Minun oma "työhuone"

Nyt ei ole valmista millään saralla, mutta kun sain tämän oman pajani suhteellisen hyvälle mallille, niin teinpäs siitä sitten kollaasin. Halukkuutta kun oli kuviin ainakin parilla ihmisellä.

Tämmönen on siis valtakuntani. Tuossa keskellä oleva nalle on minun rakas. Olen sen itse tehnyt kahdeksantoista ikäisenä. Kävin viikonlopun kestäneellä antiikkinalle-kurssilla ja tuossa on siis sen kurssin tuotos. Käsin ommeltu, sahajauhoilla täytetty, pää ja raajat liikkivat, äänilaitteen sisältävä perinteinen antiikkinalle. Alkaahan sillä jo ikääkin olla, että saanen sanoa antiikiksikin. Ainoastaan jaloista toinen on himpun toista pidempi, mutta se ei minua haittaa, olenhan myös tämän synnyttänyt. Harmikseni en vain tiedä mihin ovat kaavat joutuneet, olisi kiva väsätä näitä edelleenkin. Silloin opiskelijana en raskinut useamman nallen materiaaleja hankkia ja nyt kun raskisi on kaavat ties missä. Hintaahan noille tulee aika hurjasti, tässäkin on halvinta teddykangasta, mutta kirpaisi se silti silloin.

Tuossa korissa sekä pöydällä olevassa toisessa korissa on pieniä keskeneräisiä neuleita yleensä (nallen alla ei tällä hetkellä mitään), kun ne saa niihin kissoilta suojaan. Vaikkakin kun tuon toisen korin muutama viikko sitten markkinoilta hankin yritti Romppu sinne itseään vääntää jos minkälaisesta kulmasta. Muuten olisi varmaan mennytkin mutta kun siinä on kantoripa, joka oli suuresti tiellä. Rahit tosiaan muuttivat tuohon ikkunan alle. Lipasto on vain lastulevyä, kun puisista ei sitä sopivaa löytynyt ja jos löytyi oli hinta sitten ylitse tonnia, huh sanon minä.

Esikoisella oli tänään säbä treenit ja me juniorin kanssa kävimme sitten Prismassa sillä välin, muutama kerä lankaahan sieltä sitten tarttui mukaan. Ja se pussi jäi tuohon lipaston päälle kuvatessa. Aamulla oli vähän liian hämärää kuvata, mutta silloin olisi Romppu oikein makeasti pötköttänyt oikosenaan tuossa. Siitä vaan ei sitten tullut kuvaa.

Perjantaina tosiaan neljän aikaan ottivat yhteyttä, että puuttuva kolli löytynyt. No, iltavuorosta sitä ei sitten päässyt hakemaan. Eilen ensin aamusta juniorin kanssa käytiin perhesäbässä ja sieltä sitten hakemaan kollia. Kolme-neljä tuntia sitten ähräsin tuon kanssa eilen. Sitten menikin aikaa järjestellessä tavaroita paikalleen. Onnekseni kaikki laatikot eivät heti täyttyneet, jipii.

Nyt olen sitten keksinyt arvonnan palkinnot, mutta ne pitää vielä tehdä. Tällä viikolla siis tiedossa arvontaa, joten pysykää kuulolla.

Olen tässä myöskin miettinyt, että oisko teissä halukkaita jonkinlaiseen pikkujouluvaihtoon? Mikäli kiinnostusta löytyy, voisin sellaisen järjestää.

Nyt lähden värkkäämään! Hauskaa sunnuntaita!

Muoksista: Unohtui tuossa aiemmin, kun on nyt niin vauhti päällä. Esikoisella siis oli eilen koulua, heillä oli kamerakävelyä. Eli kävellen hankittiin (kilometrikorvauksella) rahoja yhteen uuteen turvakameraan koulun alueelle. Esikoinen oli sitten sen kolmen tunnin aikana kävellyt ja osittain juossut kahdeksan kilometriä. Minusta aika hurja määrä ekaluokkalaiselle, kun tuo kolmetuntia vielä sisälsi ruokailunkin. Ihan aidosti hämmästyin, kun poika näytti minulle leimakorttinsa. Kyllä olin taas ylpeä äiti!