Tuskainen taival ideasta korviksiksi

Niinpä, sitä tämä tosiaan oli. Alkuperäisestä ideasta jäljellä on enää nuo ihanat siemenhelmet. Muuten on oikeastaan kaikki ihan muuta. Yrittänyt olen tuolla ja tällä tavalla ja mikään ei ole ollut oikea tapa, kun ei onnistu niin ei onnistu. Nämä kuitenkin onnistui.

Keskuskivi mattainen mustakivi, ohuella langalla ja siemenhelmillä herringbone-kieputukset, avokoukut. Hopeoitua korumetallia osat. Tämä mahdollisesti nähdään toisissakin väreissä ja mahdollisilla variaatioilla, ainakin mielessä rullaa. Tässä vielä toinen kuva vähän lähempää.

Sitten tulikin illalla tehtyä muutama kieputus lisää ja veivattua ja sahattua. Pyydetty tekemään herringbone kaulakorua ja siihen ja yhteen toiseen sitten valmisteltu osasia. Ja niitähän jatkan tänä iltana. Muutama taskuavainnauhakin olisi työlistalla. Toiseen ajattelin jopa vähän eri tyyliä, kassotaan mitä tulee.

Töissä olikin vauhdikas ja mielenkiintoinen päivä. Aika onneksi hurahti oikeen nopeesti, mutta kyllä tosiaan kaikkea maailmaan mahtuu. Meinasi jopa naurattaa, kun minulle tuumattiin, että mua vastaan nostetaan ahdistelusyyte. Tuumasin vain, että ihan vapaasti.... jäi siihen, kun tajus henkilö itsekkin olevansa vähän metsikössä asiansa kanssa. Vaikka ehkäpä se pilvissä kulkeminen on lähempänä tämän kanssa totuutta. Joskus vain miettii, että aina ei tarvitsisi kaikkea tehdä. Mutta kun aina ei se järki toimi niin, että älä puutu anna asian olla. Ensin puuttuu ja sitten vasta miettii, että tässä olisi jälleen kerran voinut käydä hullusti. Onneksi vaan aina on kaveri lähellä. Että näin vauhdikasta minun työssäni saattaa olla.

Ja sitten, Äiti, mä oon ylpee susta! Sä onnistuit kommentoimaan. Eihän ollu vaikeeta? Nyt vaan rohkeasti kommentit tätä kautta kehiin.

Nyt kuuluu kutsu helmien, sormet syyhyää ja mielessä rullaa... mentävä siis työpöydän ääreen. Ihanaa lauantai-iltaa ja hurmaavaa syyssunnuntaita teille kaikille!