ihana tuo musta kissa..liekkö teillä sit huonoa onnea jatkuvasti??eikös ne sano että musta kissa tuo huonoa onnea. Mie olenki miettiny jotta meillä tää tuuri kun on aina vähä sieltä tänne päin pitäs varmaan ihan just sen takia hommata musta kissa joka sit vastaavasti parantas tätä meidän onnea.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se ole kokonaan musta, liperit on kaulassa ja takajalkojen välissä semmottinen läiskä, äitee aina sanonu pissin polttamaks. ;D Ne vaa ei näy kuvas ja kyllä toi on niin mun vauva ja hoitaja, että ei se voi huonoa tietää... ;P
      Mutta ainaki teitin koiriin saisi sillä kissalla eloa... ;D

      Poista
  5. Ihan selkeesti näin kuvassa peräti kaksi valkoista tiikeriä ja yhden puuman!!!

    VastaaPoista
  6. Kiitos auringonpaisteesta :) Voi teillä on suloisia kissoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä vain. =)
      Suloisia yleensä... osaa nekin temppuilla. ;D

      Poista
  7. Kauniisti kiitän iloisen aurinkoisesta kukasta :)
    Ihan hirmuisen ahkera olet taas ollut!!
    Lueskelin eteen ja taakse näitä postauksiasi. Niin olen ollut huono bloggari parisen viikkoa, jotta on nämä kommentoinnit jäänyt vähäselle.

    Mutta hei muista, en unohda sua =D

    VastaaPoista